Vuosikertomus taitto 020519 - HS-Vesi · 2019-05-10 · jia uusille sosiaalisen median kanavillemme. Toimintavuoden aikana yhtiön työnte-kijöiden keski-ikä ... KATSAUS Tarkoituksenamme

VUOSIKERTOMUS 2018

SISÄLTÖ

3 Ihmisten ja ympäristön asialla

4 Toimitusjohtajan katsaus

5 Vuosi 2018 numeroina

6 Vuosi 2018 tapahtumina

7 Myynti ja asiakkaat

8 Suunnittelu

10 Veden hankinta

12 Verkostot

14 Jätevedenpuhdistus

20 Henkilöstö

21 Tilinpäätös

26 Taulukkoliite

VUOSIKERTOMUS 2018 HS-VESI 3

HS-Vesi on Akaan, Hattulan ja Hämeenlinnan asukkaita ympäri-vuorokautisesti palveleva vesihuoltoyhtiö. Yhtiö huolehtii toimin-ta-alueellaan hyvälaatuisen veden hankinnasta, käsittelemisestä ja jakelusta sekä jätevesien poisjohtamisesta ja tehokkaasta käsitte-lystä. HS-Vesi toimii taloudellista hyötyä tavoittelematta. Yhtiö yl-läpitää putkistojen ja käsittelylaitosten hyvää kuntoa ja varmistaa veden riittävyyden. Yhtiö puhdistaa ja kierrättää käytetyn veden takaisin luontoon ammattitaidolla ja luotettavasti.

HS-Vesi toimii Akaan, Hattulan ja Hämeenlinnan alueen vesihuol-tolaitoksena. Yhtiö on kokonaisuudessaan osakaskuntiensa omis-tuksessa. Yhtiön sisäinen toiminta on organisoitu neljäksi yksikök-si, joiden palveluksessa on yhteensä 62 vesihuollon ammattilaista.

Yhtiön vesihuoltopalvelut:– veden hankinta ja käsitteleminen– veden jakelu– jätevesien johtaminen viemäriverkostoa pitkin

jätevedenpuhdistamoille– jätevesien puhdistus ja käsitellyn jäteveden johtaminen vesistöön

Muut ydinpalvelut, kuten esimerkiksi uusien liittymien kytkemi-nen yhtiön verkostoihin ja vesihuoltopalveluiden asiakaspalvelu sekä laskutus, tuotetaan itse. Suunnittelu- ja rakentamispalveluita ostetaan tilanteesta riippuen sekä yksityiseltä sektorilta että osa-kaskunnilta.

IHMISTEN JA YMPÄRISTÖN ASIALLA

TOIMIALUEET

ORGANISAATIO

Hämeenlinna

Hattula

Akaa

Vesijohtoverkostonrakentaminen ja kunnossapito

Hallitus

Talousyksikkö Suunnitteluyksikkö Verkostoyksikkö Laitosyksikkö

Asiakaspalvelu ja laskutus Suunnittelu Vedenkäsittely ja -laatu

Viemäriverkoston rakentaminen ja kunnossapito

Henkilöstöhallinto Liittyminen vesihuoltoon

Vesi- ja viemäriverkostojensaneeraus

Taloussuunnittelu Mittaus ja kartoitus

Jätevedenkäsittely

Sähkö ja automaatio

Toimitusjohtaja

Pumppaamot ja pumppaukset

4 VUOSIKERTOMUS 2018 HS-VESI

Miten turvata vesihuollon toimivuus? Asiaa on tutkittu valtioneuvoston teettämissä selvityk-sissä, jotka valmistuivat toimintavuoden 2018 aikana. Tulosten mukaan vesihuoltolaitosten tiedonhallinnan kehittäminen, suunnitelmal-lisen saneerauksen ja riittävien resurssien varmistaminen olivat keskeisiä tekijöitä vesi-huollon toimivuuden turvaamisessa. Johto-päätöksenä todettiin myös, että tavoitetta edis-täisi laitosten välisen yhteistyön lisääminen ja siirtyminen nykyistä isompiin yksiköihin.

HS-Veden omistajakunnat voivatkin olla erittäin tyytyväisiä viisaaseen päätökseen yh-distää vesihuoltotoimintansa seudulliseksi vesihuoltoyhtiöksi. Yhtiömme on jo lähes 20 vuotta toteuttanut vesihuoltoa tavalla, joka vastaa hyvin viime vuonna valmistuneen sel-vityksen esittämiä suuntaviivoja. Se ei kuiten-kaan tarkoita, etteikö tehtävää vielä olisi.

HS-Vesi päivitti toimintavuoden aikana strategiansa. Strategiatyössä arvioimme yh-dessä yhtiön hallituksen ja toimihenkilöiden kanssa tulevaisuuden haasteita sekä nykytilan-netta. Näiden pohjalta laadittiin strategiapäi-vitys. Yhtiön keskeinen tulevaisuuden tavoite, eli visio, on olla laadukkaista pohjavesistä tunnettu tehokas, vastuullinen ja kasvava ve-sihuollon edelläkävijä. Konkreettisemmin ilmaistuna tarkoituksenamme on tuottaa laa-dukasta talousvettä asutuksen ja teollisuuden tarpeisiin ja huolehtia osaltamme pohjavesien suojelusta.

Pyrimme jatkuvasti seuraamaan ja pa-rantamaan toimintamme tehokkuutta. Tällä tarkoitamme sujuvia palveluita myös sähköi-sesti sekä kustannustehokkuuden ja toimin-taprosessien laadun parantamista. Olemme vastuullisia toimijoita eli hoidamme ympäris-tövelvoitteemme tunnollisesti ja olemme työn-antajana luotettava ja oikeudenmukainen. Toimintamme tukee osaltaan seudun kasvua ja etsimme mahdollisuuksia kaikkia osapuo-lia hyödyttävään kasvuun. Edelläkävijyydellä tarkoitamme, että olemme kehityshaluisia ja avoimia uusille ideoille. Kehitämme aktiivi-sesti toimintaamme etsien avoimesti tapoja parantaa toimintatapoja yhteistyössä kump-paneidemme kanssa. Strategia sisältää myös erilaisia tavoitteita mittareineen, joiden seu-rannalla ja päivittämisellä varmistetaan, että suunta visiota kohti pysyy oikeana.

