9. Tervo, Marjo. Oikeus päihdepalveluihin
Post on 05-Dec-2014
905 Views
Preview:
DESCRIPTION
Transcript
Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveys –päivät
Helsingissä 15. -16.10.2012
Asumispalvelut päihde- ja mielenterveysongelmaisille
Oikeus päihdepalveluihin
Marjo Tervo päihdeasiamies
A- Kiltojen Liitto ry/ päihdeasiamiehen toimisto
www.paihdeasiamies.fi
1
päihdeasiamiestoiminta on:
• järjestöpohjaista edunvalvontaa; täydentää lakisääteistä potilas- ja
sosiaaliasiamiestoimintaa
• tehtävänä tukea asiakkaita perusoikeuksien ja muiden lakisääteisten
etuuksien ja oikeuksien toteutumisessa estäen siten palvelujen
väliinputoamistilanteita
• riippumaton kunnista ja palvelujen tuottajista
• sijoituspaikkana asiakasjärjestö A- Kiltojen Liitto ry
• toimialueena koko maa
• palvelut maksuttomia asiakkaille
• Raha- automaattiyhdistyksen tuella
2
oikeus sosiaaliturvaan:
• jokaiselle joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää
turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon (PL
19 § 1 mom)
- viimesijainen toimeentulotuki ja kiireellinen hoito ovat subjektiivisia
oikeuksia (esim päihtymyksen aiheuttama tajuttomuus, sekavuus)
• julkisen vallan on turvattava riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut siten
kuin tarkemmin laissa säädetään (PL 19 § 3 mom)
- kunnilla on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvelvollisuus
• -> meneillään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus osana
kuntauudistusta tavoitteena tarpeita vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelut +
sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki
• -> yhdenvertainen kohtelu asuinpaikasta riippumatta
3
oikeus sosiaaliturvaan :
• normaalisuusperiaate: yleislait ensisijaisia mm
- sosiaalihuoltolaki (uudistamistyö meneillään; asiakkaan
aseman parantaminen; arvioidaan myös päihdehuoltolain
muutostarpeita; lausuntokierros meneillään ks www.stm.fi)
• terveydenhuoltolaki, kansanterveyslaki, erikoissairaanhoitolaki
• sekä tarvittaessa erityislainsäädäntö mm
- päihdehuoltolaki, mielenterveyslaki, lastensuojelulaki
(vanhuspalvelulaki valmisteilla) ; ks lait www.finlex.fi
4
päihdehuoltolakia täydentävää informaatio-ohjausta:
Päihdepalvelujen laatusuositukset (www.stm.fi oppaita 2002:3)
-> ohjaa ja tukee kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelujen sisällä tehtävää
päihdetyötä
Alkoholi- (2005) ja huumeongelmaisen käypä hoito –suositukset (2006
www.kaypahoito.fi
-> tavoitteena parantaa ja selkeyttää alkoholi- ja huumeongelmien hoitoa ja
lisätä tietoa
Suositus päihdeasioiden käsittelystä työpaikoilla (2006)
-> ohjaa päihdeongelmien hoitamista työpaikoilla
http://www.ttk.fi/tyosuojelu/paihteet_tyoelamassa/
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009-2015
-> korostaa matalakynnyksisiä peruspalveluita
http://www.thl.fi/fi_FI/web/neuvoa-antavat-fi/mielenterveys-ja-
paihdesuunnitelman-toimeenpano-puolessavalissa
5
oikeus hyvään hoitoon ja kohteluun:
• itsemääräämisoikeuden toteutuminen ensisijaista ja pakon
käyttö poikkeus
• ensin selvitettävä asiakkaan ja potilaan aseman ja oikeuksien
toteutuminen (ks tarkemmin valmisteilla olevaa
lainsäädäntöhanketta itsemääräämisoikeuden vahviastamisesta
ja sen rajoituksista sosiaali- ja terveydenhuollossa mm
päihdehuoltolain tahdonvastaiset säännökset raskaana olevien
naisten osalta)
http://www.stm.fi/vireilla/tyoryhmat/itsemaaraamisoikeus
• oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon/ terveyden- ja
sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun (potilas- ja
sosiaalihuollon asikaslaki)
6
terveydenhuoltolaki:
• kuntien on järjestettävä alueensa asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin
edistämiseksi tarpeellinen päihdetyö
Päihdetyöhön kuuluu 28 §
• 1) terveydenhuollon palveluihin sisältyvä ohjaus ja neuvonta, joka koskee
päihteettömyyttä suojaavia ja sitä vaarantavia tekijöitä sekä päihteisiin
liittyviä terveyttä ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä sekä
• 2) päihteiden aiheuttamien sairauksien tutkimus-, hoito- ja
