Kotunet -julkaisuja 32004 - Kehitysvammaliitto · vielä kolmaskin työpaja, jossa käsiteltäisiin vii-meisteltyjä kuvauksia. Yhteenvetona esitettiin työskentelyn tulokset koko
Post on 07-Aug-2020
0 Views
Preview:
Transcript
1
Kot
unet
- ju
lkai
suja
3 /2
004
Laat
usuo
situk
sista
arv
ioin
tiin
Laatusuosituksista arviointiin
Susanna Hintsala, Tua Nummelin ja Leena M. Matikka
1 Projektin lähtökohdat 2 2 Projektin organisoituminen 3 3 Projektin toteutus 4 Arviointimalli Itsearvioinnin apuvälineet Työpajat 4 Arviointitulokset 7
5 Asumispalvelujen hyvien käytäntöjen etsiminen 11 Hyvien käytäntöjen haku Haun tulokset 6 Projektin tuotokset 12
7 Asumispalvelujen itse- arviointimalli 12 Arviointialueet ja kriteerit -lomake Ohjeet itsearvioinnin suorittamiseen
8 Toteutetut arvioinnit kunnissa 16
9 Asumispalvelujen hyvien käytäntöjen kerääminen ja tunnistaminen 16
10 Projektin arviointia ja jatkotoimenpidesuosituksia 17 Lähteet 19 Liitteet 19
- julkaisuja 3
Hyvät käytännöt ja vammaisten asumispalvelujen laatusuositukset -projektin loppuraportti
Kehitysvammaliiton osaprojekti
Sisältö
Kotunet
Julkaisija
Kehitysvammaliitto ry. Tutkimusyksikkö Kotu e-mail: kotu@famr.fi www.kehitysvammaliitto.fi/verkkojulkaisut/kotunet ISSN 1795-1917 Helsinki 2004
2
Kot
unet
- ju
lkai
suja
3 /2
004
Laat
usuo
situk
sista
arv
ioin
tiin
Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kunta-liitto julkaisivat toukokuussa 2003 vammaisten ihmisten asumispalvelujen laatusuositukset (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:4.) Suositukset olivat osa Sosiaali- ja terveyden-huollon tavoite- ja toimintaohjelman 2000-2003 (TATO) kohdan 53 mukaista laatusuosi-tusten laadintaa. Asumispalvelujen laatusuosi-tusten tavoitteena on tukea kuntia vammaisten henkilöiden asumispalvelujen arvioinnissa ja kehittämisessä. Suositukset on ensisijaisesti laadittu kuntien johtaville viranhaltijoille ja luottamushenkilöille. Ne koostuvat viidestä osasta: 1) strategia, 2) esteetön ympäristö, 3) asunnot, 4) yleiset palvelut ja 5) yksilölliset palvelut. Suosituksissa ei käsitellä erikseen eri vammaisryhmille tarkoitettuja palveluja, vaan niissä pyritään kuvaamaan yleisesti asumispal-velujen toimivia käytäntöjä. Suositukset eivät ole kuntia sitovia normeja.
Sosiaali- ja terveydenhuollon käytäntöjä on pyritty viime vuosina ohjaamaan laatusuo-situsten avulla. Vammaisten asumispalvelujen laatusuosituksissa korostetaan, että vammaisen ihmisen elämän perustana ovat samat oikeudet kuin muillakin ihmisillä. Suosituksen mukaan hyvän elämän mahdollistajana ovat esteetön ja toimiva ympäristö, hyvin toimivat asumispal-velut sekä todellinen mahdollisuus tasa-arvoon muiden kansalaisten tavoin.
Laatusuositusten tavoitteiden toteutu-minen edellyttää rakenteellista, määrällistä ja laadullista kehitystä kehitysvammaisten asu-mispalvelutuotannossa. Kehitysvammaisille ei ole tarjolla riittävästi asuntoja. Laitosasuminen
on vähentynyt puoleen, mutta edelleenkin laitoksissa asuu pitkäaikaisesti noin 2 700 henkilöä. Kuntien välillä on eroja palvelujen saatavuudessa. Akuutteja kysymyksiä kehitys-vammapalveluissa ovat: miten varmistetaan palvelujen asiakaslähtöisyys; miten turvataan koulutettujen työntekijöiden saatavuus alalle; miten varmistetaan henkilöstön osaaminen ja jaksaminen pitkällä tähtäimellä ja miten palve-lujen laatu voidaan turvata kuntien niukoilla taloudellisilla resursseilla.
Päättäjät, suunnittelijat ja työntekijät tarvitsevat välineitä, joiden avulla he voivat arvioida ja seurata tuottamiensa tai ostamiensa palvelujen laatua. Palvelujen hyvän laadun kriteeri on myös taloudellisuus. Kun toimitaan niukoilla resursseilla, on välttämätöntä kiinnit-tää huomio palvelujen tuottamisen tehokkuu-teen ja erityisesti palvelujen vaikuttavuuteen, jotta niukoilla resursseilla saataisiin aikaan mahdollisimman paljon hyviä vaikutuksia. Palvelusisältöjä on tarkasteltava yhdessä nii-den tuottamistavan ja kustannusten kanssa. Kehitysvammaisten asumispalvelujen yhden-vertaisen toteuttamisen varmistamiseksi tulee luoda arvioinnin ja seurannan välineitä, joilla voidaan osoittaa palvelutarpeiden, kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen niin kunnan-, alu-een- kuin valtakunnankin tasolla. Tärkeää on myös paikantaa palvelujen järjestämisen hyviä käytäntöjä, tiedottaa niistä laajasti ja edistää niiden soveltamista uusiin ympäristöihin.
Keväällä 2003 käynnistyivät kehitysvam-ma-alan järjestöjen ja sosiaali- ja terveysminis-teriön kesken neuvottelut siitä, miten kehi-
1 Projektin lähtökohdat
3
Kot
unet
- ju
lkai
suja
3 /2
004
Laat
usuo
situk
sista
arv
ioin
tiin
tysvammaisten erityistarpeet ja vakiintuneet palvelukäytännöt voitaisiin ottaa huomioon suosituksissa. Suositusten julkaisemisen jäl-keen pidettiin tärkeänä niiden tunnettuuden lisäämistä ja käyttöönoton edistämistä kehitys-vamma-alalla. Neuvottelujen tuloksena kehitys-vamma-alan järjestöt käynnistivät lokakuussa 2003 yhteisen hankkeen, jonka tarkoituksena oli tukea laatusuositusten käyttöönottoa ja soveltamista kehitysvammapalveluissa sekä
arvioida suositusten käyttökelpoisuutta kehi-tysvammaisten asumispalvelujen arvioinnissa ja kehittämisessä. Sosiaali- ja terveysministeriö rahoitti hanketta (sopimus 64/PSO/2002, Sosi-aali- ja terveysministeriö).
Kehitysvamma-alan järjestöjen ”Hyvät käytännöt ja vammaisten asumispalvelujen laa-tusuositukset” –projekti toteutettiin lokakuun 2003 ja syyskuun 2004 välisenä aikana.
Hankkeen toteutuksesta ja koordinoinnista vastasi Kehitysvammaliitto ja sen toteutukseen osallistuivat myös Kehitysvammaisten tukiliitto ja FDUV (Förbundet de Utvecklingstördas Väl r.f.). Järjestöjen hankkeet muodostivat omat osaprojektinsa erilaisine tehtävineen. Projektin vastuuhenkilönä toimi Kehitysvammaliiton tutkimusjohtaja Leena Matikka ja projektin valvojana ylitarkastaja Aini Kimpimäki sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Projektille asetettiin ohjausryhmä, johon kutsuttiin jäseneksi kehittämispäällikkö Riitta Haverinen Stakesista, ylitarkastaja Aini Kim-pimäki STM:stä, kehityspäällikkö Salme Sund-qvist Suomen Kuntaliitosta, toiminnanjohtaja Anne Wasen Helsingin kaupungin Toimivasta kodista ja sosiaalityöntekijä Harry Yltävä Lohjan kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi tutki-musjohtaja Leena Matikka Kehitysvammaliitos-ta. Esittelijöinä toimivat projektisihteeri Maarit Aalto FDUV:sta, suunnittelija Jukka Kaukola Kehitysvammaisten Tukiliitosta ja projektipääl-likkö Susanna Hintsala Kehitysvammaliitosta, joka hoiti myös sihteerin tehtävät. Johtoryhmä kokoontui kolme kertaa.
Hanke suunniteltiin järjestöjen kesken siten, että FDUV ja Kehitysvammaisten Tu-kiliitto järjestivät koulutusta laatusuositusten käyttöönotosta, keräsivät tietoa palvelujen käyttäjien näkökulmista sekä tuottivat laa-tusuosituksista selkokielisen version ja muuta tukimateriaalia. Kehitysvammaliiton osapro-
jektin tavoitteena oli kuntien käytäntöjen sel-vitys laatusuositusten ydinalueilla sekä hyvien käytäntöjen kokoaminen.
Kehitysvammaliiton osaprojektin vastuu-henkilö oli projektipäällikkö Susanna Hintsala. Hänen lisäkseen projektissa työskentelivät tutkija Tua Nummelin ja projektisihteeri Ilona Ainali.
Kehitysvammaliiton keskeisimmät tehtävät projektissa olivat:
1) Kuvata muutamien pilottikuntien nykyisiä käytäntöjä asumispalvelujen ydinalueilla.
2) Arvioida kuntien asumispalvelujen toteuttamiskäytäntöjä suositusten ydinalueilla, etsiä sosiaaalisia innovaatioi- ta ja pysyvämpiä hyviä käytäntöjä. Toteutustapa: Paikalliset laatutiimit, joissa ovat edustettuina sekä asiakas- että tuotta- janäkökulma, arvioivat oman kuntansa asumispalvelut Kehitysvammaliiton ohjauksessa.
3) Raportoida tulokset STM:lle sellaisessa muodossa, että myös muut kunnat voivat niitä hyödyntää.
4) Tehdä toimenpide-ehdotuksia siitä, miten kunnat voisivat kehittää omia käytäntö- jään suositusten suuntaan.
2 Projektin organisoituminen
4
Kot
unet
- ju
lkai
suja
3 /2
004
Laat
usuo
situk
sista
arv
ioin
tiin
3 Projektin toteutus
Osaprojektin toimeenpanosuunnitelma val-mistui joulukuussa 2003, jolloin käynnistettiin neuvottelut pilottikuntien kanssa projektiin mukaan tulosta.
Pilottikunniksi valittiin Jämsänkosken kaupunki, Lohjan kaupunki, Lappeenrannan kaupunki, Hämeenkyrön kunta ja Perniön kun-ta. Piloteista Jämsänkoski, Lohja, Lappeenranta ja Perniö osallistuivat samaan aikaan myös Ke-hitysvammaliiton Alli-verkoston toimintaan, jossa arvioidaan ja kehitetään kehitysvammais-ten asumispalvelujen laatua valtakunnallisen verkoston avulla. Hämeenkyrön kanssa oli niinikään tehty aiemmin kehitysvammaisten asumispalvelujen arviointia. Koska työsken-telyaikataulu oli tiukka, koettiin hyväksi, että pilottikunnat olivat Kehitysvammaliitolle jo entuudestaan tuttuja yhteistyökumppaneita.
Taulukko 1. Taustatietoja projektin pilottikunnista.
Projektin työjärjestys muodostui seuraavanlaiseksi:
1) Mallin luominen auttamaan kuntia arvi- oimaan kehitysvammaisille järjestämiään asumispalveluja ja parantamaan niiden laatua laatusuositusten tavoitteiden suun- taisesti
2) Pilottikuntien itsearvioinnin ohjaaminen työpajatyöskentelynä, tulosten raportointi ja laatusuositusten soveltuvuuden arvioin- ti
3) Keskustelun avaaminen ”hyvät käytänöt” -käsitteestä ja hyvien käytäntöjen tunnis- tamisen prosessista, asumispalvelujen hy- vien käytäntöjen etsiminen ja niiden ku- vaaminen.
Arviointimalli
Projektissa kehitettiin itsearviointimalli, jota kokeiltiin Kehitysvammaliiton ohjauksessa. Malli perustui nykyisten palvelukäytäntöjen kuvaukseen ja käytäntöjen arviointiin laa-tusuositusten viidellä ydinalueella (strategia ja kuntasuunnittelu, esteettömyys, asunnot, yleiset palvelut ja yksilölliset palvelut) käyttä-en hyväksi kullekin arviointialueelle laadittuja apukysymyksiä.
Pilottikuntien tehtävät hankkeessa olivat:
1. Yhdyshenkilön nimeäminen.
2. Osallistuminen Kehitysvammaliiton työpajoihin.
3. Itsearvioinnin toteuttaminen omas- sa kunnassa järjestämällä kaksi itse- arviointi-istuntoa. Itsearviointi toteutettiin Kehitysvammaliiton ohjeiden mukaisesti ja itsearviointilomakkeistoa käyttämällä.
4. Itsearvioinnin tulosten raportointi Kehitysvammaliiton työpajoissa.
Hanke oli aikataulultaan varsin tiukka. Itsear-viointi piti toteuttaa kunnissa vajaassa neljässä kuukaudessa.
Pilottikunta Kunnan väkiluku
Kehitysvammaisten määrä kunnassa
Perniö 6000 41
Jämsänkoski 7580 56
Hämeenkyrö 10 000 62
Lohja 36 000 195
Lappeenranta 58 897 350
5
Kot
unet
- ju
lkai
suja
3 /2
004
Laat
usuo
situk
sista
arv
ioin
tiin
Itsearvioinnin apuvälineet
Arvioinnin toteuttamisen tueksi laadittiin esi-merkkikuvaus fiktiivisestä kunnasta, tiivistelmä arviointialueiden sisällöistä ja kriteereistä (liite 1), itsearvioinnissa käytettävät lomakkeet (liite 2) ja arvioinnin suorittamisohjeet (liite 3).
Itsearvioinnin kriteerit muodostettiin hankkeen aikana käyttäen lähtökohtana vam-maisten ihmisten asumispalvelujen laatusuo-situsten arviointialueita ja niiden sisältöjä. Arviointilomake sisältää laatusuositusten arvi-ointialueet ja kullekin arviointialueelle asetetut tavoitteet. Tavoitteiden oheen on kirjattu ehdo-tuksia siitä, mitä kyseinen alue konkreettisesti tarkoittaisi arvioitaessa erityisesti kehitysvam-maisten asumispalveluja. Ehdotukset on kirjattu kysymyksiksi ja näitä apukysymyksiä suositeltiin käytettäväksi arvioinnin apuna.
Arviointilomakkeen avulla kunnat arvi-oivat omaa toimintaansa, sen vahvuuksia ja parantamisalueita. Lomakkeella kysyttiin myös arvioita laatusuositusten toimivuudesta sekä kokemuksia itsearvioinnin toteuttamisesta.
Yleiskuvauksen tarkoituksena oli kuvail-la kunnan yleistä toimintaympäristöä kuten kunnan kokoa, väestön määrää, ikärakennetta, elinkeinorakennetta, kehitysvammapalvelujen valikoimaa sekä muita asioita ja erityispiirteitä, jotka kuvaavat kuntaa ja muodostavat taustan sen toiminnalle.
Itsearvioinnin ohjeissa on selostettu arviointi-prosessin kulkua. Itsearviointiprosessi koostui kolmesta vaiheesta (crt. EFQM-itsearviointi-malli:
1. Etukäteistehtävä 2. Ensimmäinen kokous, jossa kuvattiin kunnan käytäntöjä ja 3. Toinen kokous, jossa käytäntöjä arvioitiin.
Ohjeissa kuvataan yksityiskohtaisesti kokous-ten kulkua ja niihin tarvittavia valmisteluja ja tarvikkeita. Työskentely aloitettiin jokaisen osallistujan itsenäisellä arvioinnilla ja edettiin parityöskentelyn kautta koko ryhmän yhteisen näkemyksen muodostamiseen. Ensimmäisen kokouksen järjestämiseen oli ohjeissa jätetty väljemmät puitteet kuin toiseen kokoukseen, mutta kokemusten perusteella toisen kokouksen ohjeita suositeltiin käytettäväksi alusta lähtien.