Vuoden 2018 aikana tekstiviestien hyö-dyntäminen häiriötilanteiden tiedottamisessa vakiintui osaksi yhtiön toimintaa. Tiedotta-misen tehostamista jatkettiin myös uudella henkilöresurssilla, minkä seurauksena yhtiö otti ensi askeleet myös sosiaalisessa medias-sa avaamalla Twitter- ja LinkedIn-tilit. Twitte-rin (@HsVesi) avulla tehostamme entisestään viestintäämme vesiyhtiötä ja vesihuoltoalaa koskevissa asioissa. Toivomme paljon seuraa-jia uusille sosiaalisen median kanavillemme.

Toimintavuoden aikana yhtiön työnte-kijöiden keski-ikä (44 v.) laski yhdellä vuo-della. Kyseessä oli viides perättäinen vuosi,

jolloin keski-ikä oli 45 vuotta tai sen alle. Se on osoitus siitä, että henkilöstön uusiutuessa olemme perättäisinä vuosina saaneet jouk-koomme nuorta työvoimaa. Henkilöstökyse-lyn perusteella työntekijöidemme motivaatio ja vastuuntunto on korkealla tasolla. Kiitänkin yhtiön osaavaa henkilöstöä kuluneesta toimin-tavuodesta. Selvisimme vuoden haasteista hy-vin ja samalla opimme jotakin uuttakin.

Jukka Meriluototoimitusjohtaja

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

Tarkoituksenamme on tuottaa laadukasta talousvettä asutuksen ja teollisuuden tarpeisiin ja huolehtia osaltamme pohjavesien suojelusta.

”


VUOSI 2018 NUMEROINA

yksikkö 2018 2018 2017 2016 2018

Liikevaihto 1 000 € 21 012,8 19 507,6 19 671,1 20 065,9 1 505,2

Käyttökate 1 000 € 10 927,7 10 936,9 10 059,8 10 100,3 –9,2

Liikevoitto 1 000 € 2 961,5 2 970,7 2 217,4 2 490,3 –9,2

Liikevoitto liikevaihdosta % 14,1 15,2 11,3 12,4 –0,6

Tilikauden tulos 1 000 € 453,0 30,2 –123,1 133,1 –9,2

Oman pääoman tuotto % 1,0 1,0 –0,2 0,2 –21,3

Omavaraisuusaste % 45,7 45,8 47,4 47,3 6,4

Veden myynti m3 4 968 415 4 968 415 4 964 267 4 957 156 –

Jätevesipalveluiden myynti m3 4 693 004 4 693 004 4 714 934 4 780 989 –

Henkilöstön keskim. lkm hlöä 62 62 61 62 –

Tilikauden palkat ja palkkiot 1 000 € 2 677 2 677 2 589 2 610 –

Henkilöstön keski-ikä a 44 44 45 45 –

Koulutuspäivät d 301 301 216 229 –

Koulutuskustannukset 1 000 € 61,6 61,6 46,0 48,9 –

Työtapaturmat kpl 3 3 10 8 –

Tehdyt työtunnit h 94 667 94 667 97 437 94 441 –

Sairauslomat kokonaistunneista % 4 4 4 6 –

Vesistökuormitus puhdistamoilta

Orgaaninen aine BOD7 tn/a 41 41 50 50 –

fosfori tn/a 2,2 2,2 2,7 2,6 –

AVAINLUKUJA

LIIKEVAIHTOON SISÄLTYVÄT ERÄT

Jätevesimaksut

Vesimaksut

Perusmaksut

Liittymismaksut

Liikevaihdon muut tuotot

LIIKEVAIHDON KEHITYS

21,5

21,0

20,5

20,0

19,5

19,0

18,5

18,0

2018* 2017 2016 2015 2014

*Konsernin liikevaihto

M€

21,0 20,1 19,5 19,219,7

Vuosi 2018 oli Hämeenlinnan Seudun Vesi -konsernin ensimmäi-nen toimintavuosi. HS-Vedelle vuosi 2018 oli kuudestoista täysi-määräinen toimintavuosi ja HS-Hulevesipalveluille ensimmäinen. HS-Veden kaikki osakkeet (150 228 kpl) ovat yhtiön omistaja-kuntien – Hämeenlinnan ja Akaan kaupunkien sekä Hattulan kun-nan – omistuksessa. HS-Hulevesipalvelut on kokonaan HS-Veden omistama.

5 000

4 900

4 800

4 700

4 600

4 500

1 000 m3

VEDEN MYYNNIN JA LASKUTETUN JÄTEVEDEN MÄÄRÄN KEHITYS

Veden myynti Laskutettu jätevesimäärä

2014 2015 2016 2017 2018

6

5,5

5

4,5

4

3,5

31.1.2014 1.1.2015 1.1.2016 1.1.2017 1.1.2018

VESI- JA VIEMÄRILAITOSYHDISTYKSEN KÄYTTÄMÄT VERTAILUHINNAT

(VVY:n hintavertailujulkaisu, sis. alv)

€/m3

Kaikki vesilaitokset, ok-talo Kaikki vesilaitokset, kerrostalo

HS-Vesi, ok-talo HS-Vesi, kerrostalo

HämeenlinnanSeudun Vesi-konserni

Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy HS-Hulevesi-palvelut

20 % 26 %

39 %

5 %10 %


VUOSI 2018 TAPAHTUMINA

TAMMI

HELMI

MAALIS

HUHTI

TOUKO

KESÄ

HEINÄ

ELO

SYYS

LOKA

MARRAS

JOULU

Esimiehille pidettiin kaksipäiväinen työturvallisuuskoulutus

Paroisten puhdistamon ensimmäisen vaiheen sähkö- ja automaatiosaneeraus aloitettiin

