Oikeat asiat oikeaan aikaan – osaamisen …...Oikeat asiat oikeaan aikaan –osaamisen kehittämisen kautta Liiketoimintajohtaja Eeva Säynäjoki, Kiinko Ilmastotyö on yhteistyötä

Oikeat asiat oikeaan aikaan – osaamisen kehittämisen kautta

Liiketoimintajohtaja Eeva Säynäjoki, Kiinko

Ilmastotyö on yhteistyötä

– koulutusorganisaatioiden

rooli koko yhteiskunnan

haastavassa tarpeessa

järisyttäviin muutoksiin

1. Ymmärrys muutoksen tarpeellisuudesta → motivaatio

Suora lainaus Professori Lassi Linnasen esityksestä Kiinkon

Tulevaisuuden rakennettu ympäristö -seminaarissa 28.3.2019:

25 vuotta vatulointia…

“Since 1992, with the exception of

stabilizing the stratospheric ozone layer,

humanity has failed to make sufficient

progress in generally solving these foreseen

environmental challenges, and alarmingly,

most of them are getting far worse”

Ripple et al. (2017) World Scientists’ Warning to Humanity: A Second Notice, BioScience 67 (12):1026-1028, https://doi.org/10.1093/biosci/bix125

Suora lainaus Ilmatieteen laitoksen Erikoistutkija Antti-Ilari Partasen esityksestä Kiinkon Tulevaisuuden rakennettu ympäristö -seminaarissa 28.3.2019

Mitä enemmän ilmasto lämpenee, sitä suuremmat ovat sen haitat

Vedenpuutteesta kärsii

kaksinkertainen määrä ihmisiä

Kaksinkertainen määrä lajeja menettää

valtaosan elinympäristöstään

Suora lainaus Ilmatieteen laitoksen Erikoistutkija Antti-Ilari Partasen esityksestä Kiinkon Tulevaisuuden rakennettu ympäristö -seminaarissa 28.3.2019

Maailman köyhät kokevat ilmastonmuutoksen pahimmat seuraukset

2. Reunaehdot: tarvittavan muutoksen suuruus ja aikaikkuna

Partanen (TRY 2019): ”Tarvittavien negatiivisten päästöjen

määrä on valtava, jos päästöjä ei vähennetä todella nopeasti”

Kuvat lainattu Prof. Lassi Linnasen ja Erikoistutkija Antti-Ilari Partasen

esityksistä Tulevaisuuden rakennettu ympäristö -seminaarissa 28.3.2019

0

20 000

40 000

60 000

80 000

100 000

120 000

2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060

KHK-päästöt

Vuosi

Kuva lainattu Professori Jukka Heinosen esityksestä Kiinkon Tulevaisuuden rakennettu ympäristö -seminaarissa 28.3.2019

Surullisenkuuluisa esimerkki matalahiiliyhteiskunnan rakentamisesta

Hypoteettisen nykyisen

rakennuskannan keskiarvon

mukaisen toimistorakennuksen

aiheuttamat KHK-päästöt

0

20 000

40 000

60 000

80 000

100 000

120 000

2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060

KHK-päästöt

Vuosi

Kuva lainattu Professori Jukka Heinosen esityksestä Kiinkon Tulevaisuuden rakennettu ympäristö -seminaarissa 28.3.2019

Surullisenkuuluisa esimerkki matalahiiliyhteiskunnan rakentamisesta

Modernin passiivienergiatason

rakennuksen aiheuttamat päästöt

Hypoteettisen nykyisen

rakennuskannan keskiarvon

mukaisen toimistorakennuksen

aiheuttamat KHK-päästöt

0

20 000

40 000

60 000

80 000

100 000

120 000

2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060

KHK-päästöt

Vuosi

Kuva lainattu Professori Jukka Heinosen esityksestä Kiinkon Tulevaisuuden rakennettu ympäristö -seminaarissa 28.3.2019

Surullisenkuuluisa esimerkki matalahiiliyhteiskunnan rakentamisesta

Hypoteettisen nykyisen

rakennuskannan keskiarvon

mukaisen toimistorakennuksen

aiheuttamat KHK-päästöt

Modernin passiivienergiatason

rakennuksen aiheuttamat päästöt

Saman passiivienergiatason

rakennuksen aiheuttamat päästöt

rakennusvaihe huomioiden

3. ALUSTA AVOIMUUDELLE, YHDESSÄ IDEOINNILLE JA INNOVOINNILLE

Kuva lainattu Professori Seppo Junnilan esityksestä Kiinkon Tulevaisuuden rakennettu ympäristö -seminaarissa 28.3.2019

Esim. aurinkoenergiantuotanto kiinteistösalkussa

0%

1%

2%

3%

4%

5%

6%

7%

8%

9%

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 (2019)

Retu

rn o

n In

ve

stm

en

t p

.a.