Tarkempaa tietoa kokousten ohjeistuksesta löytyy liitteestä 3.
Työpajat
Kunnille järjestettiin yhteensä kolme työpajaa. Aluksi oli suunniteltu järjestettäväksi kaksi kevään aikana, mutta osallistujien toivomuk-sesta järjestettiin syksyllä vielä kolmas työpaja itsearviointien kirjallisen hiomisen loppuun-saattamiseksi. Kaikki työpajat pidettiin Kehi-tysvammaliiton tiloissa Helsingissä.
Ensimmäinen työpaja pidettiin 18.3.2004 ja osallistujia oli 13. Jokaisesta kunnasta osallis-tui vähintään kaksi henkilöä. Tavoitteena oli esitellä hankkeen toteutusta ja perehdyttää osallistujat itsearvioinnin tekemiseen sekä arviointikriteereihin. Osallistujille esiteltiin vammaisten ihmisten asumispalvelujen laa-tusuositus, johon oli pyydetty tutustumaan myös etukäteen. Työpaja aloitettiin käymällä läpi hankeen tavoitteet, toteutustapa, aikataulu ja osallistujien tehtävät. Ryhmätöinä harjoiteltiin arviointi-istunnon toteuttamista ja itsearvioin-nin tekemistä kuvitteellisen Suomelan kunnan esimerkkitapauksen avulla. Kunnat nimesivät yhdyshenkilön hanketta varten ja valitsivat arviointialueet, joilla kunta toteutti itsearvioin-nin. Koska aikaa itsearvioinnin suorittamiseen oli rajallisesti, kunnat eivät voineet toteuttaa itsearviointia kaikilla ydinalueilla, vaan kul-lekin kunnalle sovittiin kaksi arviointialuetta. Työpajan osallistujille jaettiin vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositus, itsearviointikriteerit, ohjeet itsearvioinnin to-teuttamiseen, itsearviointilomake ja kuvitteel-linen tapauskuvaus oman kunnan toiminnan kuvauksen kirjoittamiseksi.
Ensimmäisen ja toisen työpajan välillä osallistujat toteuttivat itsearvioinnin omissa kunnissaan valituilla laatusuosituksen arvioin-tialueilla. Arvioinnin toteuttamista varten kun-nat kutsuivat koolle arviointitiimin. Tiimien kokoonpanoksi suositeltiin virkamiesjohdon, työntekijöiden, asiakkaiden ja omaisten lisäksi kutsuttavaksi mukaan erilaisia asiantuntijoita, esimerkiksi asuntotoimesta, rakennusvirastosta ja eri palvelujen työntekijöistä. Ne kunnat, jotka olivat jäseninä Kehitysvammaliiton Alli-
6
Kot
unet
- ju
lkai
suja
3 /2
004
Laat
usuo
situk
sista
arv
ioin
tiin
verkostossa, hyödynsivät jo ennestään muodos-tettua Alli-verkoston työskentelyä ohjaavaa tiimiä. Alli-verkoston tiimejä täydennettiin tarvittaessa arviointia varten lisäksi muilla asiantuntijoilla. Yhdessä kunnassa ei ollut en-nestään tiimiä, vaan se organisoitiin tätä tehtä-vää varten. Osassa kuntia palvelujen käyttäjät muodostivat omia ryhmiä, joiden työskentelyn tuloksia raportoitiin arviointiryhmälle.
Ohjeissa suositeltiin, että arviointitiimit pitävät vähintään kaksi arviointikokousta. Etukäteistehtävänä tiimien jäsenille oli tutustu-minen laatusuosituksiin ja arviointilomakkeen kysymyksiin sekä omien havaintojen kirjaa-minen arvioitavasta alueesta. Ensimmäisessä arviointikokouksessa koottiin osallistujien näkemykset kunnan käytännöistä ja toiminta-tavoista ja niistä kirjoitettiin kuvaus. Toisessa arviointikokouksessa arvioitiin kunnan käytän-töjen vahvuuksia ja parantamisalueita valitulla arviointialueella.
Toinen työpaja pidettiin 11.5. 2004 ja siihen osallistui 14 henkilöä. Jokaisesta kunnasta osal-listui vähintään kaksi henkilöä. Tavoitteena oli analysoida kunnissa tehdyn arvioinnin tuloksia ja hyviä käytäntöjä sekä arvioida vammaisten ih-misten asumispalvelujen laatusuosituksen sovel-tuvuutta kehitysvammaisten asumispalveluihin. Kunnat esittelivät vuorotellen kuntansa käytän-
Taulukko 2. Arviointialueiden valinta.
töjä ja toimintaa valituilla arviointialueilla sekä arvioinnin tulokset. Sen jälkeen jokainen kunta arvioi toisen kunnan käytäntöjen kuvauksen ja arvioinnin tulokset. Jokainen kunta siis arvioi toisen kunnan tekemän kuvauksen ja arvioin-nin ja sai itse toiselta kunnalta arvion omasta työstään. Työskentelyn tarkoituksena oli antaa osallistujille apua ja ideoita kuvauksen ja arvi-oinnin edelleen parantamiseen ja hiomiseen. Osallistujien toiveesta sovittiin alkuperäisistä suunnitelmista poiketen pidettäväksi syksyllä vielä kolmaskin työpaja, jossa käsiteltäisiin vii-meisteltyjä kuvauksia. Yhteenvetona esitettiin työskentelyn tulokset koko ryhmälle. Lopuksi käytiin keskustelua vammaisten ihmisten asu-mispalvelujen laatusuosituksen soveltuvuudesta kehitysvammaisten asumispalveluihin.
Kolmas työpaja pidettiin 9.9.2004 ja sii-hen osallistui 14 henkilöä. Jokaisesta kunnasta osallistui vähintään kaksi henkilöä. Osallistujat esittelivät muille itsearviointinsa tulokset ja arviointiprosessista saadut kokemukset. Ryhmä-työnä käytiin läpi arviointialueet ja pohdittiin, puuttuuko alueesta tärkeitä näkökulmia. Nos-tettiin myös esille jokaisen alueen tärkeimmät asiat, joiden toteutumista tulisi kuntatasolla seurata ja mietittiin mahdollisia indikaattoreita seurantaa varten.
Kunta Strategia Esteetön ympäristö
Asunnot Yleisetpalvelut
Yksilöllisetpalvelut
Hämeenkyrö x x
Jämsänkoski x x
Lappeenranta x x
Lohja x x
Perniö x x
7
Kot
unet
- ju
lkai
suja
3 /2
004
Laat
usuo
situk
sista
arv
ioin
tiin
Itsearvioinnin tulokset. Seuraavaksi käydään lyhyesti läpi arvioinnin tärkeimmät tulokset ar-viointialueittain. Liitteessä 4 on yksityiskohtai-sempi yhteenveto kuntien arvioinnin tuloksista. Jokainen kunta arvioi kaksi arviointialuetta.
Arviointialue 1: Strategia
Vammaispalvelujen strateginen suunnittelu vaihtelee kuntien välillä. On kuntia, joissa on laadittu vammaispalvelujen kehittämi-sen strategia, vammaispoliittinen ohjelma ja toimenpideohjelma, joita seurataan. Toisissa kunnissa on kuntasuunnitelmassa maininnat vammaisten ihmisten asioista ja yleisluontoinen vammaispoliittinen ohjelma ilman konkreet-tisia kannanottoja. Myös vammaisneuvoston aktiivisuus ja vaikuttavuus kunnan päätöksen-tekoon vaihtelee. Kuntien itsearvioinneissa on mainittu, että erityisryhmien, kuten esimerkiksi autistien, asumispalvelujen järjestämiseksi tarvitaan usein seudullista yhteistyötä, koska yhdessä kunnassa ei ole tarpeeksi paljon palve-lujen käyttäjiä palvelun järjestämiseksi kunnan omana toimintana.
Arviointialue 2: Esteetön ympäristö
Arviointialuetta arvioineessa kunnassa sosiaali- ja terveystoimi sekä vammaisneuvosto antoivat lausuntoja kaavoituksesta ja rakentamisesta. Sosiaali- ja terveystoimi antoi lausuntoja pyydettäessä. Vammaisneuvostolta lausuntoja ei tavallisesti pyydetty, vaan lausuntojen an-taminen riippui vammaisneuvoston omasta aktiivisuudesta. Kunnassa oli kartoitettu es-teettömyyttä ja sen parantamiseksi oli laadittu toimenpideohjelma. Vammaisneuvosto seurasi ohjelman toteutumista. Koettiin, että kun-nassa oli sujuva yhteistyö asuntotoimiston ja kehitysvammapalvelujen välillä. Asuntojen rakentamisessa ja muutostöissä otettiin hyvin huomioon kehitysvammapalveluissa esitetyt
toiveet. Tiedollisessa esteettömyydessä toivot-tiin parannuksia ympäristön selkokielisyydessä ja palveluista tiedottamisessa. Ratkaisuksi ehdo-tettiin mm. kuvasymbolien käytön lisäämistä.
Arviointialue 3: Asunnot
Aluetta arvioineissa kunnissa ei tällä hetkellä ollut jonoja kehitysvammaisten asumispal-veluihin. Asuntoja oli tähän asti onnistuttu järjestämään kaikille niitä tarvitseville, mutta tiedossa oli kuitenkin omaisten luona asuvia kehitysvammaisia, jotka tulisivat lähiaikoina tarvitsemaan asuntoa. Erityisesti ikääntyneiden omaisten luona asuvien kehitysvammaisten asunnon tarve voi tulla yllättäen omaisen terveydentilan heikkenemisen myötä. Vaikka asuntoja olikin järjestynyt niitä tarvitseville, kunnan vuokra-asuntojen sijainti ei aina ollut kehitysvammaisille soveltuva. Rauhattomalla alueella tai kaukana palveluista sijaitsevat asun-not eivät sovellu kehitysvammaisten tarpeisiin. Kuntien uudisrakennukset olivat toimivia, monimuotoisia ja muuntelukelpoisia. Vanhat vuokra-asunnot olivat vaikeammin muunnelta-vissa. Kuntien tiedot palvelutarpeista vaihtele-vat. Toisissa kunnissa on tehty tarvekartoituksia ja -kyselyjä, toisissa ei.
Arviointialue 4: Yleiset palvelut
Joissakin kunnissa kehitysvammaisten asunnot sijaitsevat keskustassa palvelujen läheisyydessä, mutta toisissa kunnissa kehitysvammaisille soveltuvat asunnot olivat kaukana palveluista. Yhdessä kunnassa, jossa asunnot olivat kaukana keskustasta, ei ollut paikallisliikennettä. Yleisten palvelujen käyttö oli näin ollen hyvin vaikeaa ja vaati aina kuljetuspalvelua. Yleisten palvelujen toimivuuden arvioinnissa pidettiin sosiaali- ja terveyspalveluja erityisen hyvin toimivina pal-veluina ja myös julkinen liikenne mainittiin. Tukea ja apua asioiden hoitamiseen oli saatavil-
4 Arviointitulokset
8
Kot
unet
- ju
lkai
suja
3 /2
004
Laat
usuo
situk
sista
arv
ioin
tiin
la, joskin kaivattiin enemmän yksilöllistä apua ja ohjausta vapaa-ajan harrastustoimintaan. Yhteiskunnan itsepalveluorientoituneisuuden takia monen kehitysvammaisen henkilön on vaikea käyttää palveluja itsenäisesti. Myös os-toskeskusten ja supermarkettien keskittäminen asuinalueiden ulkopuolelle vaikeuttaa asiointia ja ostoksilla käyntiä.
Arviointialue 5: Yksilölliset palvelut
Palvelusuunnitelmat koettiin hyväksi apuvä-lineeksi yksilöllisten palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen. Palvelusuunnitelmia oli pyritty laatimaan kaikille niitä tarvitseville, mutta suunnitelmia ei pystytty laatimaan ja päivit-tämään riittävästi puutteellisen resursoinnin takia. Ongelmia oli myös palvelusuunnitelmi-en sisältämän tiedon jatkohyödyntämisessä, esimerkiksi palvelutarpeen kartoituksen tai palvelujen suunnittelun pohjaksi. Alli-verkos-toon kuuluneissa kunnissa oli osana verkoston työskentelyä kartoitettu palvelutarvetta ja niissä koettiin yleisesti, että palvelujen tarve oli hyvin tiedossa. Muissa kunnissa ei oltu tehty palvelutarpeen kartoitusta. Yleisesti koettiin, että kotiin vietäviä palveluja samoin kuin tila-päishoito- ja lomituspalveluja ei ollut tarpeeksi. Palveluja arvioitiin ja kehitettiin yhdessä palve-lujen käyttäjien kanssa vaihtelevasti, joissakin kunnissa palvelujen käyttäjät osallistuivat pal-velujen kehittämiseen säännöllisesti ja toisissa eivät lainkaan.
Kokemuksia arvioinnista
Kuntien kokemukset arvioinnin tekemisestä olivat pääosin positiivisia, vaikka perehtymistä laatusuosituksiin pidettiin hieman työläänä. Koettiin, että arviointi herätti uusia ajatuksia ja saatiin aikaan aitoa keskustelua tärkeistä asioista. Arviointikokouksien työskentelytapa auttoi saamaan kaikkien mielipiteet esille. Hyviä kokemuksia oli saatu myös siitä, että eri tahot ja asiantuntijat kokoontuvat yhteen, yhteisen pöydän ääreen. Osa kunnista oli sitä mieltä, että palvelujen käyttäjien mielipiteet saatiin parhaiten esille järjestämällä heille
omat keskusteluryhmät, osa kunnista taas piti palvelujen käyttäjien mukanaoloa yhteisessä arviointiryhmässä parempana vaihtoehtona.
Arviointiin osallistuneiden mielipiteitä:
”Kaikkien kokoukseen osallistuneiden näke-mykset saatiin hyvin esille tällä tavalla ja syntyi oikeita keskusteluja käsiteltävistä asioista.”
”Isotöinen, vaatii enemmän aikaa perehtymi-seen. Tiivistä keskustelua.”
”Herättää ajattelemaan kunnan nykyistä tilaa ja omaa työskentelyämme kehitysvammaisten henkilöiden asumisen laadun parantamiseksi huomioiden heidän yksilölliset tarpeensa. Moni asia on hyvin, mutta silti parantamisen alueita on paljon.”
Laatusuositusten soveltuvuus
Työpajojen osallistujat pitivät laatusuosituksia toisaalta hyödyllisenä ja näkökulmia monipuo-lisesti esille nostavana strategisen työskentelyn apuvälineenä. Toisaalta laatusuosituksia pi-dettiin aika korkealla abstraktitasolla olevana vaikeaselkoisena asiakirjana, joka on kaukana arkisesta työskentelystä. Laatusuositusten sisäl-tämät asiat ja näkökulmat koettiin tärkeiksi, mutta niiden ankkuroituminen konkreettiseen toimintaan nähtiin ongelmallisena. Itsearvi-ointikriteeristössä olevia kysymyksiä pidettiin hyödyllisinä ja niiden nähtiin muodostavan ”siltaa” abstraktisesta konkreettiseen.
Työpajojen osallistujat toivoivat, että jokaisen alueen kaikkein tärkeimmät asiat olisi voitu priorisoida ja nostaa esille. Laatusuositus sisältää nykyisellään monta tärkeää asiaa, joita on esitelty perä perään. Osallistujat pitivät vaikeana tärkeimpien asioiden erottamista vähemmän tärkeistä asioista. Palvelujen käyt-täjien hyvinvointiin jotkut asiat vaikuttavat kuitenkin muita enemmän.