Laitosyksikön uusi kunnossapitojärjestelmä Arrow Novi käyttöönotettiin

Vanha verkoston mobiilikunnossapitojärjestelmä korvattiin uudella Trimble UTG -järjestelmällä

Kaurialan vesijohtoverkostoa huuhdeltiin

Tyrynojan paineviemärin laajennusta urakoitiin

Moreenin uuden ylävesisäiliön verkosto-ratkaisut valmistuivat

Vesistönalitusputkia tarkastussukellettiin Katumalla, Aulangolla ja Poransaaressa

Aulangon vesijohtoverkostoa huuhdeltiin

Miemalan yhdysvesijohdon hanke valmistui

Kanta-Hämeenlinnan länsi-puolen vesijohtoverkostoa

huuhdeltiin

Vesistönalitusputkien painotuksien parannusta

tehtiin Katumalla ja Aulangolla

Laitosyksikön koulutusmatka Turun kalliopuhdistamolle

Akaan ohitusvesien erilliskäsittelynprosessitoimittaja valittiin

Asemanrannan toisen vaiheen hanke valmistui

Korotettu jätevesimaksu jätevesiviemäriin johdetusta hulevedestä päätettiin hallituksessa

Häiriötilanneharjoitus järjes-tettiin kohteena Akaan verkostoalue

Sairion laiteaseman rakennussuunnitelmat valmistuivat

Jyrätien uusi jätevesipumppaamo valmistui

Paroisten viemäröintialueen kunnossapitoselvitys ja suunnitelma valmistuivat

HJS järjesti virkistäytymispäi-vän futistreenien muodossa

Hattulan vesijohto-verkoston huuhtelu

HS-Veden Twitter-tiliperustettiin

@HsVesi

Vesimittari-lehti jaettiin asiakkaille

Akaan ohitusvesien erilliskäsittelyn pääurakoitsija valittiin


ASIAKASPALVELU JA LASKUTUSKertomusvuoden lopussa voimassa olevia vesisopimuksia oli 18 774 kappaletta ja jä-tevesisopimuksia 17 651 kappaletta. Uusia liittymissopimuksia tehtiin 147 kappaletta ja kiinteistön myyntitapahtumiin liittyviä omis-tajanvaihtoja 778 kappaletta. Vesi- ja työlas-kuja lähetettiin yhteensä 82 761 kappaletta. Kirjallisia reklamaatioita saapui yhteensä 22 kappaletta. Näistä 16 käsiteltiin loppuun ker-tomusvuoden aikana.

Yhtiön laskujen perinnän hoitaa Lowell Oy (ent. Lindorff Suomi). Toimintavuoden ai-kana perintätoimeksiantoja tehtiin 781 kap-paletta yhteensä 186 769 €. Näistä saatiin perittyä 54 %.

HS-Vesi päivitti yleiset toimitusehdot ja sopimusehdot vastamaan vesihuoltolain muu-toksia. Päivitetyt sopimusehdot astuivat voi-maan 1.1.2018 ja yleiset toimitusehdot tulivat voimaan vanhojen liittyjien osalta 1.3.2018.

TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOEmoyhtiön kirjanpito- ja palkanlaskentapal-velut hoidettiin yhteistyössä KuntaPro Oy:n kanssa. Pääosa taloushallinnon ohjelmistoista sekä henkilöstöhallinnon järjestelmä järjesty-vät KuntaPron kautta. HS-Hulevesipalvelui-den kirjanpito hoidetaan Netvisor-järjestel-mässä yhtiön omana työnä.

Palkanlaskennan järjestelmä vaihtui vuo-den 2018 alussa. Käyttöönotto ei sujunut

suunnitellusti vaan siitä aiheutui virheitä, jot-ka näkyivät palkanmaksussakin. Järjestelmä ei ole vielä toimintavuoden lopussakaan halutul-la tasolla, vaan työt järjestelmän vakauttami-seksi jatkuvat vuoden 2019 puolella.

Yhtiö kuuluu Hämeenlinnan kaupungin konsernitiliin, jolla on pääsopimus Hämeen-linnan Seudun Osuuspankin kanssa.

GDPR EU:n tietosuoja-asetusta alettiin soveltaa 25.5.2018. HS-Vesi hankki ulkopuolisen asi-antuntijan tarkastelemaan tietosuojan nykyistä tilaa sekä kehittämistarpeita organisaatiossa keväällä 2018. Kevään aikana kartoitettiin henkilörekisterit ja käytiin läpi henkilötietojen käsittelyn toimintatavat, laadittiin rekistereistä tietosuojaselosteet ja tehtiin riskien arviointia tietosuojan osalta. Yhtiöön laadittiin Henkilö-tietojen käsittelyn -käsikirja ja aloitettiin tur-vallisuuden menettelytapakuvauksen laatimis-ta. Tämän osalta työ jatkuu vuonna 2019.

ASIAKASTYYTYVÄISYYSHS-Vesi on teettänyt asiakastyytyväisyyskyse-lyn vuosittain Taloustutkimus Oy:llä. Kyselys-sä asiakkaat arvioivat kouluasteikolla 4–10 veden laatua, veden jakelua, vesilaitoksen palvelua ja tiedottamista useiden eri kriteerien perusteella. Näiden perusteella määritetään myös kokonaisarvosana vesilaitoksen toi-minnalle. Kyselyyn haastateltiin puhelimitse

kesä–elokuussa yhteensä 400 asiakasta Hä-meenlinnan, Hattulan ja Akaan alueelta. Vas-taava kysely tehtiin yhteensä 16 vesilaitoksella ja laitosten keskinäisessä vertailussa HS-Ve-den tulokset olivat hieman vesilaitosten kes-kitasoa heikommat. Kyselyn rakenne oli muut-tunut joiltakin osin, joten kaikkien tekijöiden suhteen ei käytössä ole vertailutietoa aiempiin vuosiin. Veden laadun ja jakelun osalta vertai-lutiedot ovat olemassa ja näiden osalta tulok-set ovat pysyneet aiempien vuosien tasolla.

