Transcript
Erot elinajan- odotteessa
Länsieurooppalaisessa vertailussa Suomi on sosioekonomisten terveys-erojen kärkimaita ja erot vain jatkavat kasvuaan. Elinajanodotteen lisäk-si eroja toiminta- ja työkyvyssä, pitkäaikaissairastavuudessa, koetussa terveydessä ja mielenterveydessä. Yleisemmin terveyserojen taustalla on sosiaalinen luottamus, kokemus siitä, että ihmisellä on paikka maailmassa ja merkitystä muille.
Alimpien ja ylimpien tuloryhmien välillä
Alimpien ja ylimpien koulutusryhmien välillä
*sosiaalinen luottamus
toimeentulo
koulutus
ystävät
osattomuus
sairastaminen
tylsyys
stressi päihteet
masennus
elämänilo
terveet elintavat
12,5 vuotta 6,4 vuotta6,8 vuotta 3,3 vuotta
Miehet MiehetNaiset Naiset
(Tarkiainen ym. (2011) Tuloluokkien väliset erot elinajanodotteessa ovat kasvaneet
vuosina 1988 – 2007. Suomen Lääkärilehti 66(48): 3651 – 3657.)
(Koskinen & Martelin (2013): Suomalainen terveys, toimintakyky ja terveyserot.
Teoksessa Sihto ym. (toim.): Terveyspolitiikan perusta ja käytännöt. Helsinki: THL.)
*Sosiaalinen luottamus on yleistä luottamusta toisiin ihmisiin ja yhteiskuntaan.
Erot päihteiden käytössä
Nuoret hakevat päihteillä yhteenkuuluvuutta ja ystävyyttä. Harvempi juo tai tupakoi sairastuakseen. Alkoholia käytetään sosiaalisten tilanteiden voiteluaineena, ja oppilaitosten epävirallisissa tupakkapaikoissa vetävät puoleensa kaverit ja mukavat tauot. Onkin edistettävä nuorten mahdolli-suuksia rentoutua ja viettää taukoja yhdessä eri tavoilla.
Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa
35 %Ammattiin opiskelevat
20 %Lukiolaiset
Tupakoi päivittäin
36 %Ammattiin opiskelevat
8 %Lukiolaiset
(Kouluterveyskysely 2013) (Kouluterveyskysely 2013)
Ryyppäämällä ryhmäksi?
Juomisella tavoitellaan usein ystävyyttä ja yhteenkuuluvuutta ja siihen liittyy paljon erilaisia merkityksiä. Alkoholia voidaankin luonnehtia sosiaa-liseksi voiteluaineeksi ja juomista sosiaaliseksi tekniikaksi. Tämä antaa tärkeän näkökulman tämän päivän ehkäisevään päihdetyöhön. Sosiaalis-ten valmiuksien ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen vähentää tarvetta tavoitella yhteisöllisyyttä päihteiden avulla. Jotta kulttuurinen muutos olisi mahdollinen, on hyödynnettävä kaikkia ehkäisevän päihdetyön osa-alueita: valistusta, sääntelyä ja kohtaavaa työtä. Ne täydentävät ja tuke-vat toisiaan ja yhdessä tuottavat parhaimman lopputuloksen.
Parhaan illan ainekset
VALITSE KOLME TÄRKEINTÄ:
hyvä ruoka
tunnelma
romantiikka
alkoholi
kiva paikka
musiikki
tanssi
pelit
seura
Lukiokoulutus
hakijoita 32 200sai koulutuspaikan 25 700
Ammatillinen koulutus
hakijoita 51 800 sai koulutuspaikan 34 800
Amikset esiin
Ammatillisen koulutuksen piirissä on valtaosa nuorista ja nuorista aikui-sistamme. Heidän tulisi saada enemmän huomiota niin mediassa, tutki-muksissa kuin toimenpideohjelmissa. Työuria lyhentäviä ja elämänlaatua vähentäviä terveyseroja on edullisinta ja vaikuttavinta ehkäistä jo opiske-luaikana. Tavoittaessaan niin suuren määrän nuoristamme, on ammattiin opiskeleviin investoiminen todellinen ratkaisu.
(Tutkinnon suorittaneet / päättötodistuksen saaneet 2010)
Opiskelupaikan saaminen
Vuosittain aloittavat opiskelijat
Toisen asteen tutkinnoista valmistuvat
Oppilaitosmuotoinen ammatillinen perus-
koulutus: 50 000 opiskelijaa.
Opetussuunnitelmaperusteinenammatillinen peruskoulutus 33 714Erikoisammattitutkinto 1 551Näyttötutkintona suoritettu ammatillinen peruskoulutus 8 179Ammattitutkinto 9 219
Ammatillinen peruskoulutus 5 923Ammattitutkinto 4 636Erikoisammattitutkinto 3 747
Ylioppilastutkinto 28 795
Oppilaitosmuotoinen ammatillinen koulutus
Ylioppilastutkinnot
Oppisopimuskoulutus
80 %
(Opetushallituksen lehdistötiedote 6.8.2014)
(Tilastokeskus - Opetushallituksen WERA - web-raportointipalvelu ja raportointitietokanta ROPTI / 2010)
(Opetushallituksen lehdistötiedote 12.6.2014)
67 %
Lukiokoulutus: 36 000 opiskelijaa.
Yhteensä 28 795Yhteensä 66 969
Ystävät ja yhteisöllisyys
Koulutuspaikan saaneelle nuorelle on ensiarvoisen tärkeää löytää paikkansa uudessa opiskeluyhteisössä. Onnistunut kiinnittyminen opiskeluryhmään ja ystävyyssuhteiden muodostuminen lisäävät nuoren hyvinvointia ja kantavat muutenkin pitkälle opinnoissa ja työelämässä. Onnistunut ryhmäytyminen vähentää myös tarvetta hakea yhteenkuuluvuuden kokemuksia päihteiden avulla.