Laatusuositusten soveltamista kehi-tysvammaisten asumispalveluihin pidettiin osittain vaikeana siksi, että yhteisöasumista ei käsitellä suosituksissa lainkaan, vaikka se on kehitysvammaisilla tavallisin asumispalvelujen
9
Kot
unet
- ju
lkai
suja
3 /2
004
Laat
usuo
situk
sista
arv
ioin
tiin
muoto tällä hetkellä. Yhteisöasuminen asumis-palvelun muotona tuo keskusteluun asumispal-velujen laadun osalta erilaisia näkökulmia ja haasteita, joita ei itsenäisessä asumisessa ole, kuten esimerkiksi yksilöllisyys ja yksityisyys, mahdollisuudet vaikuttaa yhteisön toimintaan ja asuintoverien valintaan. Laatusuositusten soveltamiseksi kehitysvammaisten asumiseen yhteisöasumisen näkökulman lisäämistä pidet-tiin erittäin tärkeänä.
Osallistujat kokivat myös ongelmallisena sen, että laatusuosituksista puuttuu kokonaan taloudellinen näkökulma. Talous ja resurssit asettavat kuitenkin kehykset palvelujen to-teuttamiselle. Palvelujen laadusta puhuttaessa unohdetaan usein myös se, että palvelujen hyvään laatuun sisältyy myös niiden tehokas tuotanto. Sellaiset palvelut, joiden tuotantoon
resursseja on käytetty tuhlaavasti ja tehotto-masti, eivät ole laadukkaita palvelujen sisällöstä huolimatta. Myöskään palvelujen vaikuttavuut-ta ei laatusuosituksessa käsitellä. Palvelujen vaikuttavuutta tulisi kuitenkin jatkuvasti tutkia ja seurata.
Laatusuosituksessa käsiteltävien asioiden priorisointi
Kolmannen työpajan osallistujat valitsivat ar-viointialueilta tärkeimpinä pitämiään asioita, joiden toteutumista tulisi kuntatasolla seurata. Yleisiä palveluja käsittelevää arviointialuetta ei ehditty käsitellä. Samalla pohdittiin myös puut-tuuko alueilta joitakin tärkeitä näkökulmia.
10
Kot
unet
- ju
lkai
suja
3 /2
004
Laat
usuo
situk
sista
arv
ioin
tiin
Taulukko 3. Arviointialueiden sisällön priorisointi, seurannan välineitä ja puuttuvia näkökulmia. Kolmannen työpajan työskentelyn tulokset.
Arviointialue Tärkeimmät asiat Toteutuksen seurannan indikaattori / väline
Arviointialueelta puuttuvat näkökulmat
Strategia ja kunta-suunnittelu
1. Kuinka hyvin yleiset palvelut soveltuvat kaikille kuntalaisille
Erityispalveluihin turvautuvien määrä
Konkreettisen palvelutar-peen yhteys kuntasuun-nitteluun.
2. Palvelusuunnitelmista ja palvelujen tarvekartoituksista saatujen konkreettisten tieto-jen tärkeys kuntasuunnittelun lähtökohtana
Palvelusuunnitelmien määrä ja niistä saatujen tietojen hyödyntäminen kuntasuunnit-telussa
3.Kaikille yhteinen laatusuosi-tus asettaa toiminnalle kehyk-set
Arviointi suosituksen toteu-tuksesta
Esteettömyys 1. Esteetön kulku Arviointiryhmä, joka koostuu liikunta- ja aistivammaisista henkilöistä sekä vammaispal-velujen ja teknisen toimen virkamiehistä, liikkuu yhdessä kaupungilla ja arvioi esteettö-myyttä.
Selkokielisyys ja tiedolli-nen esteettömyys.Esteettömyyden suhde esteettisyyteen.
2. Palvelujen saavutettavuus Asiakaspalautejärjestelmä tai kysely / haastattelu
3. Viestinnän helppous Asiakaspalautejärjestelmä tai kysely / haastattelu
Asunnot 1. Asuntojen määrällinen riit-tävyys
Asumispalvelujen jonot, palve-lujen tarvekartoitukset
Ei puuttuvia näkökulmia
2. Asuntojen muunneltavuus eri elämäntilanteissa
Muuttojen määrä, jonka syynä on asunnon sopimattomuus
3. Erilaisten asumisratkaisujen / asumismuotojen olemassaolo
Palveluvalikoiman laajuus
4. Mahdollisuus yksityiselämään ja kotirauhaan
Kyselyt / haastattelut
5. Asukkaiden mukanaolo asun-tojen suunnittelussa
Hankkeiden määrä, jossa asukkaat ovat osallistuneet suunnitteluun
Yksilölliset palvelut
1. Palvelujen yksilöllinen to-teutus käyttäjän tarpeiden mukaisesti
Palvelusuunnitelmat ja asiakas-palaute
Vapaa-ajan tärkeys ja mahdollisuus saada yksi-löllistä tukea myös vapaa-aikaan ja harrastuksiin.
2. Palvelusuunnitelmien käyttö palvelujen suunnittelun, toteu-tuksen ja arvioinnin apuna
Palvelusuunnitelmat ja asiakas-palaute
3. Kuntalaiset saavat tietoa ja neuvontaa palveluista ja tarvit-taessa asumiskokeilua ja –val-mennusta
Palvelusuunnitelmat ja asiakas-palaute
4. Palveluja kehittäminen ja arviointi yhdessä käyttäjien kanssa
Palvelusuunnitelmat ja asiakas-palaute
5. Henkilöstön määrän ja osaa-misen riittävyys
Asiakkaiden mahdollisuudet päästä ulos päivittäin, päästä käymään wc:ssä, mennä nuk-kumaan ”normaaliaikaan”.Henkilökunnan määrä / asiakas.Henkilökunnan koulutus ja työnohjaus.
11
Kot
unet
- ju
lkai
suja
3 /2
004
Laat
usuo
situk
sista
arv
ioin
tiin
Hyvien käytäntöjen haku
Kehitysvammaisten asumispalvelujen hyvien käytäntöjen hakemisesta laadittiin ilmoitus (liite 5). Ilmoitus julkaistiin kevään 2004 aikana helmikuusta alkaen Kehitysvammaliiton inter-netsivuilla, Kehitysvammaliiton jäsenkirjeessä, Ketju-lehdessä, Stakesin Laatupala-lehdessä, Kunta-lehdessä, Kunta-lehden internetsivuilla sekä lähetettiin Alli-verkoston jäsenille ja jaet-tiin lukuisten erilaisten tilaisuuksien yhteydessä. Kehitysvammaliiton internetsivuilla oli ilmoi-tuksen lisäksi myös ohjeet hyvien käytäntöjen kirjoittamista varten.
Hyvien käytäntöjen keräämisen tarkoituk-sena on, että hyväksi havaittuja asioita voidaan jakaa myös muille ja muut voivat hyödyntää niitä omassa toiminnassaan. Hyvien käytäntö-jen kuvausten täytyy sisältää tarpeeksi tietoa, jotta lukija voi arvioida soveltuuko kyseinen käytäntö hänen tilanteeseensa ja toimintaympä-ristöönsä. Projektissa laadittiin alustavat kirjoit-tamisohjeet työntekijöille hyvien käytäntöjen kuvaamiseen.
Ilmoituksessa käsitettä ”hyvä käytäntö” kuvat-tiin näin:
Hyvä käytäntö voi olla esimerkiksi toimintatapa, ohje, opetusmateriaali, tuoteinformaatio, standar-di tai tarkistuslista, joka on johtanut toiminnan parantumiseen. Hyvän käytännön tavoitteena voi olla olosuhteiden parantaminen, asiakastyytyväi-syyden lisääminen, asiakkaiden osallistumisen tai heidän itsemääräämisoikeutensa vahvistaminen, asiakkaiden valtaistuminen, resurssien tehokkaampi hyödyntäminen, työkäytäntöjen selkiyttäminen, tiedon lisääminen tai mitä tahansa muuta, joka on hyödyksi yhteisölle, työntekijöille ja asiakkaille.
Haun tulokset
Ehdotukset toivottiin lähetettävän Kehitys-vammaliittoon viimeistään 1.4.2004. Yhteensä
5 Asumispalvelujen hyvien käytäntöjen etsiminen
kuusi eri tahoa lähetti ehdotuksia kehitysvam-maisten asumispalvelujen hyvistä käytännöistä. Lähettäjät olivat työntekijöitä ja johtohenkilöi-tä kuntien kehitysvammapalveluista ja erityis-huoltopiirien kuntayhtymistä. Myös yhdestä alaan liittyvästä projektista lähetettiin ehdotus. Toiset tahot lähettivät yhden ehdotuksen, toiset useita. Ehdotusten tarkkaa määrää on vaikea laskea, koska osa ehdotuksista oli enemmän toimintaperiaatteita ja arvoja kuin suoranaisesti käytäntöjä. Lähetetyistä ehdotuksista vain pari oli kirjoitettu kirjoitusohjeiden mukaisesti.
Ehdotukset käsittivät mm. seuraavia aiheita:
- Asumisharjoittelu ja -kokeilu- Asukastoimikunta- Asukaskokoukset- Päiväohjelma-taulu- Asukkaiden omat kansiot- Asukkaan saattohoito- Päivätoiminnan järjestäminen- Ulkoilu ja vapaa-ajanvietto- Siivousjärjestelyt- Henkilökunnan työtehtävien järjestelyt- Vammaisten lasten vanhempien kerho- Yhteisöllisyyden lisääminen ryhmäasumisessa- Haastavaan käyttäytymiseen vaikuttaminen ryhmäasumisessa- Yhteistyö kunnan sosiaalitoimen kanssa
Haun päättymisen jälkeen jokaista ehdotuksen lähettänyttä kiitettiin osallistumisesta kirjeitse. Osaa ehdotuksen lähettäneistä henkilöistä pyy-dettiin jatkamaan kirjoitustaan lähettämästään hyvästä käytännöstä, jotta kirjoituksia olisi mahdollista hyödyntää jatkossa. Kirjoittajat saivat myös ehdotukset siitä, mitkä olisivat kaikkein mielenkiintoisimmat näkökulmat tai yksityiskohdat, joita kirjoituksessa olisi hyvä nostaa esille. Viimeistellyt kirjoitukset on tar-koitus julkaista.
12
Kot
unet
- ju
lkai
suja
3 /2
004
Laat
usuo
situk
sista
arv
ioin
tiin
Projektin tuotoksia ovat
- laatusuosituksiin perustuva itsearviointi malli ja –välineistö kunnille - toteutetut kuntien itsearvioinnit: käytän- töjen kuvaukset ja niiden arvioinnit- tiivistelmä kuntien arviointituloksista
- kuntien tekemät laatusuositusten soveltu- vuuden arvioinnit ja- kokemukset asumispalvelujen hyvien käytäntöjen keräämisestä.
6 Projektin tuotokset
Itsearviointimallin kehittämisen tavoitteena oli tukea laatusuositusten käyttöön ottoa kunnissa. Lähtökohtana oli, että tarvitaan systemaattinen toimintamalli ja konkreettisia välineitä, jotka auttavat kuntia arvioimaan laatusuosituksissa asetettujen tavoitteiden toteutumista. Projektin suunnitteluvaiheessa päädyttiinkin tarkaste-lemaan laatusuosituksia nimenomaan osana kuntien asumispalvelujen arviointikäytäntöjä.
Projektissa laadittu arviointilomakkeisto sisäl-tää kolme osaa:
1. Arviointialueet ja kriteerit (liite 1), 2. Arviointilomake (liite 2) ja 3. Ohjeet itsearvioinnin suorittamiseksi (liite 3).
Arviointialueet ja kriteerit -lomake
Lomakkeen rakenne on sama kuin laatusuosi-tuksissa eli lomake jakautuu viiteen eri arvioin-tialueeseen, jotka ovat
- strategia,- esteetön ympäristö,- asunnot,- yleiset palvelut ja - yksilölliset palvelut.
Laatusuosituksista poimittiin kunkin arvioin-tialueen tavoitteet. Lomakkeeseen lisättiin ta-voitteita konkretisoivia apukysymyksiä, joiden toivottiin auttavan kuntia kehitysvammaisten asumispalvelujen tarkastelussa. Pilottityösken-tely osoitti, että apukysymyksistä on hyötyä suositusten yleisten tavoitteiden konkretisoi-misessa.
Projektissa saatiin valmiiksi arviointi-lomakkeiden ensimmäiset versiot. Projektin kokemukset vahvistivat käsitystä siitä, että tarvitaan tavoitteiden priorisointia ja seurannan indikaattorien rakentamista. Laatusuosituksista tulisi pystyä poimimaan ensisijaiset tavoitteet, joiden toteutumista kuntatasolla tulisi minimis-sään seurata. Pilottikuntien mielestä nykymuo-dossaan suositukset ovat laaja asiakirja, josta on vaikea nostaa esille oleellisimpia asioita. Laatusuositusten tavoitteita pidettiin sinänsä tärkeinä ja niiden merkitys nähtiin mm. ide-ologisen kehityksen ohjaamisessa.
7 Asumispalvelujen itsearviointimalli
13
Kot
unet
- ju
lkai
suja
3 /2
004
Laat
usuo
situk
sista
arv
ioin
tiin
Esimerkki: Arviointialueet ja kriteerit –lomake
Arviointialue 3: Asunnot
Laatusuositusten asettamat tavoitteet:
3a. Kunnassa on määrällisesti riittävä, esteetön, toimiva ja muunneltava asuntokanta. Asunnoissa ja asuinympäristössä voidaan asua elämän eri tilanteissa.
3b. Toimintarajoitteisten henkilöiden tarpeet otetaan huomioon kunnan asuntopolitiikassa, -ohjelmassa tai vastaavassa suunnitelmassa.
3c. Asuntotuotanto ja asuinympäristö on sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen mukainen.
3d. Uudis- ja korjausrakentamisessa sekä asunnon muutostöissä noudatetaan jatkuvuuden ja vuorovaikutuksen periaatteita.
3e. Kaikkien asuntoratkaisujen tulee antaa ihmisille mahdollisuus yksityiselämään, kotirauhaan ja yhteisöllisyyteen.
3f. Tarvittaessa toteutetaan erityisratkaisuja noudattaen kestävän kehityksen mukaisia periaatteita. Erityisratkaisujen on oltava asiakaslähtöisiä, ja niiden on tuotava asukkaalle lisäarvoa tavanomaiseen asumiseen verrattuna.
Apukysymyksiä:
Tämän arviointialueen tarkastelu voi esimerkiksi sisältää seuraavia asioita:
Onko kunnassa riittävästi asuntoja kehitysvammaisille?
Onko kunnassa jonotuskäytäntöä kehitysvammaisten asumispalveluihin?
Kuinka monta kehitysvammaista jonottaa asuntoa tällä hetkellä?
Miten kunnassa ennakoidaan tulevaisuuden asumistarpeita kehitysvammaisilla?
Ovatko asunnot muunneltavia niin, että asunnoissa ja asuinympäristössä voidaan asua elämän eri tilanteissa ja toimintakyvyn muuttuessa?
Onko kehitysvammaisille tarjolla erilaisia asumisratkaisuja?
Onko kunnassa arvioitu kehitysvammaisten henkilöiden asuntotarvetta?
Asuuko kehitysvammaisia kuntalaisia laitoksissa tai sairaaloissa asunnon puutteen vuoksi?
Ovatko asunnot sellaisia, että ne antavat asukkaille mahdollisuuden yksityiselämäänja kotirauhaan?
Onko ryhmämuotoisissa asunnoissa jokaisella oma kylpyhuone ja ruoanvalmistustila?
Onko asuntojen läheisyydessä yhteistiloja, joissa voi tavata muita asukkaita?
Ovatko asunnot esteettömiä ja toimivia?
Millä tavalla esteettömyys otetaan huomioon kunnan asuntopolitiikassa tai –ohjelmassa?
Onko asuntojen uudistuotannon lähtökohtana esteettömyys ?
Ovatko kehitysvammaiset mukana heille tarjottavien asuntojen suunnittelussa?