Asiakastyytyväisyystutkimus teetettiin syksyllä myös Innolinkillä. Tavoitteena oli kartoittaa kuluttaja-, yritys- ja isännöitsijäasi-akkaiden sekä kaupungin- ja kunnanvaltuu-tettujen näkemyksiä vesilaitoksen toiminnasta ja palveluista sekä veden laadusta. Tutkimus toteutettiin puhelinhaastattelujen, sähköis-ten kyselyjen sekä paneelin yhdistelmänä loka-marraskuussa ja se perustuu 536 vas-taukseen. Vastaajien kokemukset HS-Veden toiminnan onnistumisesta ovat yleisesti ottaen hyvällä tasolla. Toiminnan arvioinnissa vastaa-jista 82 % koki häiriöistä suoraan loppukäyt-täjälle tiedottamisen tekstiviestitse erittäin tai melko tärkeäksi. UMS-tekstiviestijärjestelmä olikin vuonna 2018 ensimmäistä kertaa käy-tössä kokonaisen kalenterivuoden ja se on vastaanotettu hyvin.

TIEDOTTAMINEN JA NÄKYVYYSMarraskuussa 2018 tuli kuluneeksi vuosi UMS-tekstiviestijärjestelmän ja www-sivujen häiriökartan käyttöönotosta. Palveluiden kaut-ta tiedotetaan vedenjakelun tai veden laadun häiriötilanteista, joko suunnitellun huoltotyön koittaessa tai äkillisen häiriön seurauksena. Yhtiössä otettiin käyttöön myös Twitter-tili (twitter.com/hsvesi), jonka kautta pyritään ja-kamaan kiinnostavaa ja valtakunnallisestikin tärkeää vesihuoltoasiaa paikallisen häiriötie-dottamisen lisäksi. Uuden www-sivuston suun-nittelu aloitettiin myös loppuvuodesta. Sivusto löytyy uudistuksen jälkeenkin vanhasta tutusta osoitteesta hsvesi.fi .

Asiakaspalvelu ja laskutus hoitavat kaikkien HS-Veden liittyjien vesi- ja työlaskutuksen sekä liittymisasiat. Hen-kilökuntaa on sekä Hämeenlinnan että Akaan toimipis-teissä.

MYYNTIJA ASIAKKAAT

9,2

9,0

8,8

8,6

8,4

8,2

8,0

7,8

7,6Veden laatu Veden jakelu Vesilaitoksen palvelu Viestintä Kokonaisarvosana

ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

8,97 8,90 8,37 8,13 8,59

Talous- ja suunnitteluyksiköiden henkilöstön laitos-vierailuun Helsingissä sisältyi makeampana osuute-na tutustuminen Fazerin vierailukeskukseen.

HS-Vesi Vesilaitosten keskiarvo


SUUNNITTELU

YLEISTÄ

Yhtiö osallistui ja vaikutti kunnissa yleis- ja asemakaavoitustyöhön tilanteesta riippuen osallistumalla itse kaavoitukseen tai antamalla kaavalausuntoja, sekä laatimalla vesihuollon yleissuunnitelmia.

Yhteensä toimintavuonna suunniteltiin 14 saneeraushanketta ja 9 uudisrakennushanket-ta, sekä lukuisa määrä erilaisia yleissuunnitte-lu-, mallinnus- yms. hankkeita.

Johtolinjojen yksityiskohtaista suunnitte-lua toteutettiin vanhaan tapaan Hämeenlin-nan yhteishankkeiden osalta kaupungin yh-dyskuntarakenteen suunnitteluyksikön kanssa. Muiden hankkeiden osalta on voimassa pui-tesopimus verkostosuunnittelusta Ramboll Finland Oy:n kanssa.

LIITTYMINEN VESIHUOLTOON

Vuonna 2018 HS-Veden verkostoihin annet-tiin 219 kpl liitoskohtalausuntoja. Yhteensä uusia liittymiä tuli 147 kpl. Liittymisprosessis-sa käytössä olevan jatkuvan palveluseurannan mukaan uusien liittyjien liittymisprosessille antama kouluarvosana oli 8,9. Jatkossa hyvää palvelutasoa pyritään pitämään yllä erityisesti sähköisiä liittymispalveluita edelleen kehittä-mällä.

UUDIS-, SANEERAUS- JA HULEVESI-SUUNNITTELU

Yhtiön omistajakunnissa ainoastaan Akaan Viialan Hukari II:ssa toteutettiin uudisasunto-alueiden suunnittelua. Muulla yhtiön toimin-ta-alueella ei toteutettu mainittavia uudisalu-eiden suunnitteluhankkeita, johtuen riittävästä suunnitteluvarannosta.

Verkostosuunnittelussa määriteltiin seu-raavan vuoden suunnittelukohteet suunnit-telun aikataulutuksen parantamista silmällä pitäen. Sen seurauksena suunnitteluprosessia kehitettiin siten, että yhteistyötä konsultin kanssa vietiin enemmän kumppanuusmallin suuntaan ottamalla konsultti aktiivisesti mu-kaan suunnitteluprosessiin esisuunnittelusta lähtien.

Hulevesisuunnittelussa toimintatavat omistajien kanssa ovat muotoutuneet uuden lainsäädännön mukaisiksi ja tämä on selkeyt-tänyt vastuunjakoa hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Toimintavuoden lopussa val-misteltiin yhteistyössä hallinto- ja talousyksi-köiden kanssa korotetun jätevesimaksun käyt-töönotto sellaisille kiinteistöille, jotka johtavat hulevesiä jätevesiviemäriin.

