Annukka Berg: Kokeiluklinikka - erityisteemana arviointi

Kokeiluklinikka –

erityisteemana arviointi

28.11.2016 Annukka Berg, Kokeileva Suomi, VNK

I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi2

I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi3

Ruohonjuuritasolta

ponnistavat kokeilut

skaalataan rakenteita

muuttaviksi

ratkaisuiksi.

Laajat ja

monimutkaiset

kysymykset pilkotaan

kokeiltaviksi

kokonaisuuksiksi.

Hyvin

kokeiltu

on puoliksi

tehty!

Mitä on kokeilukulttuuri?

I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi

”Tapa saada tietoa

toimenpiteiden tai muutosten

hyödyllisyydestä ja vaikutuksista

ennen niiden laajempaa

käyttöönottoa.”

(Design for Government, 2015)

4

Mikä on kokeilu?

I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi

• Raja ns. tavallisten T&K-hankkeiden ja kokeilujen välillä häilyvä

• Kokeilu on…

• Uutta – ja konkreettista

• Tavoitteellista – mutta rajattua

• Tulokset epävarmoja – oppiminen tavoitteena

5

Kokeilun määritelmä

I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi

Tiedon tuotanto

• Toimiiko uusi ratkaisu ja jos

ei, miksi ei?

• Tavoitteena laadukas tieto

• Keinona testi tai tutkimus

Kokeilevasta kehittämisestä on moneksi

Ajattelun ja toiminnan muuttaminen

• Miten ratkaisu muuttaa ajattelun ja toiminnan tapoja?

• Tavoitteena syvällisempi muutos kokeilun piirissä

• Keinona osallistaminen

Vaikutuksen laajentaminen

• Miten ratkaisua voidaan levittää?

• Tavoitteena laaja levinneisyys

• Keinona resurssien (raha, verkostot, tieto) kerääminen

Rakenteiden muuttaminen

• Miten ratkaisu muuttaa pysyvämpiä järjestelmiä?

• Tavoitteena olemassa olevien rakenteiden(lait, liiketoimintamallit) korvaaminen

• Keinona haastaminen

(Näkökulmia kokeilurahoitukseen, 2016)

I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi

• Kokeileva kehittäminen pyrkii mahdollisimman ripeästi kosketuksiin aidon toimintaympäristön kanssa

• Oppimisprosessissa on kolme tärkeää vaihetta: 1) kokeilun ideointi ja hypoteesin määrittely, 2) kokeilu, 3) kokeilun arviointi ja oppien vieminen eteenpäin.

• Mitä monimuotoisempi ongelma, sitä tärkeämpää on kokeilla

• Kokeilujen tavoitteissa ja menetelmissä kuitenkin isoja eroja

7

Kokeileva kehittäminen käytännössä

(Soveltaen: Poskela et al., 2015)

I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi8

Kokeilujen suunnitelmallisuudessa

on eroja

(Soveltaen: Nesta, 2015)

Nopeat kokeilut Suunnitelmalliset kokeilut

Tutkimukselliset kokeilut

Etsivä, ratkaisun löytymistä optimoivat kokeilut. Yksittäisten kokeilujen opit todetaan, mutta jatko suunnitellaan askel kerrallaan.

Parhaaseen tiedon laatuun tähtäävät kokeilut. Tyypillisiä

tapauksissa, joissa esim. tarpeen osoittaa

luotettavasti, mikä ratkaisuvaihto toimii

parhaiten.

Tiedonkeruulla pohjustetut kokeilut.

Tyypillisiä esim. palvelumuotoilussa tai tapauksissa, joissa

nopealiikkeisyys vaikeaa(esim. suurten riskien tai hallinnollisten haasteiden

takia).

I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi

(Ries, 2011)

9

Nopeat kokeilut – Esim. Lean

startup cycle - Pyrkimys kehitettävän

asian mahd. nopeaan ja

konkreettiseen

testaamiseen asiakkaan

kanssa

- Oppien jälkeen kohti uutta

kokeilusykliä -> kehitystyö

etenee sprintteinä

- Sopii nopeaan

toimintaan epävarmassa

maastossa

I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi

• Haaste: Tähderuuan jäähdyttäminen ja myyminen/uudelleenkäyttö kiellettyä

• Jyväskylän palvelutaloissa ja kouluissa hävikkiä 50 000 ateriaa/vuodessa. Tavoitteena hävikin vähentäminen.

• Kokeiltiin tähderuuan myymistä varsinaisen ruokailun jälkeen osana Jyväskylän resurssiviisaita kokeiluja (2013)

• Koulussa toimi, palvelutalossa ei: palvelutalossa osa maksavista asiakkaista siirtyi tähderuokailijoiksi.

• Kokeilukoulu jatkoi käytäntöä

• Useita vastaavia kokeiluja käynnistetty eri puolilla Suomea

10

Case 1: Ruokahävikki-kokeilu

Kuva: yle.fi

I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi11

Suuunnitelmalliset kokeilut – Esim.