14
Kot
unet
- ju
lkai
suja
3 /2
004
Laat
usuo
situk
sista
arv
ioin
tiin
Ohjeet itsearvioinnin suorittamiseen
Itsearviointi sisältää
- kunnan yleiskuvauksen,- käytäntöjen kuvauksen kullakin arviointi- alueella sekä- vahvuuksien, parantamisalueiden ja hyvien käytäntöjen arvioinnin.
Kunnan asumispalvelujen yleiskuvauksen kirjoittaminen
Yleiskuvauksen kirjoittaminen on tärkeä osa itsearvioinnin laatimista. Yleiskuvaukseen voidaan kirjoittaa esimerkiksi seuraavia asioita kunnan toimintaympäristöstä:
- väestöpohja,- ikärakenne,- vammaisten kuntalaisten määrä,- kehitysvammaisten kuntalaisten määrä,- asuntokanta,- työvoiman osuus,- strategiat,- talousarvio jne.
Yleiskuvaus antaa tarvittavan tiedon kunnan toimintaympäristöstä ja palvelujen järjestämi-seen vaikuttavista rakenteellisista tekijöistä. Riittävät perustiedot mahdollistavat myös käytäntöjen vertaamisen toisten kuntien ti-lanteeseen ja käytäntöihin. Erityisesti hyvien käytäntöjen kuvaaminen edellyttää yksityis-kohtaisia taustatietoja toimintaympäristöstä, jossa käytäntöä sovelletaan. Näin on mahdol-lista arvioida käytännön toteutuksen vaatimia edellytyksiä ja reunaehtoja.
Kunnille järjestetyissä työpajoissa vahvis-tui käsitys yleiskuvauksen laatimisen tärkey-destä (vrt. myös EFQM –arviointimalli ja siinä toteutettava laatukilpailu).
Käytäntöjen kuvaus
Käytäntöjen kuvaus sisältää kuvauksen siitä, mi-ten kunnassa toimitaan tällä hetkellä laatusuo-
situsten arviointialueilla. Kuvaus kirjoitetaan nykytilanteesta, se ei sisällä vielä käytäntöjen arviointia. Projektissa tuotettiin oheismateriaa-liksi Suomelan kunnan case, jotta pilottikunnat saivat hahmon tavoiteltavasta kuvaustyylistä. Käytäntöjen kuvaaminen vaatii harjaantumista ja aikaa. Kuntien tuottamat kuvaukset olivat erittäin hyviä ottaen huomioon, että koko työs-kentelyyn oli aikaa vain neljä kuukautta.
Käytännön kuvauksen kirjoittamisessa on oleellista, että kuvauksen kirjoittaminen jaetaan useamman tekijän kesken. Kokemusten mukaan työntekijät hyötyvät myös koulutuksesta, jossa harjoitellaan oman toiminnan kuvaamista.
Raportin liitteessä 6 on yksi esimerkki kuntien tekemistä käytäntöjen kuvauksista.
Vahvuuksien, parantamisalueiden ja hyvien käytäntöjen tunnistaminen
Kun käytäntöjen kuvaukset on saatu valmiiksi, toteutetaan arviointi. Arviointi on luonteel-taan itsearviointi. Arvioinnissa etsitään toi-minnan vahvuuksia ja parantamisalueita sekä mahdollisia hyviä käytäntöjä tai niiden ituja. Heikkoutena vahvuuksien ja parantamisalu-eiden tunnistamisessa on usein se, että niitä ei perustella selkeästi.
Ohjeet arviointikokousten vetämiseen
Arviointilomakkeisto sisältää konkreettisia ohjeita ja vinkkejä arviointikokousten vetämi-seen. Arviointi on ohjeistettu suoritettavaksi kolmessa osassa, joita ovat
1. etukäteistehtävien suorittaminen,
2. ensimmäinen kokous, jossa kuvataan kunnan käytäntöjä ja
3. toinen kokous, jossa käytäntöjä arvioidaan.
Ohjeet löytyvät kokonaisuudessaan raportin liitteestä 3. Ohjeita laadittaessa on hyödynnetty mm. Suomen laatukeskuksen itsearcioinnin ohjemateriaalia.
15
Kot
unet
- ju
lkai
suja
3 /2
004
Laat
usuo
situk
sista
arv
ioin
tiin
Esimerkki: Ohjeistus II arviointikokouksen järjestämiseen
Kokouksen tavoitteena on arvioida kunnan käytäntöjen ja toimintatapojen vah-vuuksia ja parantamisalueita valitulla laatusuositusten alueella.
Kokouksen järjestäytyminen:- valitaan arviointikokouksen puheenjohtaja- valitaan kirjuri- valitaan aikavahti (henkilö, joka huolehtii työskentelyn aikataulusta)
Kokouksen kulku:
1. Luetaan edellisen kokouksen lopputuloksena syntynyt selostus kunnan käytännöistä.
2. Henkilökohtainen arviointi. (n. 5 min.) Jokainen kirjaa itsekseen mitkä ovat hänen omasta mielestään vahvuuksia ja parantamisalueita kunnan toiminnassa.
3. Parityöskentely (n. 10 min.) Pareittain keskustellaan havainnoista. Kirjataan parin näkemys vahvuuksista ja parantamisalueista post-it lapuille (1 asia / lappu). Kun ryhmä on valmis, laput laitetaan seinälle, fl äppitaululle tms.
4. Havaintojen esittely (n. 10 min.) Ryhmät esittelevät havaintonsa. Muut eivät kommentoi tässä vaiheessa.
5. Havainnoista keskustelu Keskustelun avulla muodostetaan koko ryhmän yhteinen näkemys vahvuuksista ja parantamisalueista. Laput ryhmitellään uudestaan ja päällekkäisyydet poistetaan.
6. Tulokset kirjataan arviointilomakkeeseen (voidaan tehdä myös kokouksen jälkeen).
Tarvikkeet kokoukseen:- Kuvaus kunnan käytännöistä (edellisestä kokouksesta), yksi kappale jokaiselle osallistujalle- Post-it tarralappuja- Kyniä- Fläppitaulu
Ohjeet löytyvät kokonaisuudessaan raportin liitteestä 3.
16
Kot
unet
- ju
lkai
suja
3 /2
004
Laat
usuo
situk
sista
arv
ioin
tiin
Kuntien tekemät asumispalvelujen arvioinnit omasta toiminnastaan ovat yksi projektin tär-keimpiä lopputuloksia. Luvussa 3 kerrottiin seik-kaperäisesti arviointien tekemisestä ja saaduista
8 Toteutetut arvioinnit kunnissa
kokemuksista. Kuntien toteuttamat arvioinnit tuottivat runsaasti tietoa asumispalvelujen jär-jestämisen vahvuuksista ja parantamisalueista. Tulokset on raportoitu liitteessä 4.
Projektissa toteutettiin asumispalvelujen hyvin käytäntöjen valtakunnallinen haku ja laadittiin ohjeet hyvien käytäntöjen kirjoittamiseen.
Projektin tuloksia on tarkoitus myöhem-min hyödyntää uudessa hankkeessa, jolle on haettu rahoitusta RAY:lta. Suunnitelmaan kuuluu internet-pohjaisen tietopankin perus-taminen. Internet-pohjaiset tietopankit ovat luonteva foorumi hyvien käytäntöjen julkista-miseen ja levittämiseen (vrt. Stakesin Apudata, Helsingin kaupungin Toimivan kodin www-sivut, Kehitysvammaliiton Verneri).
Projektin kokemukset osoittivat, että työntekijät tarvitsevat koulutusta oman toi-minnan kuvaamiseen ja hyvien käytäntöjen tunnistamiseen. Tarvitaan myös tarkkaa käsit-teen määrittelyä:
• mikä on hyvä käytäntö,
• mitkä ovat käytäntöjen tunnistamisen ja levittämisen prosessit,
• mitkä ovat hyvän käytännön kriteerit (mikä erottaa hyvän käytännön vähemmän hyvästä, miten kriteerit määritellään ja asetetaan?)
• mikä tai mitkä tahot kelpuuttavat käytännön ”hyväksi käytännöksi” ja minkälaiseen arviointiprosessiin kelpuutus liittyy.
9 Asumispalvelujen hyvien käytäntöjen kerääminen
Yleisinä hyvien käytäntöjen tunnuspiirteinä voitaneen pitää seuraavia:
• käytäntö perustuu tietoon,
• käytännön toteutus on hyvin dokumentoitu, jotta sitä voidaan arvioida,
• käytännön toteutusta on arvioitu ja arvioinnista on saatavilla seurantatietoa,
• käytännön toteutuksesta on kerätty palautetta asiakkailta (asiakkaiden kuuleminen),
• käytäntöä on verrattu muihin vastaaviin käytäntöihin ja
• käytäntöä parannetaan jatkuvasti yhdessä asiakkaiden kanssa.
Yleiset kriteerit eivät riitä, vaan tarvitaan myös tarkempia palveluille asetettuja kriteerejä, jotka auttavat arvioimaan ja vertaamaan eri käytäntöjä.
17
Kot
unet
- ju
lkai
suja
3 /2
004
Laat
usuo
situk
sista
arv
ioin
tiin
Kun lähetätte meille ehdotuksenne kehitysvammaisten asumispal-velujen hyvistä käytännöistä, toivomme, että kuvauksenne sisältää seuraavat asiat:
1. Yhteisön nimi. Kunta tai asumisyhteisö, jossa käytäntöä on toteutettu.
2. Ehdotuksen lähettäjä ja ehdottajan yhteystiedot.
3. Taustatiedot. Lyhyt kuvaus yhteisön toiminnasta ja lähtötilanteesta ennen kuin käytäntöä alettiin toteuttaa.
4. Hyvän käytännön kuvaus. Tavoitteet, joita hyvä käytäntö edistää.
5. Käytännön kuvaus: mitä on tehty ja miten toteutettu Tulosten/vaikutusten kuvaus. Mitä muutoksia on tapahtunut, kun vertaillaan nykytilannetta lähtötilanteeseen? Kuvaa myös mahdollisia odottamattomia ja toissijaisia vaikutuksia.
6. Toteutuksen kautta opittua. Havaintoja ja ideoita siitä, mikä toimi hyvin ja mikä ei toiminut, mitä olisi voinut tehdä toisin ja mitä vielä voisi kokeilla käytännön parantamiseksi.
Ohjeet hyvien käytäntöjen kirjoittamiseen
Projektin tarkoituksena oli tukea laatusuosi-tusten käyttöönottoa ja soveltamista kehitys-vammapalveluissa sekä arvioida suositusten toimivuutta. Projektille asetetut tavoitteet saavutettiin hyvin. Projekti tuotti mielenkiin-toista tietoa pilottikuntien asumispalvelujen järjestämisen tilanteesta ja kokemuksia, miten laatusuosituksia voidaan hyödyntää osana kuntien palvelujen laadun ja saatavuuden ar-viointia. Projektissa kehitettyä arviointimallia voidaan hyödyntää jatkossa muissakin kunnissa. Raportin liitteenä olevat arviointilomakkeet ja
pilottikuntien esimerkit auttavat muita kuntia vastaavan arvioinnin suorittamisessa.
Projekti vahvisti käsitystä siitä, että kun-nat tarvitsevat tarkempia asumispalvelujen indikaattoreita ja mittareita, joiden avulla voivat seurata asumispalvelujen määrällistä ja laadullista tasoa. Valtakunnallista rahoitusta tarvitaan tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, joissa kehitetään ja testataan kehitysvamma-alalle soveltuvia arviointivälineitä.
10 Projektin arviointia ja jatkotoimenpidesuosituksia
18
Kot
unet
- ju
lkai
suja
3 /2
004
Laat
usuo
situk
sista
arv
ioin
tiin
Valtakunnallinen hyvien käytäntöjen haku avasi keskustelua kehitysvamma-alalla hyvien käytäntöjen käsitteestä ja käytäntöjen tunnistamisen prosessista. Esille tuli, että hy-vät käytännöt –käsite ymmärretään monella eri tavalla eli tarvitaan tarkempaa käsitteen määrittelyä. Projektissa vahvistui myös käsitys siitä, että työntekijöiden on vaikea tunnistaa hyviä käytäntöjä omassa toiminnassaan. Tarvi-taan koulutusta ja valmennusta, jossa tuetaan henkilökuntaa tutkivaan työotteeseen, tarkas-telemaan omia työprosessejaan ja käytäntöjään systemaattisella tavalla sekä mahdollisuutta ver-rata omia käytäntöjä muiden organisaatioiden ja toimialojen vastaaviin menettelytapoihin.
Projektin tehtäväkokonaisuudet olivat laajat ja työskentelyaikataulu tiukka. Toteutus-aikatauluun nähden projektin tulokset olivat varsin hyvät. Lopputulokseen vaikutti aivan oleellisesti pilottikuntien osallistujien laaja-alainen kehitysvamma-alan tuntemus, sitou-tuneisuus ja aktiivisuus työskentelyssä.
Kehitysvammaliiton, Kehitysvammaisten Tukiliiton, FDUV:n ja Stakesin laatusuositus –hankkeen työntekijät tekijät runsaasti yhteis-työtä projektin aikana. Käydyt keskustelut tu-kivat kunkin osaprojektin toteutusta ja avasivat uusia näkökulmia.
Yleiset suositukset jatkotoimenpiteiksi:
1. Valtakunnallisella tasolla käynnistetään tutkimuksia ja selvityksiä, joilla kerätään tietoa mm. kehitysvammaisten asumis- palvelujen saatavuudesta ja laadusta, asuntojonoista, iäkkäiden omaisten luona asuvien kehitysvammaisten määrästä, henkilökohtaisen avustajan käytöstä asumispalveluissa, kuljetuspalvelujen saatavuudesta ja siitä, kuinka paljon kehitysvammaisia asuu laitoksissa muiden palvelujen puuttumisen takia.
2. Edistetään asumispalvelujen systemaattisen arvioinnin käytäntöjä ja vertaiskehittämis- tä luomalla laatusuositusten arviointialueille konkreettisia kriteeristöjä, itsearvointimal- leja ja menettelytapoja, joissa asumispal- velujen käyttäjillä, palveluntuottajilla ja -järjestäjillä on mahdollisuus yhdessä tarkastella palvelua.
3. Tuetaan seudullisia hankkeita, joissa kunnat suunnittelevat yhdessä kehitys - vammaisten asuntoja ja asumista tukevia palveluja.
4. Tuetaan valtakunnallisia ja alueellisia hankkeita, jotka auttavat palvelujen tuottajia verkostoitumaan ja sitä kautta levittämään hyviä käytäntöjä.
Suosituksia kunnille:
1. Kunnat kirjaavat suunnitelmiinsa määrälliset ja laadulliset tavoitteet kehitysvammaisten asumispalveluille, sekä toimintatavat ja välineet (indi- kaattorit) tavoitteiden toteutumisen seurantaan.
2. Kunnat keräävät säännöllisesti tietoa asiakkaiden palvelutarpeista ja hyödyn- tävät tietoja kunnan talous- ja toiminta- suunnitelmissa.
3. Kunnat ylläpitävät tietokantaa asunto- jonoista ja ilmoittavat kehitysvammaisille asiakkaille kirjallisesti asunnon saannin prosessista ja kestosta.
4. Kunnat yhdistävät kehitysvammaisten yksilöllisistä palvelusuunnitelmista saadut tiedot kuntatasolla seurannan välineeksi, jolla tietoa palvelutarpeista ja palveluista saatuja palautteita voidaan hyödyntää palvelujen jatkuvassa paran- tamisessa.
5. Kunnat järjestävät kehitysvammaisille henkilöille heidän halutessaan asumis- valmennusta tavoitteena yksilöllinen ja ympäröivää yhteisöä hyödyntävä elämän- muoto.
6. Kunnat asettavat esteettömyys-työryhmän, johon kuuluu myös palvelujen käyttäjien edustajia, tekemään suunnitelman esteettömyyden parantamisesta kunnassa ottaen liikkumisen ohella huomioon tiedollisen esteettömyyden.