Suunnitteluyksikkö on ollut mukana Hämeenlinnan, Hat-tulan ja Akaan maankäytön suunnittelussa osallistuen sekä yleis- että asemakaavahankkeisiin. Lisäksi yksikkö on vastannut yleissuunnittelusta koko toiminta-alueella.

Hattelmalan harjua Hämeenlinnassa.


YLEISSUUNNITTELU, MALLINNUS JA JOHTOTIETOJÄRJESTELMÄ

Toiminta-alueella ei käynnistetty isoja uusia alueellisia kaavahankkeita, joten alueellisia vesihuollon yleissuunnitteluhankkeita ei toi-mintavuonna toteutettu. Toimintavuonna kui-tenkin tehtiin tärkeitä verkoston rakenteeseen ja toimintakykyyn vaikuttavia hankkeita, joita olivat mm. Moreenin vesisäiliöön liittyvien ver-kostoratkaisujen suunnittelu, Paroisten viemä-röintialueen kunnossapitoselvitys, alueellisen vesijohtomittauksen suunnittelu ja jätevesiver-kon vuotovesien vähentämiseen tähtäävään tut-kimus- ja kunnossapito-toimenpideohjelman suunnittelu.

Johtotietojärjestelmän osalta parannet-tiin karttojen yhtenäisyyttä omistajakuntien alueella ottamalla käyttöön maanmittauslai-toksen WMS-karttapalvelu. Lisäksi vanha ver-kostoyksikön mobiilikunnossapitojärjestelmä korvattiin nykyaikaisemmalla Trimble UTG -järjestelmällä, joka otettiin tuotantokäyttöön kesäkuussa 2018.

TOIMINTA-ALUEET JA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITTELU

Toimintavuonna tehtiin Akaan kaupungille, Hattulan kunnalle ja Hämeenlinnan kaupun-gille ehdotus toiminta-alueiden päivittämisestä.

Käyttäjäryhmä Käyttöpaikkojen lkm %-osuus myydystä vedestä

Omakotitalot 14 809 30

Asuinkerrostalot 736 24

Rivitalot 973 13

Teollisuuslaitokset 391 13

Virastot ja laitokset 362 9

Liikelaitokset 498 6

Muut 207 4

Paritalot 457 1

Loma-asunnot 315 0

Omat 10 0

Vesipostit 16 0

Kaikki yhteensä 18 774 100

TIETOA KÄYTTÄJÄRYHMISTÄ

Johtokartan tutkimista suunnittelu- ja verkostoyksiköiden yhteistyöllä.


PUHDAS VESI

HS-Vesi tutkii talousvettä laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annettujen asetusten mukaisesti. Asetukset perustuvat Euroopan unionin neuvoston direktiiviin 98/83/EY. Laa-tuvaatimusten raja-arvot perustuvat pääasiassa Maailman Terveysjärjestö WHO:n suosituk-siin.

VEDENHANKINTA

Talousveden laatua valvotaan HS-Veden toimialueella virallisen terveysvalvontaviran-omaisten kanssa yhteistyössä laaditun valvon-tatutkimusohjelman mukaisesti. Valvontatutki-musohjelman toteutumista ja tuloksia valvovat terveystarkastajat. Ohjelma päivitetään tar-vittaessa, viimeisin päivitys astui voimaan vuoden 2015 alusta. Vesinäytteiden määrä ja analyysit on suunniteltu toimitettavan veden määrän ja laadun mukaan. Lisäksi HS-Vesi

tarkkailee pohjavesien määrää ja laatua ve-denottamokohtaisten tarkkailuohjelmien mu-kaisesti. Pohjavesien tarkkailusta raportoidaan vuosittain Hämeen Ely-keskukselle.

Vuonna 2018 otettiin 936 tutkimusohjel-mallista näytettä, joista tehtiin 8 033 analyysia. Vesinäytteitä otettiin verkostosta, laitoksilta ja raakavedestä ja ne analysoitiin Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n eli KVVY:n laboratoriossa.

HS-Vedellä on Hattulan ja Hämeenlinnan alueella kaksi-toista vedenkäsittelylaitosta, joista vesi toimitetaan yhti-ön asiakkaille.

E. coli Rauta Mangaani pH Väri Kovuus Kovuus

(pmy/100 ml) (µg/l) (µg/l) (mmol/l) (dH˚)

Laatuvaatimukset 0

Laatutavoitteet <200 <50 6,5–9.5

ka ka ka

Akaa 0 17–170 40 8–23 15 7,4–8,0 7,7 <5 0,8–1,0 4,7–5,7 pehmeä

Hattula Kalkkonen 0 29–260 150 9–19 13 7,4–7,9 7,7 <5 0,7–1,2 4,4–6,7 pehmeä/keskikova

PsPr 0 35–61 55 5–48 35 7,6–7,7 7,6 <5 1,1–1,7 6,0–6,6 keskikova

Hauho Hauho kk 0 <10 10 <1–8 7 7,0–7,7 7,4 <5 0,8–0,9 4,7–4,8 pehmeä

Hämeenlinna Ahvenisto 0 <10–240 50 <1–49 19 7,1–8,0 7,7 <5–13 0,7–0,9 4,3–4,7 pehmeä

Kylmälahti 0 <10–120 30 <1–7 4 7,7–7,9 7,9 <5 0,7–0,9 4,0–4,7 pehmeä

Kalvola Sepänkaarre 0 <10–26 10 <1–4 2 7,6–8,1 7,8 <5 0,9–1,0 5,5–5,7 pehmeä

Lammi-Tuulos Pyssymäki 0 <10–11 10 <1–2 1 7,9–8,3 8,1 <5 0,5–0,6 3,3–3,4 pehmeä

Lammi kk 0 10–170 100 <1–23 2 7,4–8,3 8,0 <5 0,6–1,0 3,2–5,6 pehmeä

Renko Hakonummi 0 <10 10 <1–2 1 7,9–8,3 8,2 <5 0,5–0,6 2,8–3,4 pehmeä

Isomäki 0 <10–28 13 8–12 10 6,3–7,1 6,5 <5 0,5–0,6 2,8–3,4 pehmeä

Nummenkylä 0 <10–18 10 <1–2 1,1 6,6–6,9 6,7 <5 0,3–0,4 1,7–2,1 pehmeä

VEDEN LAATU ALUEITTAIN

Viialan vesitornia kunnostettiin marraskuussa.