Residential (Property) Commercial (Property) Residential (Rooftop PV) Commerciall (Rooftop PV)

Esim. aurinkosähköjärjestelmän kiinteistötaloudellinen mitoitus

Kuva lainattu Professori Seppo Junnilan esityksestä Kiinkon Tulevaisuuden rakennettu ympäristö -seminaarissa 28.3.2019

Vimpari & Junnila (2019) Estimating the diffusion of rooftop PVs: A real estate economics perspective, Energy 172, https://doi.org/10.1016/j.energy.2019.02.049

4. Ilmiön kompleksisuus ja tarpeelliset korjausliikkeet

Hiilijalanjälki (per henkilö)

auton omistamisen ja

autoilun määrän funktiona

Vasemmalla yhden ja kahden

hengen kotitaloudet – oikealla

yli kaksihenkiset perheet

Tähti näyttää auton omistavien

kotitalouksien keskimääräisen

hiilijalanjäljen (per henkilö)

Oikealla koko perheen kulutuksen

päästöt jaettuna siis myös lapsille

Kuva lainattu Professori Jukka Heinosen esityksestä Kiinkon Tulevaisuuden rakennettu ympäristö -seminaarissa 28.3.2019

ESIM. TARKASTELUJEN RAJAUKSET

JA ENERGIASKENAARIOT

Entistä enemmän myös rohkaisu siihen, että jotain on vielä tehtävissä

5. Koko kuvan hahmottaminen – systeemitason vaikuttavuus

SYMPTOMS

SYSTEMS

MINDSETS

Kuva lainattu Prof. Linnasen esityksestä Kiinkon TRY-seminaarissa 2019. Katso video: https://www.youtube.com/watch?v=PGTg2aQD7Yo

JÄRJESTELMÄLUKOT & POLKURIIPPUVUUS

HYÖDYT YKSITYISIÄ (LYHYT AIKAJÄNNE)

HAITAT YHTEISIÄ (PITKÄ AIKAJÄNNE)

ULKOISKUSTANNUSTEN SISÄISTÄMINEN

Prof. Seppo Junnilan TRY 2019 -seminaarissa esittämiä johtopäätöksiä:

Pääkaupunkiseudulla rakentaminen on keskeinen CO2-päästöjen lähde, verrattavissa energiantuotannon päästöihin

Maltillistenkin energiaskenaarioiden valossa rakennusvaiheen hiilipiikin tulisi olla päästövähennysten keskiössä

Juuri nyt ja lähitulevaisuudessa tapahtuva pääkaupunkiseudun voimakas kasvu ja rakentaminen ajoittuvat

Pariisin sopimuksen aikaperspektiivissä erittäin hankalaan vaiheeseen

CO2-päästöjä voidaan vähentää kiertotaloudella eli ottamalla vanhoja rakennuksia ja rakennusosia uuteen käyttöön

Massiivisella puurakentamisella voidaan vähentää merkittävästi CO2-päästöjä, kunhan hiilinielut hyödynnetään

Puurakentaminen kannattaa kohdentaa alueille ja rakennustyyppeihin, joissa hiilinielut pysyvät mahdollisimman

pitkään, eli korkean kysynnän ja matalan tuottovaatimuksen alueille – Suomessa erityisesti pääkaupunkiseudulle

Alustatalouden periaatteita voisi soveltaa kaavoitukseen helpottamaan kiertotaloutta rakennusten näkökulmasta

→ modulaarisuus, esim. betoniset perustukset standardoitaisiin normialueilla ja tarjottaisiin infrana rakentajille

Rohkeita avauksia: Kompensäätiö

Katso video: https://www.compensate.com/about-us

Kiitos!

eeva.saynajoki@kiinko.fi