19
Kot
unet
- ju
lkai
suja
3 /2
004
Laat
usuo
situk
sista
arv
ioin
tiin
Lähteet
Yksilölliset palvelut, toimivat asunnot ja es-teetön ympäristö. Vammaisten ihmisten asumispalvelujen laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:4. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen kuntaliitto. Helsinki: 2003
Hyvät käytännöt ja asumispalvelujen laatusuo-situkset. Kehitysvammaliiton toimeenpano-suunnitelma, 2003.
Hyvät käytännöt ja asumispalvelujen laatusuo-situkset. Kehitysvammaisten Tukiliiton toimeenpanosuunnitelma, 2003.
Hyvät käytännöt ja asumispalvelujen laatusuo-situkset. FDUV:n toimeenpanosuunnitelma, 2003.
Projektisopimus
Liitteet
Liite 1. Arviointialueet ja kriteerit
Liite 2. Arviointilomake
Liite 3. Ohjeet itsearvioinnin suorittamiseen
Liite 4. Yhteenveto kuntien tekemän itsearvioinnin tuloksista
Liite 5. Lehti-ilmoitus
Liite 6. Esimerkki pilottikuntien tekemistä käytännön kuvauksista ja toteuttamasta arvioinnista
20
Kot
unet
- ju
lkai
suja
3 /2
004
Laat
usuo
situk
sista
arv
ioin
tiin
Liite 1.
Vammaisten ihmisten asumisen laatusuosituksetKehitysvammaisille tarkoitettujen asumispalvelujen itsearviointi.
Arviointialueet ja kriteerit
1. Strategia (suunnittelu ja päätöksenteko)Tavoitteet:
1a. Kunnan päätöksenteko, suunnittelu ja toiminta tukevat sosiaalisesti kestävän, oikeudenmu-kaisen ja elinvoimaisen yhteisön toteutumi- mista myös vammaisten ihmisten asumisen näkökulmasta.
1b. Päätöksenteon tukena käytetään paikallista vammaispoliittista ohjelmaa. Vammaispoliittisen ohjelman on hyväksynyt kunnan poliittinen johto.
1c. Vammaispoliittinen ohjelma on osa kunnan hyvinvointipoliittista ohjelmaa.
1d. Kuntasuunnitelmissa vammaisuuteen liittyvät kysymykset on otettu huomioon ja suunnitelmien toteutumista arvioidaan säännöllisesti.
1e. Vammaisten ihmisten yhteiskunnallisen osallistumisen esteitä ehkäistään ja poistetaan aktiivisesti.
1f. Vammaisneuvosto on osa paikallista vammaisuuden asian- tuntemusta. Neuvostojen toimintaedellytyksiä tuetaan ja kehitetään.
Tämän arviointialueen tarkastelu voi esimerkiksi sisältää seuraavia asioita:
- Onko kunnassa vammaispoliittista ohjelmaa?- Onko kunnan johto hyväksynyt vammaispoliittisen ohjelman?- Miten vammaispoliittista ohjelmaa käytetään päätöksenteon tukena?- Onko vammaispoliittinen ohjelma osa kunnan hyvinvointipoliittista ohjelmaa?- Millä tavalla kehitysvammaisten ihmisten asumisen tarpeet on huomioitu kuntasuunnitelmassa?- Millä tavalla kehitysvammaiset tai heidän edustajansa osallistuvat kuntasuunnitteluun?- Millä tavalla arvioidaan suunnitelmien toteutumista?- Toimiiko kunnassa vammaisneuvosto?- Miten kehitysvammaiset ovat edustettuina vammaisneuvostossa?- Millä tavalla kunnassa tuetaan ja kehitetään vammaisneuvoston toimintaedellytyksiä?
21
Kot
unet
- ju
lkai
suja
3 /2
004
Laat
usuo
situk
sista
arv
ioin
tiin
2. Esteetön ympäristö
Tavoitteet:
2a. Kunnan asukkailla on turvallinen, terveellinen, viihtyisä, sosiaalisesti toimiva ja eri väestö-ryhmien tarpeita vastaava elin- ja toimintaympäris- tö.
2b. Ihmisten toimintakyvyn erilaisuus otetaan huomioon kaavoituksessa, rakentamisessa ja ympäristön muuttuessa tilapäisesti tai pysyvästi.
2c. Rakennettu ympäristö luo edellytykset mahdollisimman itsenäiselle ja omatoimiselle elämälle.
2d. Ympäristö tukee sosiaalista kanssakäymistä ja lisää palveluiden saavutettavuutta.
2e. Kuntalaisten osallistumista ympäristön suunnitteluun tuetaan ja kannustetaan.
Tämän arviointialueen tarkastelu voi esimerkiksi sisältää seuraavia asioita:
- Vastaako asuinympäristö kehitysvammaisten tarpeita?- Onko kunnan elin- ja toimintaympäristössä sellaisia tekijöitä, jotka tekevät ympäristön turvallisemmaksi ja toimivammaksi kehitysvammaisille?- Luoko rakennettu ympäristö edellytykset kehitysvammaisten ihmisten mahdollisimman itsenäiselle ja omatoimiselle elämälle?- Tukeeko ympäristö sosiaalista kanssakäymistä ja palveluiden saavutettavuutta?- Millä tavalla ihmisten toimintakyvyn erilaisuus otetaan huomioon kaavoituksessa ja rakentamisessa?- Toimivatko rakennus- ja asuntotoimi yhteistyössä sosiaali- ja terveys- toimen kanssa kaavoituksessa ja rakentamisessa? - Pyydetäänkö vammaisjärjestöiltä ja –neuvostolta lausunto kaavasuunnitelmista ja julkisten rakennusten suunnittelusta? - Millä tavalla kehitysvammaiset tai heidän edustajansa ovat olleet mukana ympäristön tai rakennusten suunnittelussa?- Onko tiedottaminen ja keskustelu suunnittelusta myös tiedollisesti esteetöntä (kaikille ymmärrettävällä kielellä, selkokielellä)?
22
Kot
unet
- ju
lkai
suja
3 /2
004
Laat
usuo
situk
sista
arv
ioin
tiin
3. Asunnot
Tavoitteet:
3a. Kunnassa on määrällisesti riittävä, esteetön, toimiva ja muunneltava asuntokanta. Asunnoissa ja asuinympäristössä voidaan asua elämän eri tilanteissa.
3b. Toimintarajoitteisten henkilöiden tarpeet otetaan huomioon kunnan asuntopolitiikassa, -ohjelmassa tai vastaavassa suunnitelmassa.
3c. Asuntotuotanto ja asuinympäristö on sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen mukainen.
3d. Uudis- ja korjausrakentamisessa sekä asunnon muutostöissä noudatetaan jatkuvuuden ja vuorovaikutuksen periaatteita.
3e. Kaikkien asuntoratkaisujen tulee antaa ihmisille mahdollisuus yksityis- elämään, kotirauhaan ja yhteisöllisyyteen.
3f. Tarvittaessa toteutetaan erityisratkaisuja noudattaen kestävän kehityksen mukaisia periaat-teita. Erityisratkaisujen on oltava asiakaslähtöisiä, ja niiden on tuotava asukkaalle lisäarvoa tavanomaiseen asumiseen verrattuna.
Tämän arviointialueen tarkastelu voi esimerkiksi sisältää seuraavia asioita:
Onko kunnassa riittävästi asuntoja kehitysvammaisille?- Onko kunnassa jonotuskäytäntöä kehitysvammaisten asumispalveluihin?- Kuinka monta kehitysvammaista jonottaa asuntoa tällä hetkellä?- Miten kunnassa ennakoidaan tulevaisuuden asumistarpeita kehitysvammaisilla?- Ovatko asunnot esteettömiä ja toimivia?- Ovatko asunnot muunneltavia niin, että asunnoissa ja asuinympäristössä voidaan asua elämän eri tilanteissa ja toimintakyvyn muuttuessa?- Onko kehitysvammaisille tarjolla erilaisia asumisratkaisuja kuten ryhmä- koti-, tuki-, ja palveluasumista sekä itsenäistä asumista vuokra-asunnoissa?- Onko kunnassa arvioitu kehitysvammaisten henkilöiden asuntotarvetta?- Asuuko kehitysvammaisia kuntalaisia laitoksissa tai sairaaloissa asunnon puutteen vuoksi?- Ovatko asunnot sellaisia, että ne antavat asukkaille mahdollisuuden yksityiselämään ja kotirauhaan?- Onko ryhmämuotoisissa asunnoissa jokaisella asukkaalla oma kylpyhuone ja ruoanvalmistustila? - Onko asuntojen läheisyydessä yhteistiloja, joissa voi tavata muita asukkaita?- Millä tavalla esteettömyys otetaan huomioon kunnan asuntopolitiikassa tai –ohjelmassa?- Onko asuntojen uudistuotannon lähtökohtana esteettömyys ?- Ovatko kehitysvammaiset mukana heille tarjottavien asuntojen suunnittelussa?
23
Kot
unet
- ju
lkai
suja
3 /2
004
Laat
usuo
situk
sista
arv
ioin
tiin
4. Yleiset palvelut
Tavoitteet:
4a. Sekä julkiset että yksityiset palvelut ovat kaikkien saavutettavissa ja käytettävissä. Palvelut tukevat ihmisten elämänlaatua, ehkäisevät syrjäytymistä ja helpottavat arjen sujumista.
4b. Kunnassa palvelut suunnitellaan ja toteutetaan siten, että ne sopivat myös niille kuntalaisille, joiden kyky toimia on rajoittunut. Yleisiä palveluja kehitetään aktiivisesti yhä laajemmalle käyttäjä- kunnalle ennakoiden myös tulevaisuuden tarpeet.
4c. Palveluhenkilöstö osaa kohdata ja palvella vammaisia asiakkaita.
Tämän arviointialueen tarkastelu voi esimerkiksi sisältää seuraavia asioita:
- Ovatko sekä julkiset että yksityiset palvelut kehitysvammaisten ihmisten saavutettavissa ja käytettävissä?- Kuinka hyvin esimerkiksi terveydenhuollon, julkisen liikenteen, harrastustoiminnan, kauppojen ym. palvelut soveltuvat kehitys- vammaisille? - Onko palveluista tiedottaminen esteetöntä? - Millä tavalla tiedotetaan kehitysvammaisten asumispalveluista, asumisen tukipalveluista ja kunnan muista palveluista?- Onko palvelut suunniteltu siten, että ne sopivat myös kehitysvammaisille?- Kehitetäänkö yleisiä palveluja aktiivisesti myös kehitysvammaisille käyttäjille soveltuviksi? - Osaako palveluhenkilöstö kohdata ja palvella kehitysvammaisia asiakkaita?
24
Kot
unet
- ju
lkai
suja
3 /2
004
Laat
usuo
situk
sista
arv
ioin
tiin
5. Yksilölliset palvelut
Tavoitteet:
5a. Toimintakyvyltään erilaisten kuntalaisten asumista tukevat palvelut toteutetaan yksilöllisesti ja käyttäjän tarpeiden mukaisesti.
5b. Yksilöllisten palveluiden suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin apuna käytetään asiakkaan ja kunnan edustajan yhteistyönä kirjattuja palvelusuunnitelmia.
5c. Kunnan vammaisten asukkaiden on mahdollista saada asumispäätös- tensä ja asumistaitojensa tueksi asumiskokeilua ja –valmennusta.
5d. Kuntalaiset tuntevat kunnassa noudatettavat käytännöt ja saavat tarvittaessa tietoa, neuvontaa ja ohjausta vammaisten asumispalveluihin liittyvissä kysymyksissä.
5e. Vammaisten kuntalaisten tarvitsemia palveluita kehitetään yhdessä käyttäjien kanssa.
5f. Henkilöstön määrä ja osaaminen vastaa asiakkaiden tarpeita asumispalveluissa.
5g. Palveluiden toteutumista arvioidaan ja muutostarpeet otetaan huomioon suunnitelmissa
Tämän arviointialueen tarkastelu voi esimerkiksi sisältää seuraavia asioita:
- Kuinka yksilöllisesti pystytään toteuttamaan asumista tukevat palvelut?- Onko kaikilla kunnan kehitysvammaisilla palvelusuunnitelma?- Kuinka usein palvelusuunnitelmat päivitetään?- Onko kunnan kehitysvammaisilla mahdollista saada asumiskokeilua tai –valmennus-ta?- Millä tavalla kehitysvammaisia neuvotaan ja ohjataan asumispal- veluihin liittyvissä kysymyksissä?- Kehitetäänkö kehitysvammaisten tarvitsemia palveluja yhdessä käyttäjien kanssa?- Vastaako henkilöstön määrä asiakkaiden tarpeita asumispalveluissa?- Vastaako henkilöstön osaaminen asiakkaiden tarpeita asumis- palveluissa?- Millä tavalla arvioidaan palveluiden toteutumista?- Kerätäänkö säännöllisesti kehitysvammaisilta asiakkailta asiakas- palautetta?- Millä tavalla arvioinnin tulokset vaikuttavat palvelujen suunnitteluun?- Millä tavalla taltioidaan ja käsitellään asiakkaiden esittämiä toiveita, ehdotuksia ja valituksia?- Onko kunnassa sovitut menettelytavat asiakaspalautteen ja valitusten käsittelyyn
25
Kot
unet
- ju
lkai
suja
3 /2
004
Laat
usuo
situk
sista
arv
ioin
tiin
Liite 2.
Vammaisten ihmisten asumisen laatusuosituksetKehitysvammaisille tarkoitettujen asumispalvelujen itsearviointi
Kunta:
Vastuuhenkilö:
Päivämäärä:
Arvioitava laatusuositusalue:
Kunnan käytäntöjen kuvaus:
26
Kot
unet
- ju
lkai
suja
3 /2
004
Laat
usuo
situk
sista
arv
ioin
tiin
Kunnan käytäntöjen kuvaus (jatkuu):
27
Kot
unet
- ju
lkai
suja
3 /2
004
Laat
usuo
situk
sista
arv
ioin
tiin
Vahvuudet kunnan toiminnassa:
Parantamisalueet kunnan toiminnassa:
28
Kot
unet
- ju
lkai
suja
3 /2
004
Laat
usuo
situk
sista
arv
ioin
tiin
Huomioita laatusuositusten toimivuudesta:
Kokemuksia itsearvioinnin toteuttamisesta:
29
Kot
unet
- ju
lkai
suja
3 /2
004
Laat
usuo
situk
sista
arv
ioin
tiin
Liite 3.
Vammaisten ihmisten asumisen laatusuosituksetKehitysvammaisille tarkoitettujen asumispalvelujen itsearviointi.Ohjeita laadittaessa on hyödynnetty mm. Suomen laatukeskuksen itsearvioinnin ohjemateriaalia.
Ohjeet itsearvioinnin suorittamiseksi kunnassa
Arviointi koostuu kolmesta tehtävästä:
1. Etukäteistehtävä2. Ensimmäinen kokous, jossa kuvataan kunnan käytäntöjä3. Toinen kokous, jossa käytäntöjä arvioidaan
1. Etukäteistehtävä:
Ennen ensimmäistä arviointikokousta jokainen arviointiryhmän jäsen tutustuu arviointi- alueeseen lukemalla sitä käsittelevän kohdan laatusuositusjulkaisusta ja arviointikritee- ristöstä. Tämän jälkeen kirjataan lyhyesti muistiin havaintoja arvioitavasta alueesta sekä vahvuuksia ja parantamisalueita. Kokoukseen osallistujille toimitetaan etukäteen hyvissä ajoin nämä materiaalit. Kun jokainen on tutustunut käsiteltäviin asioihin, kokouksessa ei tarvitse käyttää aikaa perehdyttämiseen.
- Vahvuudet ovat ne asiat, joissa kunnassa toimitaan laatusuositusten mukaisesti. Parantamisalueet ovat sellaisia, joilla toimintaa voi kehittää.
- Vältä kirjoittamasta, että jokin on ”hyvin” tai ”huonosti”. Mieti, mikä tekee siitä hyvän tai huonon.