VEDEN HANKINTA

HS-Veden suurin vedenottamo on Ahvenis-tolla ja sen antoisuutta lisätään imeyttämällä harjuun Alajärvestä pumpattavaa järvivettä eli se on tekopohjavesilaitos. Kuivasta vuodesta johtuen Alajärvestä imeytettävän veden mää-rää jouduttiin ensin kesällä pudottamaan ja elokuussa pumppaus lopettamaan kokonaan. Imeytystä päästiin jatkamaan lokakuun lopus-sa, kun järven pinta oli jälleen säännöstely-luvan mukaisella tasolla. Ahveniston lisäksi myös Kalvolassa käytetään tekopohjavettä. Muut HS-Vedellä käytössä olevat laitokset ovat pohjavedenottamoita. Akaassa ei HS-Ve-dellä ole käytössä omaa vedenottoa, vaan kaikki vedenottamot sijaitsevat Hämeenlinnan ja Hattulan alueilla, josta vesi siirretään Akaa-seen siirtovesijohtoa pitkin.

HS-Vesi on lisännyt veden toimitusvar-muutta solmimalla varavesisopimukset Val-keakosken, Lempäälän, Janakkalan ja Urjalan kanssa. Näillä sopimuksilla on sovittu molem-minpuolisesta varaveden toimittamisesta eri-tyistilanteissa.

VEDEN KÄSITTELY JA LAATU

Pohjaveden etu on sen tasalaatuisuus ja puh-taus, joten vesi ei normaalitilanteissa vaadi erityistä käsittelyä. Verkoston kannalta veden alkaliniteettia kannattaa kuitenkin nostaa ja mikrobiologisen laadun varmistamiseksi lai-toksilta lähtevä vesi desinfi oidaan ultraviolet-tivalolla. Lisäksi Ahveniston ja Kylmälahden vedenkäsittelylaitoksilla on klooridesinfi ointi varmistamassa veden mikrobiologisen laadun säilymisen myös verkostossa. Lisäksi HS-Ve-

20181614121086420

2018 2017 2016 2015 2014

LASKUTTAMATON VESI%

17 16 1815 14

den verkostossa on desinfi ointiasema sekä kolme pienempää kohdetta, joissa verkostoon syötetään natriumhypokloriittia verkostove-den mikrobiologisen laadun varmistamiseksi. Lisäksi kaikilla HS-Veden vesilaitoksilla on valmius klooridesinfi oinnin aloittamiseen on-gelmatilanteissa.

HS-Veden toimittama vesi oli laadultaan hyvää koko toimintavuoden. Veden laadulle asetetut laatuvaatimukset täyttyivät ja laatu-tavoitteet myös muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Pääasiassa rautasakan liikkeelle lähteminen aiheutti paikoitellen hetkittäistä veden värjäytymistä. Sakkojen poistamiseksi toimintavuoden aikana tehtiin laajasti ver-kostohuuhteluita Hattulassa ja Hämeenlinnan länsipuolella sekä pienemmin yhtiön muilla verkostoalueilla. Huuhteluilla pyrittiin lisäk-si veden vaihtumisen tehostamiseen alueilla, joista tuli valituksia kloorin hajusta ja mausta vesijohtovedessä.

Viialan vesitornilla tarvittiin järeää nostokalustoa.


VESIJOHTOVERKOSTO

Hämeenlinnan ja Hattulan toimialueella huuhdeltiin runsaasti vesijohtoverkkoa viime vuosiin nähden, tarkoituksena puhdistaa ve-sijohtoja ja ennaltaehkäistä saostumien aihe-uttamia haittoja. Vilkas rakentaminen näkyi selvästi liitos- ja muiden tilaustöiden määräs-sä. Verkostojen kunnossapito- ja korjaustöitä tehtiin tavalliseen tapaan. Vuoden 2018 aika-na otimme käyttöön uuden Trimble UTG -mo-biilikunnossapitojärjestelmän.

Laajimpana kokonaisuutena huuhdeltiin Hattulan vesijohtoverkkoa yöaikaan melkein kolmen viikon ajan, sisältäen Parolan keskus-tan ja Hattulan länsipuoliskon. Hämeenlin-nassa vesijohtoverkkoa huuhdeltiin Kaurialas-sa, Ahvenistolla, Jukolassa, Loimalahdessa, Hirsimäessä, Asevelikylässä, Myllyojalla, Ku-ralassa, Aulangolla ja Kantolassa. Lisäksi kevy-empiä huuhteluita tehtiin aina laatuhäiriöiden ilmaantuessa.

Loppuvuonna Hämeenlinnan Tuuloksessa tehtiin vesijohtoverkon venttiilien saneeraus-töitä, jotka aiheuttivat useita, laajoja vesikat-koja. Näin saatiin parannettua vedenjakelun varmuutta jatkossa ja Tuuloksen vesijohtoverk-koa on lisäksi tarkoitus huuhdella alkukesän 2019 aikana.

MERKITTÄVIMMÄT VUODOT

Vesijohtovuotoja on etsitty Akaan ja Hämeen-linnan/Hattulan alueilla mittaustietojen avul-la. Vuotoepäilyjen ilmaantuessa vuotoja on paikannettu mm. korrelaattorilla. Lisäksi vuo-toja löytyi ulkopuolisten havaintojen ja asia-kasilmoitusten perusteella.

HS-Veden toimialueella oli 34 (Hämeen-linna–Hattula 20 kpl ja Akaa 14 kpl) runko-vesijohtovuotoa vuonna 2018. Kokonaisuu-dessaan vesijohtovuotojen määrä oli alhainen.