Double Diamond- Tapa käyttää

muotoiluosaamista ja

tutkimusta kehittämistyön

tukena: esim.

palvelumuotoilu

- Perusteellinen ja

asiakaslähtöinen ote

- Sopii vähemmän

nopeatempoiseen

kehittämiseen

epävarmassa maastossa

I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi

• Näkökulmia kokeilurahoitukseen -raportti (Annala et al. 2016)

• Työpajoja Kokeilukummien kanssa, kirjallisuuskatsaus & edelläkävijäesimerkit

• Yhteiskehittämisprosessin jatko

• Suunnittelukilpailu ja hackathon: Toimittajan ja konseptin valinta

• MVP: beta Q4/2016, julki Q1/2017

12

Case 2: ”Kokeilun paikan” kehittäminen

I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi13

(Design for Government, 2015)

Tutkimukselliset kokeilut – Esim.

satunnaistetut vertailukokeet (RCT)

- Pyrkimys saada

mahdollisimman

luotettavaa tietoa jonkin

asian vaikutuksista

- Tieteellinen ote

- Sopii tilanteisiin, joissa

toimintavaihtoehdot ovat

melko selvät

- Vaatii perusteellisempaa

taustatyötä

I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi

• Kokeilun avulla pyritään mm. selvittämään, miten sosiaaliturvaa voitaisiin muuttaa työhön kannustavaksi.

• Byrokratian vähentäminen ja etuusjärjestelmän yksinkertaistaminen

• Lakiehdotus:

• Satunnaisotannalla 2 000 Kelan työttömyysturvaetuuksien saajaa. Osallistuminen pakollista. Potentiaalinen taloudellinen etu. Perustulo 560 e/kk.

• Kokeiluaika v. 2017 - 2018

14

Case 3: Perustulokokeilu

I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi

• Kokeilun tarkoitus: Näkemys kokeilun ytimessä olevasta oppimisagendasta, jota päivitetään tarvittaessa;

• Toimijoiden osallistaminen

• Avoimet ja heterogeeniset verkostot

• Muutoskoalitiot, jotka vievät viestiä

• Tarvittavien panosten selvittäminen

• Jaettu visio, sitoutuminen, koordinaatio

• ”Turvallisten tilojen” luominen

15

Kokeilujen johtaminen:

oppimisen maksimointi

(Bos et al. 2015)

Kokeilujen tekijän ja tukijan

muistilistat

- Huomioitavaa arvioinnissa

I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi

• Onko kyseessä aito kokeilu (konkreettisuus, tavoitteellisuus, epäonnistumisen mahdollisuus)?

• Onko kokeilulle selvä tarve/kysyntä? Onko kokeilulla omistaja, jonka toimintaan kokeilu kytkeytyy, ja joka on valmis myös laittamaan peliin omaa resurssia?

• Osallistetaanko prosessiin riittävästi keskeisiä toimijoita (päättäjät, tekijät, asiakkaat/kansalaiset)?

• Miten systemaattinen ja suunnitelmallinen prosessi valitaan?

• Mistä tiedetään, onko kokeiltava asia toiminut? Arvioinnin periaatteet?

17

Muistilista: kokeilun muotoilu

I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi

• Onko kokeilussa oppiva, notkea toimintatapa?

• Onko prosessissa paikkoja epäonnistumisille, oppien

yhteenvedolle ja suunnanmuutoksille?

• Miten verkostoitumisesta, vertaisoppimisesta ja

tietojen vaihdosta huolehditaan?

• Onko prosessissa mahdollista luoda verkostoja ja

ratkaisukeskeisiä keskittymiä?

18

Muistilista: kokeilun toteutus

I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi

Muistilista: kokeilun tukeminen• Onko kokeiluilla riittävä turvallinen tila toteutukselle? Miten hallitaan

riskejä?

• Onko kokeilijoille asiantuntijatukea, mikäli kokeilevan kehittämisen menetelmät ovat vieraita? Miten uudistetaan kumppanuuksia? Miten tuetaan viestinnässä?

• Onko tarvetta portaistaa tuki (lisärahoitusta saa, kun on tuottanut tulosta)? Ovatko tarkastuspisteiden tavoitteet ja mittarit selkeät? Muuttuuko kokeilun vaatiman tuen muoto kokeilun/ kokeilujen edetessä?

• Miten maksimoidaan parhaat ratkaisut ja minimoidaan turha työ esim. hakemisessa ja raportoinnissa? Miten lisätä – ei latistaa –innostusta?

1.12.2016Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi19

Kokeilujen arvioinnista

I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi

• Arviointi hankkeissa/kokeiluissa

voidaan tehdä

• etukäteen (ex-ante-arviointi)

• jälkikäteen (ex-post-arviointi) tai

• hankkeen aikana (kehittävä arviointi)

21

Arvioinnin ajoituksesta

I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi

• Hyvä arvioida hankkeen/kokeilun

• Prosessia

• Tavoitteiden saavuttamista

• Arvioinnissa pyritään usein hahmottelemaan hankkeen/kokeilun muutosteoria/hypoteesi ja vertaamaan sitä tavoitteisiin/tapahtuneeseen

22

Arvioinnin sisällöistä

I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi

• Arviointi voi olla laadullista tai määrällistä.

