Oppimisen tulevaisuus 2030, opetussuunnitelmien monet polut - Hannu Linturi & Anita Rubin

Oppimisen tulevaisuus 2030

OPETUSSUUNNITELMIENSUUNTIMIA

ALUKSI1. Live-Delfoissa teesit testiin https://edelfoi.fi/ops-delfoi

• Keräilyerät 16.-17.02.• Finaali 17.02. klo 12-13• Jälkipeli 18.02-16.03.2012

2. Oppimisen tulevaisuus 2030 -barometri• Linturi, Hannu & Rubin, Anita (2011)

Toinen koulu, toinen maailma. Oppimisen tulevaisuus 2030. 171 s. ISBN 978-952-249-060-5, http://ffrc.utu.fi/julkaisut/tutu-sarja/

• Linturi, Hannu, Rubin, Anita, Airaksinen, Tiina (2012) Lukion tulevaisuus, Toinen koulu, toinen maailma. ISSN-L 2242-1297 (Otavan Opiston Osuuskunta), ISSN 2242-1297 (verkkojulkaisu) http://www.oph.fi/julkaisut/2011/lukion_tulevaisuus_2030

3. Osaava opettaja 2010-2020• Toisen asteen ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön osaamisalueet

http://www.edelfoi.fi/fi/kirjasto/osaavaopettaja/

Kielessä ja mielessä1. OPS-Delfoi

• Teesit testiin

2. Tulevaisuus, OPS, KESU• Tulevaisuuksientunnustelua• Verkkopedagongi, Tiina Airaksinen

3. Oppimisen tulevaisuus 2030 –barometri• Neljä pelikenttää ja kolme kehitysvaihetta• Kiistoista ratkaisuihin• Kokemusten dokumentointia

4. Signaaleja, ratkaisuja, dialogia, kokeiluja ja koettelemuksia• Ihastjärven koulu, Jaana Strandman• Korkeakouluopintoja yläasteella, Vesa Linja-ahon blogi• Kompetenssit yleissivistyksenä, Kaisa Lindström• Haukivuoren ”lukio”, Taru Kekkonen• Uudelleenorganisoitumista, Ville Venäläinen

5. Ajan ratkaistavat teemat• Driverit hakevat itse uomansa, mutta• Paradoksit pitää ratkoa viisaasti

Paolo Freire ja ajan teemat

Teemat ilmaisevat kussakin ajassa ratkaistavia tehtäviä ja ongelmia. Ihmisen humanisaatio riippuu siitä, kuinka hyvin hän kykenee ratkaisemaan oman aikakautensa teemat ja integroitumaan ajan henkeen. Aikakaudet täyttyvät sitä mukaa, kun ihmiset käsittävät sen teemat ja ratkaisevat sen tehtävät. Aikojen murroksessa vaihtuvat paitsi teemat myös ajan järki.

- Paolo Freire 1970-luvun alussa

OpetussuunnitelmaOpetussuunnitelma (OPS) on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Opetussuunnitelmat perustuvat Opetushallituksen määrittämiin opetussuunnitelman perusteisiin. Valtioneuvosto päättää tuntijaosta.

Opetuksen järjestäjän (useimmiten kunta tai kuntayhtymä) on hyväksyttävä opetusta varten opetussuunnitelma. Yleinen käytäntö on, että kunnat valmistelevat opetussuunnitelman perusteiden pohjalta oman opetussuunnitelmansa ja kukin koulu suunnittelee tämän kuntakohtaisen suunnitelman pohjalta koulukohtaisen suunnitelman.

Kaiken perusasteen-, keskiasteen- ja korkeakouluopiskelun pitää perustua hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan. Opetussuunnitelman sisällöstä voidaan poiketa, mikäli opiskelija pystyy osoittamaan omaavansa tarvittavan taitotiedon. Esimerkiksi aikaisempien opintojen opintosuorituksia voidaan lukea hyväksi osaksi opintoja. Mikäli opetussuunnitelmasta poiketaan, tehdään opiskelijalle henkilökohtainen opintosuunnitelma .

- Wikipedia http://fi.wikipedia.org/wiki/Opetussuunnitelma

Haetaan trendikehityksen takaa epäjatkuvuuksia

Heikot signaalit- muutoksen ensioire

Trendimurtumat- kiista-keskustelu-ratkaisu -dialaktiikka

Laadullinen lähestymistapa- kommentit, argumentit, dialogi

Prosessinäkökulma- seuranta, laajentaminen, osallistaminen, keskustelut, muisti

Laadullinen ennakointi

Arvot, päämäärätja tavoitteet

Toiminta-ympäristö

Toiminta, yhteisö, koulu

Tieto, taito,oppiminen

Barometriteemat

ULKOISTETTU OPETUS

”Kunnat lakkauttavat opettajien vakanssit ja ostavat opetuspanokset keikkaopettajafirmoilta. Palkkiot on sidottu opetussuoritteisiin, opettajan osaamiseen, maineeseen ja kykyyn neuvotella sopimuksensa.”

Selite

Vuonna 2030 kollegiaalisesti opettajainhuoneisiin organisoitunut opettajakunta on purkautunut, kun mahdollisuudet toimia perinteisiä kansallisia ja kansainvälisiä rajoja - organisaatio, kieli, luokka, koulu, koulumuoto - ylittäen ovat lisääntyneet. Opettajat tarjoavat osaamistaan rajojen yli ja kilpailevat keskenään niin hinnalla kuin osaamisen laadulla. Samalla kuntien taloustilanne ja kustannussäästöt ovat johtaneet siihen, että pysyvien opettajavakanssien määrä on vähentynyt.