2. Ensimmäinen kokous
Kokouksen tavoite on osallistujien näkemysten kokoaminen kunnan käytännöistä ja toimintatavoista valitulla laatusuositusten alueella. Kokouksen lopputuloksena on kirjoitettu selostus kunnan käytännöistä.
Kokouksen kulku:
1. Alustus. Alkuun voidaan pitää lyhyt alustus tehtävästä itsearvioinnista ja laatusuosituksista, jonka jälkeen arvioinnin vetäjä esittelee käsiteltävän arviointialueen.
2. Käydään keskustelua arviointialueesta ja kunnan toiminnasta. Keskustelussa esille tulevat asiat kirjataan post-it tarralapuille tai fläppitaululle.
3. Keskustelun avulla muodostetaan ryhmän yhteinen näkemys kunnan käytännöistä.
4. Arvioinnin vetäjä tai sihteeri kirjoittaa kuvauksen siitä, millä tavalla kunnassa toimitaan arviointialueen sisältämissä asioissa. Tämä voidaan tehdä myös kokouksen jälkeen. Tavoitteena on, että myös sellainen ihminen, joka ei ole osallistunut kokoukseen voi ymmärtää tekstiä ja sen taustalla olevat ajatukset.
30
Kot
unet
- ju
lkai
suja
3 /2
004
Laat
usuo
situk
sista
arv
ioin
tiin
Tarvikkeet kokoukseen: - Post-it tarralappuja - Kyniä - Fläppitaulu - Muistiinpanovälineet
3. Toinen kokous
Kokouksen tavoite on arvioida kunnan käytäntöjen ja toimintatapojen vahvuuksia ja pa- rantamisalueita valitulla laatusuositusten alueella.
Kokouksen järjestäytyminen: - valitaan arviointikokouksen puheenjohtaja - valitaan kirjuri - valitaan aikavahti (henkilö, joka huolehtii työskentelyn aikataulusta)
Kokouksen kulku:
1. Luetaan edellisen kokouksen lopputuloksena syntynyt selostus kunnan käytännöistä.
2. Henkilökohtainen arviointi. (n. 5 min.) Jokainen kirjaa itsekseen, mitkä ovat hänen omasta mielestään vahvuuksia ja parantamisalueita kunnan toiminnassa.
3. Parityöskentely (n. 10 min.) Pareittain keskustellaan havainnoista. Kirjataan parin näkemys vahvuuksista ja parantamisalueista post-it lapuille (1 asia / lappu). Kun ryhmä on valmis, laput laitetaan seinälle, fläppitaululle tms.
4. Havaintojen esittely (n. 10 min.) Ryhmät esittelevät havaintonsa. Muut eivät kommentoi tässä vaiheessa.
5. Havainnoista keskustelu Keskustelun avulla muodostetaan koko ryhmän yhteinen näkemys vahvuuksista ja parantamisalueista. Laput ryhmitellään uudestaan ja päällekkäisyydet poistetaan.
6. Tulokset kirjataan arviointilomakkeeseen (voidaan tehdä myös kokouksen jälkeen).
Tarvikkeet kokoukseen: - Kuvaus kunnan käytännöistä (edellisestä kokouksesta), yksi kappale jokaiselle osallistujalle - Post-it tarralappuja - Kyniä - Fläppitaulu - Muistiinpanovälineet
31
Kot
unet
- ju
lkai
suja
3 /2
004
Laat
usuo
situk
sista
arv
ioin
tiin
Liite 4. Yhteenveto kuntien tekemän itsearvioinnin tuloksista.
Arv
ioin
tial
ue
Vah
vuu
det
Par
anta
mis
alu
eet
Str
ateg
ia
(su
un
nit
telu
ja
pää
töks
ente
ko)
- Vam
mai
spol
iittin
en o
hjel
ma
on o
lem
assa
.-
Stra
tegi
set
suun
nite
lmat
kok
o ka
upun
gin
ja k
ehity
s-va
mm
apal
velu
jen
kehi
ttäm
isek
si o
vat
olem
assa
. -
Toim
enpi
deoh
jelm
a es
teet
töm
yyde
n lis
ääm
isek
si o
n ol
emas
sa.
- Vam
mai
sneu
vost
o se
uraa
vam
mai
spol
iittis
en o
hjel
-m
an t
oteu
tum
ista
. - V
amm
aisn
euvo
sto
on a
ktiiv
inen
ja t
oim
iva.
- Pa
lvel
urak
enne
tta
on k
arto
itett
u ja
arv
ioitu
use
aan
kert
aan
ja k
ehite
tään
jatk
uvas
ti.-
Kun
nan
päät
ökse
ntek
ijöid
en m
yönt
eine
n as
enno
i-tu
min
en k
ehity
svam
mai
sten
pal
velu
tarp
eisi
in.
-Vam
mai
spol
iittin
en o
hjel
ma
ja k
unta
suun
nite
lma
ovat
yle
islu
onto
isia
ei
vätk
ä si
sällä
kon
kree
ttis
ia k
anna
nott
oja.
- Tar
vita
an s
eudu
llist
a yh
teis
työt
ä as
umis
palv
eluj
en jä
rjes
täm
isek
si
erity
isry
hmill
e, e
sim
erki
ksi a
utis
teill
e ja
haa
stav
asti
käyt
täyt
yvill
e ke
hi-
tysv
amm
aisi
lle.
Est
eetö
n
ymp
äris
tö- V
amm
aisn
euvo
sto
anta
a la
usun
toja
kaa
va-
ym.
suun
nite
lmis
ta.
- So
siaa
li- ja
ter
veys
toim
i ant
aa p
yyde
ttäe
ssä
laus
un-
toja
kaa
voitu
kses
ta ja
rak
enta
mis
esta
.-
Este
ettö
myy
ttä
on k
arto
itett
u ja
toi
men
pide
-oh
jelm
a es
teet
töm
yyde
n lis
ääm
isek
si o
n la
aditt
u.
Vam
mai
sneu
vost
o se
uraa
toi
men
pide
ohje
lman
to
teut
umis
ta.
- H
yvä
yhte
isty
ö ke
hity
vam
mah
uollo
n ja
kaa
voitu
s-ar
kkite
hdin
sek
ä as
unto
toim
isto
n vä
lillä
.-
Keh
itysv
amm
ahuo
llon
toiv
eet
otet
aan
huom
ioon
as
umis
palv
eluj
en s
uunn
ittel
ussa
.
- L
ausu
ntoj
a ka
ava-
ym
. asi
oist
a ei
pyy
detä
vam
mai
sneu
vost
osta
eik
ä so
siaa
litoi
mes
ta, v
aan
laus
unto
jen
anta
min
en r
iippu
u em
. tah
ojen
ak-
tiivi
suud
esta
.- Y
mpä
rist
ön s
elko
kiel
isyy
ttä
tulis
i lis
ätä,
esim
erki
ksi k
uvas
ymbo
leja
kä
yttä
mäl
lä.
- Pa
lvel
uist
a tie
dott
amis
een
tarv
itaan
lisä
ä se
lkok
ielis
yytt
ä.-
Pank
kiau
tom
aatt
ien
huon
o so
veltu
vuus
liik
unta
este
isill
e.
Asu
nn
ot
- Asu
mis
palv
eluj
a on
pys
tytt
y jä
rjes
täm
ään
kaik
ille
niitä
tar
vits
evill
e.- A
sum
ispa
lvel
uihi
n ei
ole
täl
lä h
etke
llä jo
noa.
- Asu
mis
ratk
aisu
ja o
n m
uute
ttu
asuk
kaan
toi
min
taky
-vy
n m
ukaa
n.-
Kaa
voitu
kses
sa ja
kun
nalli
stek
niik
an r
aken
tam
ises
sa
on n
ouda
tett
u ke
stäv
än k
ehity
ksen
per
iaat
teita
.-
Uud
isra
kenn
ukse
t ov
at t
oim
ivia
ja m
onim
uoto
isia
.-
On
rake
nnet
tu v
äljä
sti j
a lu
onto
on
lähe
llä.
- Ym
päri
stö
on t
urva
lline
n.
- Ei
ole
riit
tävä
sti a
sunt
oja
kehi
tysv
amm
aisi
lle.
- K
ehity
svam
mai
sille
, joi
lla m
yös
on m
iele
nter
veys
onge
l-mia
, ei o
le
sopi
via
asum
ispa
lvel
uja.
- K
ehity
svam
mai
sille
sov
eltu
vien
vuo
kra-
asun
toje
n m
äärä
on
vähä
i-ne
n.-
Kau
pung
in v
uokr
a-as
unno
t si
jaits
evat
use
in r
auha
ttom
illa
alue
illa,
jotk
a ei
vät
sovi
keh
itysv
amm
aisi
lle.
- K
aupu
ngin
vuo
kra-
asun
not
ovat
iäkk
äitä
, niis
sä o
n ko
rja-
usta
rpei
ta
eivä
tkä
ne o
le m
uunn
elta
viss
a as
ukka
an t
ar-p
eide
n m
ukaa
n.- A
sunn
ot s
ijaits
evat
pai
koill
a, jo
illa
liiku
ntar
ajoi
ttei
sten
liik
-kum
inen
on
vai
keaa
, pal
velu
t ov
at k
auka
na e
ikä
ole
pai-k
allis
liike
nnet
tä.
- K
unna
ssa
ei o
le k
ehity
svam
mai
sille
ryh
mäa
sum
ista
.-
Palv
elut
arve
kart
oitu
sta
ei o
le t
ehty
, asu
mis
palv
eluj
en t
arpe
esta
ei
ole
tar
kkaa
tie
toa.
32
Kot
unet
- ju
lkai
suja
3 /2
004
Laat
usuo
situk
sista
arv
ioin
tiin
Arv
ioin
tial
ue
Vah
vuu
det
Par
anta
mis
alu
eet
Yle
iset
pal
velu
t-
Keh
itysv
amm
aist
en a
sunn
ot s
ijaits
evat
lähe
llä p
alve
luja
.-
Julk
inen
liik
enne
ja t
erve
yden
huol
to t
oim
ii er
ityis
en h
yvin
.-
Kul
jetu
spal
velu
a on
myö
nnet
ty r
unsa
asti.
- Tuk
ea ja
apu
a as
ioid
en h
oita
mis
een
on s
aata
villa
. -
Om
assa
kun
nass
a on
opi
skel
umah
dolli
suuk
sia.
- Pa
lvel
ujen
käy
ttäj
ien,
hei
dän
perh
eide
nsä
ja v
iran
omai
s-te
n vä
li-ne
n yh
teis
työ
toim
ii hy
vin.
- K
ehity
svam
mah
uollo
n pa
lvel
uist
a on
esi
te.
- Sa
umat
on y
htei
styö
keh
itysv
amm
apal
velu
jen
ja s
osia
ali-
ja t
er-
veys
toim
en v
älill
ä.
- K
ehity
svam
mai
sten
asu
nnot
sija
itsev
at k
auka
na p
alve
-luis
ta e
ikä
paik
allis
liike
nnet
tä o
le.
- Yht
eisk
unna
n its
epal
velu
orie
ntoi
tune
isuu
dest
a jo
htue
n ke
hity
s-va
mm
aisi
lla h
enki
löill
ä on
vai
keuk
sia
käyt
tää
pal-v
eluj
a its
enäi
sest
i.-
Har
rast
usto
imin
taan
tar
vitt
aisi
in li
sää
yksi
lölli
stä
ohja
usta
.-
On
huol
i hen
kilö
kunn
an r
iittä
vyyd
estä
tul
evai
suud
essa
ja s
iitä,
mite
n he
nkilö
stön
puu
te t
ulee
vai
kutt
amaa
n m
ahdo
l-lis
uute
en
saad
a yk
silö
llist
ä oh
jaus
ta ja
tuk
ea y
leis
ten
pal-v
eluj
en k
äytt
öön.
- K
aupp
akes
kust
en ja
sup
erm
arke
ttie
n ke
skitt
ämin
en a
suin
alue
i-de
n ul
kopu
olel
le v
aike
utta
a as
ioin
tia.
Yks
ilölli
set
pal
velu
t-
Mon
ipuo
linen
ja p
orra
stet
tu p
alve
lujä
rjes
telm
ä.-
Lähe
s ka
ikki
pal
velu
t on
järj
este
tty
omas
sa k
unna
ssa.
- K
aiki
lle o
n te
hty
palv
elus
uunn
itelm
a.-
Palv
elut
arpe
et o
vat
tiedo
ssa.
- Toi
min
taky
kyar
vioi
nnit
on t
ehty
.- A
sum
ispa
lvel
ujen
laat
uun
on k
iinni
tett
y hu
omio
ta.
- U
seim
mill
a pa
lvel
ujen
tuo
ttaj
illa
on la
atuj
ärje
stel
mä.
- Pa
lvel
ujen
tuo
ttaj
at o
vat
tuot
teis
tane
et p
alve
luns
a.-
Hyv
ä yh
teis
työ
palv
eluj
en t
uott
ajie
n ja
ost
ajan
väl
illä.
- Työ
otte
ena
on p
alve
luoh
jaus
, jos
sa p
yritä
än p
alve
luko
ko-n
aisu
uk-
sien
mää
ritt
elyy
n yk
sitt
äist
en p
alve
luje
n si
jast
a.- A
sum
ispa
lvel
uiss
a on
am
mat
titai
toin
en h
enki
löst
ö.- Y
ksilö
llisy
ys ja
asi
akas
läht
öisy
ys o
vat
kehi
tysv
amm
aisi
lle jä
rjes
tet-
tävi
ssä
palv
elui
ssa
tärk
eim
mät
arv
ot.
- Pa
lvel
ujen
suu
nnitt
elus
sa k
uulla
an a
siak
kaita
ja h
eidä
n pe
rhei
tään
.-
On
myö
nnet
ty v
amm
aisp
alve
lula
in m
ukai
sia
tuki
palv
eluj
a se
kä
sope
utum
isva
lmen
nust
a.-
Mah
dolli
suus
asu
mis
valm
ennu
ksee
n op
pila
itoks
essa
- It
senä
ises
ti as
uvat
saa
vat
paljo
n ap
ua ja
tuk
ea.
- K
unta
on
jäse
nenä
Keh
itysv
amm
aliit
on A
lli-la
atuv
erko
stos
sa, j
os-
sa p
alve
luje
n la
atua
arv
ioid
aan
ja k
ehite
tään
pal
velu
jen
käyt
täjie
n ka
nssa
.
- Pa
lvel
usuu
nnite
lmia
ei k
yetä
tek
emää
n ri
ittäv
ästi
resu
r-so
inti-
ym
. on
gelm
ien
taki
a.-
Palv
elus
uunn
itelm
ista
saa
tu t
ieto
pal
velu
tarp
eist
a ja
toi
-vei
sta
ei
aina
siir
ry e
teen
päin
.-
Ong
elm
ia o
n sy
stem
aatt
isen
tie
don
kerä
ämis
essä
, jak
a-m
ises
sa ja
ja
tkok
äytö
ssä.
- Pa
lvel
utar
veka
rtoi
tust
a ei
ole
teh
ty, p
alve
luta
rpee
sta
ei o
le t
ark-
kaa
tieto
a.-
Kai
killa
pal
velu
jen
tuot
tajil
la e
i ole
laat
ujär
jest
elm
ää.
- Pa
lvel
uohj
auks
en t
äysi
pain
oist
a to
teut
tam
ista
vai
keut
tava
t ty
ön
mää
rä, s
ekto
riko
htai
nen
orga
niso
inti
ja t
ieto
järj
este
l-mie
n yh
teen
-so
pivu
uden
ong
elm
at.
- H
enki
löku
nnan
vai
htuv
uus
vaik
eutt
aa t
yötä
keh
itysv
am-m
apal
ve-
luis
sa.