kuntoutuspalvelut
Terveydenhuollossa tehtävä päihdetyö on suunniteltava ja toteutettava siten
että se muodostaa toimivan kokonaisuuden muun kunnassa tehtävän
päihdetyön ja mielenterveystyön kanssa
-> päihdehuollosta säädetään lisäksi päihdehuoltolaissa
7
päihdehuoltolaki :
Päihdehuollon järjestäminen 3 §
- kunnan on huolehdittava siitä, että päihdehuolto järjestetään sisällöltään
ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää
- yleiset sosiaali- ja terveyspalvelut; tarvittaessa erityispalvelut ( 6 §)
- hallinnollisesti erilaisia vaihtoehtoja
ks kuntien järjestämistapoja:
http://www.kunnat.net/fi/Yhteystiedot/kunta-alan-
yhteystiedot/kunnat/Sivut/default.aspx
8
päihdehuoltolaki 7 ja 8 §:
Oikeus hoitoon määräytyy 7 §:n perusteella
-> päihdehuollon palveluja tulee antaa henkilölle, jolla päihteiden käyttöön
liittyviä ongelmia sekä hänen perheelleen ja läheisilleen
-> palveluja on annettava henkilön, hänen perheensä ja muiden läheisten avun,
tuen ja hoidon tarpeen perusteella
Keskeisiä periaatteita 8 §
- palvelujen piiriin voidaan hakeutua oma-aloitteisesti ja niin, että asiakkaan
itsenäistä suoriutumista tuetaan, hoito perustuu luottamukseen ja
toiminnassa otetaan huomioon ensisijaisesti ongelmakäyttäjän ja hänen
läheistensä etu
- tarvittaessa autettava ratkaisemaan myös toimeentuloturvaan, asumiseen
ja työhön liittyviä ongelmia
9
oikeuskäytäntöä päihdehuoltolain tulkinnassa:
• VOIKO KUNTA JÄTTÄÄ ANTAMATTA MAKSUSITOUMUKSEN PÄIHDEHUOLTOA ANTAVAAN LAITOKSEEN, JOS
• kun kunnan sosiaalitoimen talousarviossa ei ollut varattuna määrärahoja (alibudjetointi) ?
- ei, hakijan avun, tuen ja hoidon tarve ratkaisee
• tarkoitukseen varatut määrärahat on kohdistettu ensisijaisesti työelämässä mukana oleville lapsiperheiden huoltajille
- ei, yhdenvertainen kuntalaisten kohtelu
10
oikeuskäytäntöä päihdehuoltolain tulkinnassa:
• kunta (arviotaho) on katsonut, että avopalvelut ovat riittäviä ja kun hakija oli tyytymätön avohoitopäätökseen ?
• - ei, avun, tuen ja hoidon tarve ratkaisee, jos avopalvelut riittämättömiä
• asiakas oli ollut jo aikaisemmin useasti eri hoitopaikoissa (karenssi) ?
- ei, päihdehuoltolaki ei tunne karenssia; avun, tuen ja hoidon tarve ratkaisee
• asiakas oli mennyt itse valitsemaansa paikkaan ennen kunnan arviota
- kyllä, vaikka on hoidon tarve, arvio tehtävä ensin kunnan järjestämissä (tai sen käyttämissä ostopalveluissa)
11
Oikeus päihdepalveluihin
Oikeus päihdepalveluihin 7 § (yhteenvetoa oikeuskäytännöstä)
1. Subjektiivinen oikeus saada huoltoa, mutta ei juuri tiettyä huollon
tarvetta tyydyttävää palvelua kuten hoitoa haluamassaan laitoksessa;
kuitenkin soveltuvat palvelut aina arvioitava (asiakkaan kuuleminen,
vaihtoehdot, yhteisymmärryksessä potilaan kanssa)
2. Määrärahasidonnaisia, mutta tarvekriteeri ratkaisee (alibudjetointi
lainvastaista); kielteistä päätöstä ei voida perustella määrärahan
loppumisella eikä asettaa kuntalaisia eri arvoiseen asemaan
(eläkeläinen, työtön, yksinäinen, lapsiperhe jne)
3. Yleisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ensisijaisuus
suhteessa erityispalveluihin
4. Subjektiivisen oikeuden ulottuvuuden laajentaminen tapauksissa, missä
hakija kykenee osoittamaan haluamansa hoitovaihtoehdon hänen
tarpeeseensa parhaiten soveltuvaksi (ks Tuori – Kotkas Sosiaalioikeus
2008)
12
kuntoutujan tulevaisuus ?
-> kunta- ja palvelurakenneuudistus –uhka vai mahdollisuus ? päihdepalvelujen saatavuus myös syrjäseuduilla ?
-> toteutuuko hoitotakuu päihdehoidossa, saadaanko sosiaalipuolelle
palvelutakuu ? ota kantaa sosiaalihuoltolain uudistukseen lausuntokierroksella !
-> tilaaja- tuottaja –malli -> kohdellaanko asiakasta tavarana vai yksilönä ?
-> häviääkö asiakkaan ääni hankinnoissa – miten
tarjouspyynnössä vaikutetaan asiakkaan asemaan; laatu vai hinta ratkaisee ?
äänestä kuntavaaleissa eri ryhmien edustajista ”päihdepuolue”
pohdittavaksi, miten päihdeasiakkaan asemaa vahvistetaan; - riittääkö valmisteilla olevassa sosiaalihuoltolaki, vai tuleeko säilyttää erillinen
päihdehuoltolaki ? 13
top related