Tulevaisuusteesi

Todennäköinen ja toivottava tulevaisuus 2030

Teesi ja kiistakysymys

ei-todennäköi

nen ja toivottava

todennäköinen ja

toivottava

ei-todennäköinen ja ei-toivottava

todennäköinen ja ei-toivottava

Puolesta Vastaan

Kilpailu tulee myös kouluihin, ja tulokset ratkaisevat. Huonot palveluntuottajat karsiintuvat ja opetuksen ostajat määrittelevät tavoitteet.

Ei kuulu reaalimaailmaan perusopetuksessa. Pieni koululainen tarvitsee oman ja pysyvän opettajan, joka voi rauhassa keskittyä kasvatukseen ja opetukseen vailla "suorituspaineita".

Väittämä on kovin arvolatautunut, mutta idea sisällä ihan hyvä. Itse en usko 2030 meille kellekään yhteen professioon (esim. vain ope) tai yhteen malliin – palkkatyö ja yrittäjyys lomittuvat ja värjäytyvät. Tämä on hyvä tulevaisuudenkuva!

En kannata missään tapauksessa. Ruotsissa on esimerkkejä, joissa koulujen tuottama voitto menee pääomasijoittajille. Koululaitoksen pitää olla yhteiskunnan peruspalvelua, ei yritystoimintaa!

Ostettujen opetuspanosten kohdalla on suuri riski opetuksen laadun ja toisaalta pysyvien opettaja-oppilaskontaktien säilymisen kannalta. Toisaalta ostetut opetusjaksot voivat parhaimmillaan nostaa oppilaiden opiskelumotivaatiota ja todella rikastuttaa oppimisympäristöä ja tilanteita.

Stor risk för att skolan därefter skulle vara mycket ojämlik och inte kunna garantera en likvärdig grundutbildning för alla. Mindre orter skulle lida mest. Finlands befolkning skulle än mera koncentreras till Nyland och huvudstads-regionen samt några få andra större orter ! Icke önskvärt - skulle medföra betydligt större samhälleliga problem.

Argumentaatio

Teesien kolmijako

RATKAISUKYSYMYS

TAPAHTUU EI IKINÄ

DIALOGIKYSYMYS

KIRJO “LUMIKKI JA KÄÄPIÖT”

KIISTAKYSYMYS

POLARISAATIO “KAMELI”

eBarometri.fi

Baro-metrit

Aikasarja: sisä, ulko, haastaja

Avoin barometri (osallistuminen)

Vertailut (raportit)

Kokei-lut

Teesikohtaiset kokeilut ja kokemukset

Keskustelut

Opetussuunnitelmat

MediaBarometrijulkaisut

Kokeiluraportit

Videot

TEESI VAIHE CASE YHTEYS

AINEJAKOISUUS RATKAISU ILMIÖPOHJAISUUS (http://ilmiopohjaisuus.ning.com)

Aki Luostarinen

TOIMINTAKESKUS RATKAISU UNELMAKOULU, IHASTJÄRVEN KOULU, KALEVANKANKAAN KOULU

Jaana Strandman

TUNNISTAMINEN (rajanylitykset)

RATKAISU KORKEAKOULUA PERUSKOULUSSA

Vesa Linja-aho

TARKOITUS (lukio, yleissivistys)

KIISTA KOMPETENSSIAJATTELU Kaisa Lindström

YHTEISÖÄLY (organisoituminen)

KIISTA OPETUSPROFESSION MUUTOS (moniammatillistunut opetusyhteisö)

Ville Venäläinen

eBarometri.fi

Ihastjärven koulu

Korkeakoulu peruskoulussa

YO-tutkinto ja tietokoneet

Kompetenssikokeilut

Haukivuoren lukio

Tiimiytynyt opetusorganisaatio

Yhtenäiskoulussa saa kokemuksen yhteisöön kuulumisesta. Länsimäen koulussa organisaatiorakenne on luotu koulun tarpeista käsin ja se palvelee uudenlaista toimintaa.

Rakenteeseen kuuluu mm. jaettu johtajuus, tavoitelauseiden ympärille muodostetut tiimit sekä työparit. Tärkeitä toimintaa ohjaavia asiakirjoja ovat lukuvuosisuunnitelma ja alueellinen opetussuunnitelma. Alueellinen ops tehdään yhdessä kaikkien niiden koulujen kanssa, joita se koskee. Pyrkimyksenä on tukea jatko-opiskelumahdollisuuksia.

- Virpi Lehmusvaara, Vantaa, Länsimäen koulun rehtori

• Tarkoitus: hyvä elämä vs hyvä tulos• Strategia: lahjakkuus vs tasa-arvo• Taktiikka: kokonaisena vs osina• Merkitys: oma vs yhteinen• Driver: kilpailu vs yhteistyö• Systeemi: ohjaus vs

itseorganisoituminen

Ratkaistavia ajan teemoja (paradoksit)

Charles Handy: “Kerro oppilaalle missä hän on hyvä. Kaikki muu hoituu sen jälkeen itsestään.”

uusia instituutiota,uusi rationaliteetti, uusIa muotoja (2005)

uusia instituutioita,vanha ratio naliteetti, uusia muotoja (2002)

vanhat instituutio t,vanha ratio naliteetti, uusia

muotoja (1999)

vanhatinstituutio t,

vanharatio naliteetti,

vanhat m uo do t(1996)