Ei yhtään läheistä ystävää
... on sitä mieltä, että kiusaamiseen ei ole puututtu koulun aikuisten toimesta.
Vaikeuksia tulla toimeen opiskelutoverien kanssa
89 %
4 %
Lukiolaiset
Lukiolaiset
7 %
70 %
11 %
Ammattiin opiskelevat
Ammattiin opiskelevat
Ammattiin opiskelevat
7 %Lukiolaiset
Laskutapa: Opetussuunnitelmaperusteisesta ammatillisesta peruskoulutuksesta valmistuvat opiskelijat 33 714 +
lukiokoulutuksesta valmistuvat opiskelijat 28 795 x 7 % x 3 vuosiluokkaa = 13 127 opiskelijaa)
(Kouluterveyskysely 2013)
(Kouluterveyskysely 2013)
Toisen asteen opiskelijoista ilman ystävää on yli 13 000 opiskelijaa.
(Kouluterveyskysely 2013)
Osallisuus ja vaikuttaminen
Osallisuus on yhteenkuuluvuuden ja voimaantumisen tunnetta. Sitä ku-vaillaan usein osattomuuden ja syrjäytymisen vastakohdaksi. Osallisuu-den kokemus syntyy arjessa. Vaikuttamiskanavien olemassaolo ei riitä, vaan niiden käyttöön tulee saada myös tukea ja kannustusta.
(Kouluterveyskysely 2013)
(Tilastokeskus: Eduskuntavaalit 2011 / Helsingin tulokset. Artikkeli: Helsinkiläiset nuoret miehet äänestivät aktiivisesti eduskuntavaaleissa. Haettu 26.9.2014.)
Ei tiedä miten voi vaikuttaa koulun asioihin
Kokee, ettei opettaja ole kiinnostunut kuulumisista
Äänestysaktiivisuus eduskuntavaaleissa 2011
MITÄ SINULLE KUULUU?
61 %18 – 24 v.
72 % 77 %25 – 28 v. 45 - 54 v.
79 % 83 %79 % 75 %29 – 34 v. 55 - 69 v. 35 – 44 v. 70 – v.
43 % 35 %
Ammattiin opiskelevat Ammattiin
opiskelevat
Opinnoista työelämään
Ammatillisen koulutuksen eetokseen kuuluvat varhaiset päätökset alava-linnoista, nopea valmistuminen ja lukiokoulutusta suurempi aikuistumi-sen paine. Toimivien opiskeluryhmien muodostumisen merkitys korostuu ammatillisessa koulutuksessa, jossa kasvatuksellinen näkökulma jää hel-pommin työelämäorientaation varjoon. Nuorten sosiaalisten valmiuksien vahvistaminen parantaa opiskelijan hyvinvointia sekä luo edellytyksiä pidemmille työurille.
Keskeyttämisprosentit
Työn arvostaminen
Ammattiylpeys
Tulevaisuuden odotukset
3,5 %Lukiolaiset
8,7 % 88 % ammattiin opiskelevista on ylpeitä valitsemastaan alasta
66 % haluaa säännöllisen 8—16 työajan
80 % ammattiin valmistu-neista on sitä mieltä, että työ on tärkeä osa ihmisen elämänsisältöä.
Amis
(Suomen virallinen tilasto (SVT): Koulutuksen keskeyttäminen [verkkojulkai-
su]. ISSN=1798-9280. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 26.9.2014]. Lukuvuosi
2011/2012.)
(Rahkeet duuniin -tutkimus, SAKKI ry / Otus 2012)
(AMIS 2011 -tutkimus, Osku ry / 15/30 Research 2012)
(Työelämä, sä tarviit mua! Dialogi-selvitys amiksista ja työn tulevaisuudesta. Vies-
tintätoimisto Ellun kanat. 2014.)
Ryhmäilmiö
Ryhmäilmiö on yksinkertainen, käytännössä testattu toimintatapa yhtei-sön rakentamiseen. Ryhmäilmiö auttaa jokaista ryhmää ohjaavaa muodos-tamaan opiskelijoista yhtenäisiä ja toimivia ryhmiä sekä ryhmäyttämään heitä läpi opintojen. Malli on kehitetty Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n AMIS – Arjen Ammattilaiset -hankkeessa. Ryhmäilmiö vahvistaa opiskelijoiden ja oppilaitosyhteisöjen hyvinvointia uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain hen-gessä. Lisätietoja mallista ja käyttöönottokoulutuksista: www.ryhmailmio.fi
Tuntirakenne
Kuunteleminen
Välittäminen
Tervehtiminen
Nähdyksi
tuleminen
Puhuminen
Kuulluksi
tuleminen
Katsekontakti
RutiinitOsallistaminen
Säännöllisyys
Palautteen saaminen
Kiittäminen
Läsnäolo
Palautteen antaminen
Jatkuva ryhmäytys
Ystävyyssuhteet
Tiimi- ja vuorovaikutustaidot
Sosiaalinen luottamus
TyöelämävalmiudetTyö- ja opiskelurauha
Työkyky
Ryhmähenki
Opintojen läpäisy
Osallisuuden kokemus
Työurien pidentyminen
Sosioekonomisten terveyserojen kaventuminen
Yhteisöllisen ja ehkäisevän opiskeluhuollon toteutuminen
Ryhmäilmiö
top related