Merkittävimpiä vesijohtovuotoja laa-juudeltaan ja kestoltaan olivat maaliskuussa Lammilla Niipalantien vuoto ja heinäkuussa Akaan Kylmäkoskella Einontien vuoto.

Vesikatkoista ja muista häiriötilanteis-ta tiedotetaan tekstiviestijärjestelmällä ja www-sivuston häiriökartalla.

JÄTEVESIVERKOSTO

Jätevesiverkostoa kunnossapidettiin kuluneen vuoden aikana muun muassa huuhtelemalla viemäriverkostoa, tutkimalla tarkastuskaivojen kuntoa ja tekemällä korjauksia tutkimuksissa havaittujen korjaustarpeiden perusteella. Vie-

märeiden kuntoa tutkittiin myös tv-kuvaamal-la, viime vuosista poiketen kuluneena vuonna kuvattiin myös entistä enemmän muoviviemä-reitä aiemmin tutkimuksen kohteena olleiden betoniviemäreiden lisäksi. Tarkastuskaivojen kunnon tutkimisessa keskityttiin erityisesti vesistöjen läheisyydessä sijaitsevien linjojen tarkastuksiin.

Hämeenlinnan ja Hattulan alueella oli vuoden aikana 25 runkoviemäritukosta ja paineviemärivuotoja korjattiin kolme. Akaan alueella oli vuoden aikana 16 runkoviemäri-tukosta ja paineviemärivuotoja ei ollut. Edel-listen vuosien tapaan yleinen viemäritukoksen aiheuttaja on rasva, jota pääsee viemäriin muun muassa kotitalouksien ja suurkeittiöi-den jätevesien mukana.

Alkukesän aikana vesistöjä alittavien pai-neviemäreiden kuntoa tutkittiin sukeltamalla Hämeenlinnassa Katuman ja Aulangon järvillä sekä Hattulassa Pappilanniemessä. Painevie-märien kunto osoittautui tutkimuksien perus-teella hyväksi, samassa yhteydessä parannet-tiin kuitenkin putkien painotusta lisäämällä ja korjaamalla painoja, jotka pitävät putken paikallaan järven pohjassa.

VERKOSTOTVerkostoyksikkö vastaa vesihuoltoverkoston kunnossapi-dosta, saneerauksesta ja uudisrakentamisesta.

Yhtiön joulukahvit juotiin kenttäolosuhteissa Tuulitiellä Parolassa. Vesijohto- ja viemärisaneerauksesta taukoa pitämässä Salla Rantala ja Jouko Poutanen.


HULEVESIVERKOSTO

Hulevesiverkostossa tehtiin tarvittavia kunnos-sapitotoimenpiteitä esimerkiksi poistamalla hiekkaa sadevesiviemäreistä sekä korjaamal-la rikkoutuneita tarkastuskaivoja. Hulevesi-putkien kuntoa tutkittiin jonkin verran myös tv-kuvaamalla. Edellisvuoden tavoin jatkettiin avo-ojien ja purkuputkien perkaustarpeiden kartoitusta ja toteutettiin perkausta tehtyjen havaintojen pohjalta.

MITTAROINTI

Vesimittareita oli 31.12.2018 yhteensä 18 857 kpl ja kasvua 80 mittarin verran vuoteen 2017 nähden. Mittareita vaihdettiin 1 695 kpl vuo-den 2018 aikana (1 863 kpl v. 2017). Mittarien vaihtotyötä ja tarkastusta teetettiin pääosin os-topalveluna.

VERKOSTOINVESTOINNIT

UudisrakentaminenUudisrakentaminen toteutettiin yhdessä kun-tien kanssa kokonaisurakoinnilla. Paikka-kunnasta riippumatta putkistomateriaalit on hankittu aina yhtiön puitesopimusten nojalla ja paineellisten verkostojen liittämiset, tontti-johtojen kytkentätyöt sekä pienemmät inves-tointikohteet ovat hoidettu itse.

Investointiohjelma pystyttiin toteuttamaan vuoden aikana tarkentuneen ohjelman mukai-sesti, verkostoinvestointeja tehtiin yhteensä n. 4,9 milj. €:n edestä. Uudisrakentamiseen ku-lui yhteensä 1,4 milj. € ja saneeraukseen 3,0 milj. €.

Suurimpia verkoston uusinvestointikohteita olivat:• Ilomäen yhdysvesijohto 355 282 €• Asemanranta 288 293 €• Miemalan päävesijohto 265 539 €• Hukari II 202 963 €• Majalahdentie 92 588 €• Täysperävaununtie 78 665 €

SaneerausSaneeraukset toteutettiin tänä vuonna pääosin aukikaivuutekniikalla, mutta lisäksi tehtiin myös muutama kohde kaivamattomilla tek-niikoilla. Saneeraukset toteutettiin pääsään-töisesti kokonaisurakoinnilla. HS-Veden toi-mialueella verkostosaneerauksiin käytettiin vuoden 2018 aikana yhteensä noin 3,0 milj. €.

Suurimpia saneerauskohteet olivat:• Tyrynojan paineviemäri ja jätevesipump-

paamo 1 198 997 €• Nuppolan aluesaneeraus 440 775 €• Sairion ylävesisäiliön kytkentäjohdot

410 298 €• Lallin alue 273 934 €• Mäkikuja 138 605 €• Kuurnatie ja Niipalantien saneeraus

149 995 €• Karhitie 68 985 €• Muuntajakatu 53 755 €

Huuhtelua Hirsimäessä. Lukiokadun/Eureninkadun vuodon korjausta marraskuun alussa.


LAADUNTARKKAILU

Jätevedenpuhdistamoiden toimintaa valvotaan ympäristöluvissa esitettyjen velvoitetarkkai-luohjelmien mukaisesti ja vuosittaiset analyy-sikerrat perustuvat puhdistamolla käsiteltä-vään jätevesimäärään. Puhdistamoilta kerätyt velvoitenäytteet analysoidaan Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n (KVVY) la-boratoriossa. Lisäksi prosessien toimintaa val-votaan HS-Veden omassa käyttölaboratorios-sa. Velvoitetarkkailujen tulokset raportoidaan valvovalle viranomaiselle ELY-keskukseen.