• Aineistoa voidaan kerätä monin tavoin, esim:

• Laajoilla kyselyillä, henk.koht. haastatteluin, työpajojen/ryhmähaastattelujen avulla, havainnoimalla

• Keräämällä tietoja kokeilun/hankkeen vaikutuksista esim. tiettyihin taloudellisen menestyksen, ympäristön, terveyden ja/tai hyvinvoinnin mittareihin

23

Arvioinnin aineistoista

I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi24

Minkälainen kokeileminen ja

arviointi maksimoi oppimisen ja

ruokkii jatkokehitystä?

I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi

• Onko kokeilun metodiikka tehokas ja mielekäs suhteessa

• Tavoitteenasetteluun? (Pieni vs. suuri muutos)

• Kentän tuntemukseen? (Etsivät vs. tarkkarajaiset asetelmat)

• Mikäli tavoitellaan laajempaa muutosta, onko kokeilussa riittävästi laajemman käyttöönoton mahdollisuuksia?

• Ovatko voimavarat suhteessa tavoitteeseen (esim. toteuttajien määrä, kohderyhmän laajuus, osaaminen, viestintä) ?

• Mikäli kenttää ei tunneta hyvin, onko prosessissa paikkoja nopealle oppimiselle ja suunnan korjaamiselle?

25

Muistilista: kokeilun arvionti

Lopuksi: Mitä Kokeileva

Suomi tarjoaa?

I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi

”Kokeilun paikka”

• Digitaalinen alusta, jonne voi syöttää haasteita, ideoita, kokeiluja ja ratkaisuja

• Näitä sisältöjä voidaan kehittää, tukea ja rahoittaa yhdessä

• Alusta auttaa myös tiedon levittämisessä ja kartuttamisessa

27

I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi28

I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi

• Tutkimuksellisten kokeilujen eettiset pelisäännöt julkaistiin juuri

• "Yhteiskunnalliset kokeilut Suomessa -Tutkimuksen, etiikan ja juridiikan näkökulmasta”

• Taustalla tietoperustainen politiikanteko, erityisesti RCT-näkökulma

• Selvityksessä tutkijat ehdottavat puitelakia sekä omaa asiantuntijaryhmää kokeiluetiikan tueksi

29

Kokeilujen eettiset pelisäännöt

I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi30

Kokeilukulttuuri mahdollisuus palata

kehittämisen perusasioihin,

innostukseen ja epäonnistumisen

pelkoon.

Kuva: Anna Moilanen

I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi31

#Herozerohero

#Epäonnistumisenpäivä

Kuva: Linda

Saukko-Rauta

I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi

• Kokeiluaamukahvit, Valtimo, Kirkkokatu 14, Hki

• 15.12. klo 8.30-10 Challenget ja hackathonit ratkaisujen

tuottamisen välineinä

• Kokeileva Suomi -kiertue 19 paikkakunnalla ympäri

Suomea yhdessä AMK-verkoston kanssa 2016-2017

32

Tulevia tapahtumia

I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi

"Most every innovation—disruptive

or not—begins life as a small-scale

experiment“

- Professor Clayton Christensen,

Harvard Business School

33

Kokeilut kehittämisen ytimessä

I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi

• Toimivia konsepteja. Zappos kokeili minimaalisin investoinnein, haluavatko ihmiset ostaa kenkiä verkosta.

• Vastauksia kiperiin haasteisiin.Kuusamossa luotiin 114 uutta työpaikkaa avoimille markkinoille asiakkaita kuuntelemalla ja toimintatapoja joustavoittamalla

• Säästöjä. Hämeenkyrössä saavutettiin 5 milj. e säästöt henkilöstölähtöisellä kokeilevalla kehittämisellä

34

Kokeileva kehittäminen toimii

I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

1.12.2016KESTÄVÄN KEHITYKSEN

YHTEISKUNTASITOUMUS35

Yhdenvertaiset

mahdollisuudet hyvinvointiin

Vaikuttavien ihmisten

yhteiskunta

Työtä kestävästi

Kestävät yhdyskunnat ja

paikallisyhteisöt

Hiilineutraali yhteiskunta

Resurssiviisas talous

Luonnon kantokykyä

kunnioittavat elämäntavat

Luontoa kunnioittava

päätöksenteko

Yhteiskuntasitoumus – kohti kestävää Suomea:

Sitoumuksen kahdeksan tavoitetta www.sitoumus2050.fi

Kiitos! Kysymyksiä?

Kommentteja?

kokeilevasuomi.fi@Kokeilevasuomi#kokeilut #kokeilevasuomikokeilut@vnk.fi