- Asu
mis
palv
eluj
en jä
rjes
täm
inen
eri
tyis
ryhm
ille
ei o
nnis
tu jo
kai-
sess
a ku
nnas
sa e
riks
een
vaan
täh
än t
arvi
ttai
siin
seu
dulli
sta
yhte
is-
työt
ä.- A
sum
isva
lmen
nust
a ei
ole
riit
tävä
sti t
ai e
i olle
nkaa
n.- A
sum
isko
keilu
ja e
i voi
da t
oteu
ttaa
.-
Kot
ipal
velu
a ei
ole
riit
tävä
sti.
- R
esur
ssip
ula
rajo
ittaa
kot
iin v
iety
jen
palv
eluj
en s
aata
-vuu
tta.
- O
mai
shoi
tajie
n lo
mitu
sta
ja t
ilapä
isho
itopa
lvel
uja
tarv
itaan
lisä
ä.-
Itse
näis
esti
asuv
ille
ei t
ällä
het
kellä
ole
saa
tavi
lla r
iittä
väst
i tuk
i-pa
lvel
uja.
- Pa
lvel
uohj
aaja
n ty
öaik
a on
riit
täm
ätön
työ
mää
rään
näh
-den
.
33
Kot
unet
- ju
lkai
suja
3 /2
004
Laat
usuo
situk
sista
arv
ioin
tiin
Liite 5. Lehti-ilmoitus
KO
TU
Kehitysvammaistenasumispalvelujenhyviä käytäntöjäetsitäänToimiiko kuntasi esimerkinomaisella tavalla kehitysvam-maisten asumispalvelujen järjestämisessä? Onko työyhtei-sösi kehittänyt työkäytännön, josta muut voisivat ottaaoppia? Kerro meille hyviksi havaituista asumispalvelujen jär-jestämisen käytännöistä.
Kehitysvammaliitto etsii kehitysvammaisten asumispalve-lujen järjestämisen hyviä käytäntöjä Kehitysvammaisten Tu-kiliiton ja FDUV:n kanssa toteutettavassa laatusuositus-hankkeessa. Hanketta rahoittaa sosiaali- ja terveysminis-teriö.
Lähetä ehdotus hyvästä käytännöstä, joka voi liittyä kehi-tysvammaisten asumiseen ja tukipalvelujen järjestämiseenmutta myös kuntasuunnitteluun tai esteettömään raken-tamiseen.
Tulleet ehdotukset arvioidaan ja parhaimmista kootaanHyvien käytäntöjen tietopankkia.Tulokset raportoidaan sosiaali- ja terveysministeriölle.
Toivomme, että lähetät kuvauksen kehitysvammaistenasumispalvelujen järjestämisen hyvistä käytännöistä1.4.2004 mennessä osoitteella:
KehitysvammaliittoTutkimusyksikkö KotuViljatie 4 A, 00700 HELSINKI taisähköpostiosoitteella ilona.ainali@famr.fi.
Tarkempia ohjeita ja lisätietojasaat Kehitysvammaliitoninternet-sivuiltawww.kehitysvammaliitto.fi/kotutai soittamalla projektisihteeriIlona Ainali, puh. 09-34809263,ilona.ainali@famr.fi tai tutkija TuaNummelin, puh. 09-34809259,tua.nummelin@famr.fi
Arv
ioin
tial
ue
Vah
vuu
det
Par
anta
mis
alu
eet
Yle
iset
pal
velu
t-
Keh
itysv
amm
aist
en a
sunn
ot s
ijaits
evat
lähe
llä p
alve
luja
.-
Julk
inen
liik
enne
ja t
erve
yden
huol
to t
oim
ii er
ityis
en h
yvin
.-
Kul
jetu
spal
velu
a on
myö
nnet
ty r
unsa
asti.
- Tuk
ea ja
apu
a as
ioid
en h
oita
mis
een
on s
aata
villa
. -
Om
assa
kun
nass
a on
opi
skel
umah
dolli
suuk
sia.
- Pa
lvel
ujen
käy
ttäj
ien,
hei
dän
perh
eide
nsä
ja v
iran
omai
s-te
n vä
li-ne
n yh
teis
työ
toim
ii hy
vin.
- K
ehity
svam
mah
uollo
n pa
lvel
uist
a on
esi
te.
- Sa
umat
on y
htei
styö
keh
itysv
amm
apal
velu
jen
ja s
osia
ali-
ja t
er-
veys
toim
en v
älill
ä.
- K
ehity
svam
mai
sten
asu
nnot
sija
itsev
at k
auka
na p
alve
-luis
ta e
ikä
paik
allis
liike
nnet
tä o
le.
- Yht
eisk
unna
n its
epal
velu
orie
ntoi
tune
isuu
dest
a jo
htue
n ke
hity
s-va
mm
aisi
lla h
enki
löill
ä on
vai
keuk
sia
käyt
tää
pal-v
eluj
a its
enäi
sest
i.-
Har
rast
usto
imin
taan
tar
vitt
aisi
in li
sää
yksi
lölli
stä
ohja
usta
.-
On
huol
i hen
kilö
kunn
an r
iittä
vyyd
estä
tul
evai
suud
essa
ja s
iitä,
mite
n he
nkilö
stön
puu
te t
ulee
vai
kutt
amaa
n m
ahdo
l-lis
uute
en
saad
a yk
silö
llist
ä oh
jaus
ta ja
tuk
ea y
leis
ten
pal-v
eluj
en k
äytt
öön.
- K
aupp
akes
kust
en ja
sup
erm
arke
ttie
n ke
skitt
ämin
en a
suin
alue
i-de
n ul
kopu
olel
le v
aike
utta
a as
ioin
tia.
Yks
ilölli
set
pal
velu
t-
Mon
ipuo
linen
ja p
orra
stet
tu p
alve
lujä
rjes
telm
ä.-
Lähe
s ka
ikki
pal
velu
t on
järj
este
tty
omas
sa k
unna
ssa.
- K
aiki
lle o
n te
hty
palv
elus
uunn
itelm
a.-
Palv
elut
arpe
et o
vat
tiedo
ssa.
- Toi
min
taky
kyar
vioi
nnit
on t
ehty
.- A
sum
ispa
lvel
ujen
laat
uun
on k
iinni
tett
y hu
omio
ta.
- U
seim
mill
a pa
lvel
ujen
tuo
ttaj
illa
on la
atuj
ärje
stel
mä.
- Pa
lvel
ujen
tuo
ttaj
at o
vat
tuot
teis
tane
et p
alve
luns
a.-
Hyv
ä yh
teis
työ
palv
eluj
en t
uott
ajie
n ja
ost
ajan
väl
illä.
- Työ
otte
ena
on p
alve
luoh
jaus
, jos
sa p
yritä
än p
alve
luko
ko-n
aisu
uk-
sien
mää
ritt
elyy
n yk
sitt
äist
en p
alve
luje
n si
jast
a.- A
sum
ispa
lvel
uiss
a on
am
mat
titai
toin
en h
enki
löst
ö.- Y
ksilö
llisy
ys ja
asi
akas
läht
öisy
ys o
vat
kehi
tysv
amm
aisi
lle jä
rjes
tet-
tävi
ssä
palv
elui
ssa
tärk
eim
mät
arv
ot.
- Pa
lvel
ujen
suu
nnitt
elus
sa k
uulla
an a
siak
kaita
ja h
eidä
n pe
rhei
tään
.-
On
myö
nnet
ty v
amm
aisp
alve
lula
in m
ukai
sia
tuki
palv
eluj
a se
kä
sope
utum
isva
lmen
nust
a.-
Mah
dolli
suus
asu
mis
valm
ennu
ksee
n op
pila
itoks
essa
- It
senä
ises
ti as
uvat
saa
vat
paljo
n ap
ua ja
tuk
ea.
- K
unta
on
jäse
nenä
Keh
itysv
amm
aliit
on A
lli-la
atuv
erko
stos
sa, j
os-
sa p
alve
luje
n la
atua
arv
ioid
aan
ja k
ehite
tään
pal
velu
jen
käyt
täjie
n ka
nssa
.
- Pa
lvel
usuu
nnite
lmia
ei k
yetä
tek
emää
n ri
ittäv
ästi
resu
r-so
inti-
ym
. on
gelm
ien
taki
a.-
Palv
elus
uunn
itelm
ista
saa
tu t
ieto
pal
velu
tarp
eist
a ja
toi
-vei
sta
ei
aina
siir
ry e
teen
päin
.-
Ong
elm
ia o
n sy
stem
aatt
isen
tie
don
kerä
ämis
essä
, jak
a-m
ises
sa ja
ja
tkok
äytö
ssä.
- Pa
lvel
utar
veka
rtoi
tust
a ei
ole
teh
ty, p
alve
luta
rpee
sta
ei o
le t
ark-
kaa
tieto
a.-
Kai
killa
pal
velu
jen
tuot
tajil
la e
i ole
laat
ujär
jest
elm
ää.
- Pa
lvel
uohj
auks
en t
äysi
pain
oist
a to
teut
tam
ista
vai
keut
tava
t ty
ön
mää
rä, s
ekto
riko
htai
nen
orga
niso
inti
ja t
ieto
järj
este
l-mie
n yh
teen
-so
pivu
uden
ong
elm
at.
- H
enki
löku
nnan
vai
htuv
uus
vaik
eutt
aa t
yötä
keh
itysv
am-m
apal
ve-
luis
sa.
- Asu
mis
palv
eluj
en jä
rjes
täm
inen
eri
tyis
ryhm
ille
ei o
nnis
tu jo
kai-
sess
a ku
nnas
sa e
riks
een
vaan
täh
än t
arvi
ttai
siin
seu
dulli
sta
yhte
is-
työt
ä.- A
sum
isva
lmen
nust
a ei
ole
riit
tävä
sti t
ai e
i olle
nkaa
n.- A
sum
isko
keilu
ja e
i voi
da t
oteu
ttaa
.-
Kot
ipal
velu
a ei
ole
riit
tävä
sti.
- R
esur
ssip
ula
rajo
ittaa
kot
iin v
iety
jen
palv
eluj
en s
aata
-vuu
tta.
- O
mai
shoi
tajie
n lo
mitu
sta
ja t
ilapä
isho
itopa
lvel
uja
tarv
itaan
lisä
ä.-
Itse
näis
esti
asuv
ille
ei t
ällä
het
kellä
ole
saa
tavi
lla r
iittä
väst
i tuk
i-pa
lvel
uja.
- Pa
lvel
uohj
aaja
n ty
öaik
a on
riit
täm
ätön
työ
mää
rään
näh
-den
.
34
Kot
unet
- ju
lkai
suja
3 /2
004
Laat
usuo
situk
sista
arv
ioin
tiin
Liite 6.
Vammaisten ihmisten asumisen laatusuosituksetKehitysvammaisille tarkoitettujen asumispalvelujen itsearviointi
Kunta: Jämsänkosken kaupunkiVastuuhenkilö: Leena Rauhamäki, Päivi Harju
Päivämäärä: 12.05.2004
Arvioitava laatusuositusalue:
Asunnot ja yksilölliset palvelut
Yleistä Jämsänkoskesta
Jämsänkoski on n. 7600 asukkaan kaupunki eteläisessä Keski-Suomessa aivan Jämsän kaupungin kyljes-sä vesistöjen äärellä. Jämsänkoskella on pitkät metsäteollisuuden perinteet ja kansainväliset suuryritykset kuten metsäjätti UPM Oy sekä biokemian huippuosaaja Genecor International Oy tekevät Jämsänkoskesta teollisen keskuksen. Elinkeinorakenteen monipuolistamiseksi Jämsänkosken kaupunki tukee monin tavoin yrittäjyysasenteen lisäämistä.
Jämsänkosken asukkaiden ikärakenne on työikään painottuva, 15 – 64 -vuotiaita väestöstä on noin 65%. Jämsänkoski on muuttotappioinen kunta, joskin väkiluvun laskua on pystytty viime vuosina hi-dastamaan. Työttömyys oli vuonna 2003 keskimäärin 16,1%, mikä oli hiukan enemmän kuin edellise-nä vuonna.
Kehitysvammaisia asukkaita kunnassa on 56 henkilöä vuoden 2004 tilaston perusteella eli noin 0,7% kun-nan asukasluvusta. Heistä 12 on alle 18-vuotiaita, 43 työikäisiä ja yksi ikääntyvä (yli 65-vuotias). Kehitys-vammaisista asuu 30 (54%) omaisten luona, 12 (21%) kunnan järjestämässä palveluasumi-sessa (tukiasun-nossa, asuntolassa, perhehoidossa), 7 (12,5%) itsenäisesti omassa asunnossa asuvaa (vuokra-asunto tai omistusasunto) ja 7 (12,5%) Suojarinteen ja Ylisen palvelukeskuksissa laitostasoi-sessa asumisessa. Ylisen palvelukeskukseen on matkaa Jämsänkoskelta noin 110 km ja Suojarinteen palvelukeskukseen noin 105 km.
Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus on Vammaispalveluiden keskisuomalainen toimintamalli – hankkeen avulla luomassa uutta vammaispalveluiden toimintamallia, jonka ratkaisuissa huomioi-daan kehi-tysvammalain sekä vammaispalvelulain yhteensovittaminen. Hankkeen toiminta-ajatuksena on, että julkisen palvelujärjestelmän sekä kolmannen sektorin välistä vastuuta voidaan kehittää tie-toisella työllä. Yhteistyö-muodot sekä sopimusten luominen lähtevät seudullisista sekä alueellisista tarpeista huomioiden myös maa-kunnalliset ajankohtaiset tekijät. Keski-Suomen maakunnassa on ajankohtaista erityishuoltopiirin kuntayhtymän keskitettyjen palveluiden purkautuminen seudullisiksi palveluiksi.
Kunta tuottaa jonkin verran julkisia palveluita seudullisesti yhteistyössä Jämsän kunnan kans-sa. Seutukunnallista yhteistyötä on tehty jo useamman vuoden ajan, jolloin molempien kau-punkien palvelut täydentävät toisiaan ja täten pyritään saavuttamaan laajempi palveluvalikoima. Kehitysvammapalveluissa seutukunnallinen yhteistyö näkyy ennen kaikkea kehitysvammaisten asu-mispalveluissa, joita ostetaan tarpeen mukaan ristiin (Jämsässä ohjattu asuntola ja Jämsänkoskella autettu asuntola).
35
Kot
unet
- ju
lkai
suja
3 /2
004
Laat
usuo
situk
sista
arv
ioin
tiin
Kunnan kehitysvammapalvelut sisältyvät sosiaalilautakunnan toimialueelle, jonka toiminta-ajatus (talous-suunnitelma 2004-2006) on kirjattu seuraavasti: ”Sosiaalitoimen perustehtävänä on eri yhteistyötahojen kanssa turvata kaupunkilaisille heidän tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut sellaisina, että ne turvaavat ja tukevat kaupunkilaisten kykyä selviytyä erilaisissa elämäntilanteissa”. Viidestä painopistealueesta kaksi kohdistuu kehitysvammapalveluihin. Nämä ovat:
- Seudullisen kehitysvammahuollon palvelujen kehittäminen tavoitteena laitoshoidon kustannusten vähentä-minen ja palvelujen laatujärjestelmän luominen.
- Työvalmennussäätiö Avituksen toiminnan kehittämiseen osallistuminen ja toiminnan vakiinnuttaminen.Kehitysvammahuollon toiminta-ajatus on taloussuunnitelmassa vuosille 2004-2006 kirjattu seuraavasti: ” Kehitysvammaisten erityishuollon tarkoituksena on edistää kehitysvammaisen henkilön suoriutumista päi-vittäisistä toiminnoista, hänen omintakeista toimeentuloaan ja sopeutumistaan yhteiskuntaan sekä turvata hänen tarvitsemansa hoito ja muu huolenpito”. Taloussuunnitelmassa kehitysvammahuollon palvelukuvaus on seuraava: ”Kehitysvammaisille järjestetään laadukkaita ja asiakaslähtöisiä asumis-, laitoshoito-, perhe-hoi-to-, neuvola- sekä muita erityishuollon palveluita”. Suunnitteluvuosina 2005-2006 kunnallista ja seutu-kun-nallista palvelujärjestelmää kehitetään palvelurakenneselvityksen pohjalta sovittujen linjausten mukaan.
Kehitysvammapalvelujen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat sosiaalijohtaja, johtava sosiaalityöntekijä, asuntolanhoitaja, palveluohjaaja sekä alueelliset sosiaalityöntekijät (3 kpl). Sosiaalijohtajan lisäksi kunnassa ei ole muita työntekijöitä , joiden tehtäviin olisi sisällytetty kehitysvammapalvelujen kokonaisvaltainen ke-hit-täminen tai koordinointi. Kehitysvammaisten asumisyksikkö on itsenäinen tulosyksikkö, jonka esimies vastaa yksikön tarjoamista palveluista, mutta on suoraan tilivelvollinen sosiaalijohtajalle. Henkilöstö kehitys-vammapalveluissa työskentelee pääosin omissa yksiköissään ja henkilöstön yhteiskäyttö ja työnkierto on vähäistä. Kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminta siirtyi kunnan alaisuudesta vuonna 2003 perustetun Työ-valmennussäätiö Avituksen alaisuuteen, jolta kunta ostaa palveluita.
Jämsänkosken kaupunki on mitannut vaalikauden 2001-2004 aluksi kuntalaisten tyytyväisyyden palveluihin. Saadut tulokset olivat erinomaisia ja antoivat hyvän lähtökohdan palveluiden kehittämisstrategialle. Uusi mittaus tehdään vuonna 2005. Sosiaali- ja terveyshuollossa tyytyväisyys voidaan katsoa lähes riittäväksi. Kehittämistarpeet johtuvat pääosin muista kuin laatu- tai riittävyyssyistä. Kustannustehokkuuden lisäämi-seksi ja palveluiden tulevan tarpeen kattamiseksi palvelurakennetta kehitetään mm. kehitysvammahuollossa. Kuntalaiskyselyssä Jämsänkosken vammaispalvelut saavat maan keskiarvoa paremmat tulokset (asiat hoidet-tu hyvin %).
Jämsänkosken kaupungin omana toimintana kehitysvammahuollon asumispalveluissa toimii Linnakoti, jos-sa on 15 asuntolapaikkaa. Linnakoti on autettu asuntola, jossa on henkilökuntaa asuntolanhoitaja sekä 9 hoitajaa. Palveluohjaaja toimii osa-aikaisena hoitajana Linnakodissa (työajasta noin 56 % on hoitajan tehtä-viä ja 44 % palveluohjaajan tehtäviä). Aamuvuorossa Linnakodissa on 2 hoitajaa, iltavuorossa 3 hoitajaa ja yövuorossa 1 hoitaja. Toiminnallisesti iltavuorojen aikana Linnakoti on jaettu kahteen eri ryhmään, Tupaan ja Kammariin, jolloin asukkaat saavat yksilöllisempää hoitoa sekä ohjausta sekä yleisilmapiiri rauhoittuu huomattavasti. Linnakodin lähes kaikki asukkaat käyvät päivätoiminnoissa Työvalmennussäätiö Avituksen eri toimipisteissä. Linnakoti on määritellyt oman perustehtävänsä seuraavasti: ” Asumispalveluiden toteuttaminen ke-hitysvammaisille henkilöille jokaisen yksilölliset lähtökohdat huomioiden”. Linnakoti on kuulunut Kehitysvammaliiton Alli-laatuprojektiin vuodesta 2002 ja jatkaa yhä edelleen vuoteen 2005. Alli-laatuprojek-tissa Linnakodin kehittämishankkeena on ollut asukkaiden kotipäivien sisältöjen kehittäminen. Kotipäivänä 3-4 asukasta jää vuorollaan kotiin ja saavat yksilöllisempää ohjausta. Kotipäivinä voidaan myös toteuttaa asukkaiden omia, yksilöllisiä toiveita, esim. uimahallissa tai ostoksilla käynnit.
36
Kot
unet
- ju
lkai
suja
3 /2
004
Laat
usuo
situk
sista
arv
ioin
tiin
Kaupungin käytäntöjen kuvaus
Jämsänkosken kaupungilla oli 2 itsearviointiryhmää-itsearviointiryhmä kehitysvammaisille henkilöille, joka kokoontui kaksi kertaa. Ryhmään kuului yhteensä 15 eri ikäistä Avituksen Metsurintien toimipisteessä käyvää kehitysvammaista. Ryhmää tuleminen oli vapaa-ehtoista. Työskentely tapahtui haastattelemalla apukysymysten avulla.-itsearviointiryhmä, johon kuului vs. sosiaalijohtaja, palveluohjaaja, yleisen asumistoimen edustaja, asumispalveluiden käyttäjien omaisia sekä asumisyksikön edustajia. Ryhmä kokoontui myös kaksi kertaa.
Riittävästi esteettömiä ja toimivia asuntoja
Jämsänkosken kaupungilla ei ole julkista rakennustoimintaa vaan se keskittyy vuokra-asuntotoi-mintaan. Jämsänkosken kaupunki omistaa Jämsänkosken Kiinteistöt Oy:n, jolla on noin 500 vuok-ra-asuntoa ja Van-husten ja vammaisten tuki ry:llä 56 asuntoa, joiden molempien vuokrauksesta huolehtii Jämsänkosken Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja. Vuokra-asuntoja on tällä hetkellä muu-tamia vapaana. Kaupungin vuokra-asunnot eivät ole aina muunneltavissa, mutta mahdollisuuksien mukaan tehdään tarpeelliset muutostyöt. Vanhojen vuokra-asuntojen suunnittelussa ei ole vält-tämättä huomioitu käyttäjien mielipidettä, mutta uusien asuntojen suunnittelussa huomioidaan asunnon tulevat käyttäjät ja heidän tarpeensa.
Seudullista yhteistyötä kehitysvammahuollon asumispalveluiden järjestämisessä tehdään Jämsän kaupun-gin kanssa. Jämsänkosken kaupungilla on omana toimintana autettu asuntola, jossa on 15 asuntolapaikkaa ja Jämsän kaupungilla ohjattu asuntola, jossa on 8 paikkaa ja tukiasuntoja. Kaupungit ostavat toisiltaan palveluita ristiin. Tukiasumiseen on resurssoitu ohjatun asuntolan yh-teydessä Jämsässä. Jämsässä asuu yksi tukiasunnossa asuva jämsänkoskelainen kehitysvammainen. Suunniteltua tukiasumista ei ole kunnassa. Itsenäisesti asuvia kehitysvammaisia on tällä hetkellä seitsemän, joista yhdellä on henkilökohtainen avustaja. Itsenäisesti asuvia tukee tarvittaessa palve-luohjaaja sekä kotipalvelu. Jämsän ohjatussa asuntolassa asuu tällä hetkellä kaksi jämsänkoskelais-ta ja Jämsänkosken autetussa asuntolassa seitsemän jämsänkoskelaista. Kaksi jämsänkoskelaista on perhehoidossa muilla paikkakunnilla sekä yksi jämsänkoskelainen asuu palvelu- ja kuntoutus-kodissa muulla paikkakunnalla. Jonoja asumispalveluihin ei ole tällä hetkellä.
Laitostasoista asumista ei ole tarjolla omassa kunnassa vaan palvelut ostetaan joko Suojarinteen tai Ylisen palvelukeskuksesta. Tällä hetkellä Suojarinteen palvelukeskusta käyttää kuusi jämsänkos-kelaista ja Ylisen palvelukeskusta yksi jämsänkoskelainen henkilö. Kotona asuu 18 yli 18-vuotiasta kehitysvammaista sekä 12 alle 18-vuotiasta.
Kehitysvammaisten henkilöiden asumistarpeesta ei ole tehty systemaattista kartoitusta.
Tuki- ja palvelusuunnitelmaan huomioidaan kehitysvammaisten toiveet ja odotukset sekä mah-dolliset asumistarpeet. Tarjolla olevat mahdollisuudet ohjaavat suunnitelman tekoa.
Yksilöllisillä palveluilla yhdenvertaisuuteen
Kehitysvammaisten palvelusuunnitelmat valmistelee sekä laatii kehitysvammaisten palveluohjaaja, proses-sissa on mukana myös aluevastaava sosiaalityöntekijä. Palveluohjaaja on osa-aikainen, jol-loin hänen työ-ajastaan on noin 44% palveluohjausta ja 56% hoitajan työtehtäviä autetussa asun-tolassa (vuonna 2003). Palveluohjaaja tukee myös tukiasumista kunnassa yhdessä kotipalvelun
37
Kot
unet
- ju
lkai
suja
3 /2
004
Laat
usuo
situk
sista
arv
ioin
tiin
kanssa, muuta erillistä resurssointia ei ole. Palvelusuunnitelmia on laadittu noin 90%:lle aikuisista kehi-tysvammaisista. Palveluohjaaja valmistelee suunnitelmaa ja selvittelee eri asioita yhdessä kehitysvam-maisen asiakkaan omaisen kanssa. Itse palvelusuunnitelman laadinnassa on aina paikalla kehitysvam-maisen henkilö omainen ja pääsääntöisesti myös itse asiakas (jos ko. henkilö ei ole itse paikalla, siihen on erittäin pätevä syy). Palvelusuunnitelma tarkastetaan tarpeen mukaan yksilöllisesti sopien riippuen asiakkaan elämäntilanteesta. Kehitysvammaisille lapsille ja nuorille pidetään HOJKS- ja HOPS-palaverit, joissa tarvittaessa käsitellään palveluiden tarvetta.
Palvelusuunnitelmista saatu kehitysvammaisten henkilöiden tarpeet ja toiveet eivät aina siirry eteen-päin. Ongelmia on systemaattisessa tietojen siirrossa, jakamisessa, keräämisessä sekä jatkokäytössä. Myöskin Vammaispoliittisessa ohjelmassa on huomattu, että tieto ei aina siirry käyttäjille asti.
Kehitysvammahuollon asumispalveluiden henkilöstömäärä ei tällä hetkellä riitä tukiasumisen ohja-ukseen, yksilölliseen hoitoon ja ohjaukseen (asukkailla tarpeita, joita ei pystytä toteuttamaan) eikä poikkeustilantei-siin, jolloin tulee miettiä muita ratkaisuja. Systemaattinen asumisvalmennus puuttuu kunnasta kokonaan.
Vammaispalvelulain mukaisista tukipalveluista myönnetään avustajia, kuljetuspalveluita, apuvälineitä sekä lapsille ja nuorille elva (erityislastenvahti) –toimintaa. Palveluita ei myönnetä pelkästään kehitysvamman perusteella. Sopeutumisvalmennuksena on myönnetty ratsastusta ja vertaisryhmätapaamisia.
Asiakaspalautetta ei ole kerätty kunnassa. Myöskään kehitysvammaiset eivätkä heidän omaisensa ole osallistuneet kehitysvammahuollon kehittämissuunnitelmien tekoon.
Vahvuudet kunnan toiminnassa:
Asuminen:
- kunnan kaavoituksessa sekä kunnallistekniikan rakentamisessa noudatetaan kestävän kehityksen peri-aatteita ja kaavoitus on joustavaa- asumispalveluihin ei ole tällä hetkellä jonoja- uudisrakennukset ovat toimivia ja monimuotoisia- pienen kaupungin etuna ovat turvallisuus, väljä rakentaminen sekä läheinen luonto- seudullinen yhteistyö Jämsän kaupungin kanssa kehitysvammahuollon asumispalveluiden järjestämisessä - asumispalveluiden laadun systemaattiseen arviointiin ja kehittämiseen on panostettu vuodesta 2000 lähtien ( Kehitysvammaliiton tekemä Kehitysvammapalvelut Jämsän seudulla – Jämsän ja Jämsän-kosken kaupunkien palvelujen arviointia ja kehittämisehdotuksia) - asumisyksikön kuuluminen Kehitysvammliiton Alli-laatuverkostoon vuodesta 2002 lähtien- kehitysvammahuollon asumispalveluiden kehittämisessä sekä suunnittelussa tiivis seutukunnallinen yhteistyö Jämsän kaupungin kanssa. Yhteistyö auttaa laajemman palveluvalikoiman tuottamisessa.
Yksilölliset palvelut:
- palveluohjausta saatavana kunnassa- palvelusuunnitelma laadittu noin 90%:lle aikuisista kehitysvammaisista
38
Kot
unet
- ju
lkai
suja
3 /2
004
Laat
usuo
situk
sista
arv
ioin
tiin
Parantamisalueet kunnan toiminnassa:
Asuminen:
- kehitysvammaisille soveltuvien asuntojen määrä on vähäinen ja ne sijaitsevat vuokrataloalueilla, joissa asukkaiden vaihtuvuus on suurempaa ja asuminen rauhattomampaa- kaupungin vuokra-asunnot ovat iäkkäitä ja niissä on korjaustarpeita, eivätkä ne ole aina muunneltavissa- asuntojen sijainti sellaisilla paikoilla, että liikuntarajoitteisten liikkuminen vaikeaa, palvelut kaukana, ei paikallisliikennettä, liikkuminen maastollisesti hankalaa, mäkiä ym.- kunnassa ei suunniteltua tukiasumista, vaan itsenäisesti asuvia tukee tarvittaessa palveluohjaaja sekä ko-tipalvelu- kunnassa ei ole lainkaan kehitysvammaisille suunnattua ns. ryhmäasumista- kehitysvammaisten henkilöiden asumistarpeesta ei ole tehty systemaattista kartoitusta, joten heidän tämän hetken toiveistaan ja tarpeistaan ei ole tarkkaa tietoa.
Yksilölliset palvelut:
- Jämsänkosken kaupungilla ei ole vammaispalveluissa omaa sosiaalityöntekijää, vaan aluevastuun mukai-sesti jokainen sosiaalityöntekijä vastaa oman alueensa asukkaista- palveluohjaajan nykyinen työaika koetaan riittämättömäksi, aika ei riitä esim. kotikäynteihin.- tuettuun asumiseen ei ole resurssoitua henkilökuntaa, vaan palveluohjaaja yhdessä kotipalvelun kanssa tukee tarvittaessa itsenäisesti asuvia kehitysvammaisia. - myöskään kunnan asumispalveluiden henkilöstömäärä ei tällä hetkellä riitä tukiasumisen ohjaukseen, yksilölliseen hoitoon ja ohjaukseen eikä poikkeustilanteisiin- tulevaisuudessa kehitysvammahuollon pätevän hoitohenkilökunnan rekrytointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota- palvelusuunnitelmista saatu tieto kehitysvammaisten henkilöiden tarpeista ja toiveista ei aina siirry eteenpäin- ongelmia on systemaattisen tiedon keräämisessä, jakamisessa, siirrossa ja jatkokäytössä- tarjolla olevat rajalliset mahdollisuudet ohjaavat pasu:n tekoa, jolloin asumisratkaisut eivät välttämättä ole asiakaslähtöisiä eikä yksilöllisiä ratkaisuja voida aina toteuttaa- tieto kehitysvammahuollon eri palveluista ei aina riittävästi tavoita palveluiden mahdollisia tarvitsijoita- systemaattinen asumisvalmennus puuttuu kunnasta kokonaan eikä asumiskokeiluja pystytä asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden mukaisesti toteuttamaan. Asumisvalmennuksesta toivotaan ohjausta arjen askarei-siin esim. ruoan valmistukseen.- Kehitysvammahuollon laadullista kehittämistä ei ole tehty järjestelmällisesti yhdessä palveluiden käyttäjien kanssa- järjestelmällinen ja säännöllinen asiakaspalautteen kerääminen puuttuu
Huomioita laatusuositusten toimivuudesta:
- laatusuositukset koettiin hyvin yleisiksi ja vaikealukuisiksi- suositusten toteutuminen käytännössä? - suositusten koettiin olevan kaukana arkipäivän työstä
Kokemuksia itsearvioinnin toteuttamisesta:
- kaikkien kokoukseen osallistuneiden näkemykset saatiin hyvin esille tällä tavalla- syntyi oikeita keskusteluja käsiteltävistä asioista
top related