Jätevedenpuhdistamoiden valvonnan li-säksi tehdään verkostotarkkailua ja yhteistyötä teollisuuslaitosten kanssa. Jätevesiltään laa-dullisesti tai määrällisesti merkittävimpien toi-mijoiden kanssa laaditaan teollisuusjätevesien johtamissopimuksia, joissa sovitaan tarkem-min viemäröinnin ehdoista ja mahdollisista rajoituksista.

PAROISTEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO, HÄMEENLINNA

Paroisten puhdistamo on HS-Veden suurin puhdistamo ja siellä käsitellään jätevesiä Hämeenlinnan kantakaupungista, Rengosta, Hauholta, Tuuloksesta, Kalvolasta ja Hattulan kunnasta. Laitos toimii kaksivaiheisena biolo-gisena laitoksena, jota tehostetaan kemiallisel-la fosforinpoistolla ja typenpoistoprosessilla. Lisäksi poistuvan veden laatu varmistetaan flotaatioselkeytyksellä.

JÄTEVEDEN-PUHDISTUS

Paroisten puhdistamolla käsiteltiin jätevet-tä vuoden 2018 aikana yhteensä 7 663 315 m3 eli keskimäärin 20 995 m3 vuorokaudessa.

Laitoksella osa lietteistä mädätetään ja käsitellään alueella sijaitsevalla kompostoin-tikentällä (vuonna 2018 yhteensä 5 274 t). Kompostista valmistetaan ravinnekompostia ja osa siitä jatkojalostetaan ravinnemullaksi. Nämä molemmat tuotteet ovat Eviran hyväk-symiä. Kompostointialueen tämän hetkinen kapasiteetti (alue + lupa) ei riitä käsittelemään kaikkea syntyvää lietettä, joten osa (vuonna 2018 yhteensä 1821 t) toimitetaan kuivattuna

raakalietteenä jatkokäsiteltäväksi ulkopuoli-selle toimijalle.

Paroisten puhdistamolle on myönnetty uusi ympäristölupa Etelä-Suomen Aluehallin-tovirastosta vuonna 2016. Lupapäätöksestä valitettiin joiltain osin. Vaasan hallinto-oikeu-desta tuli hylkäyspäätös, jonka jälkeen haettiin valituslupaa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valituksen alaiselta osin voimassa ovat aiem-mat lupamääräykset.

Kertomusvuonna Paroisten puhdistamo on toiminut hyvin ja lupavaatimukset täyttyi-vät kaikilta muilta osin paitsi typen pitoisuus-

PAROISTEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO, LUPAEHDOT JA TULOKSET

1/4 2/4 3/4 4/4 koko vuosi lupaehdot

BOD

mg/l 2,7 2,1 2,1 2,1 2,3 10

% 99 99 99 99 99 95

P

mg/l 0,14 0,14 0,14 0,09 0,13 0,3

% 99 98 98 99 99 95

COD

mg/l 24 22 23 19 22 90

% 97 96 96 96 96 85

NH4-N

mg/l 1,1 1,0 1,0 1,1 1,1 4

% 98 98 98 97 98 –

kok-N

mg/l 23 19 18 16 19 20

% 64 66 65 60 64 60

HS-Veden alueella on kolme erillistä viemäröintialuetta. Hämeenlinnan Paroisten jätevedenpuhdistamolle vesiä johtavan laajemman verkoston lisäksi Akaassa ja Lam-milla on oma viemäriverkosto ja jätevedenpuhdistamo. Sakokaivolietteitä otetaan vastaan Paroisten, Lammin ja Toijalan puhdistamoiden yhteydessä sekä Hauhon sako-kaivoasemalla. Jätevedenpuhdistamoilla ravinteet erote-taan vedestä mekaanisia, biologisia ja kemiallisia puhdis-tusprosesseja käyttäen.

Laborantti Anne Rilla työssään.


vaatimukseen ei päästy kaikissa vaadituissa näytteissä.

TOIJALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMO, AKAA

Toijalan jätevedenpuhdistamo on biologis-ke-miallinen aktiivilietelaitos. Puhdistamolle joh-detaan jätevesiä Viialan, Kylmäkosken, Toija-lan ja Kalvolan taajamista.

Yhteensä Toijalan puhdistamolla jätevet-tä käsiteltiin vuoden aikana 1 688 830 m3 eli keskimäärin 4 627 m3 vuorokaudessa. Laitos

kärsi edelleen runsaista vuotovesistä, mikä heikensi kokonaistulosta merkittävästi. Vuoto-vesien syntylähteiden selvittämistä on jatkettu ja töitä niiden vähentämiseksi tehdään, mutta tilanteen paraneminen on hidas prosessi.

Typenpoiston tehostamisista kokeiltiin lisäämällä prosessiin glyserolia. Tästä saatiin hyviä tuloksia ja glyserolin jatkuvaa käyttöä harkitaan aloitetavaksi ohitusvesien käsitte-lyurakan päätyttyä.

Suuret vuotovesimäärät aiheuttivat virtaa-mapiikkejä puhdistamolle, jolloin biologisen vaiheen ohitse piti johtaa suuriakin määriä osittain käsiteltyä vettä. Puhdistamolla päästiin

ajoittain varsin hyviinkin tuloksiin, mutta kun tuloksissa huomioidaan ohitetut vesimäärät ei-vät ympäristöluvan mukaiset lupavaatimukset täyttyneet kuin ajoittain. Puhdistamolla tehtiin normaalin velvoitetarkkailun lisäksi haitallis-ten- ja vaarallisten aineiden tarkkailua neljä kertaa vuoden aikana. Ympäristölaatunormien rajat ylittyivät nikkelin osalta jokaisella näyte-kerralla, muita ylityksiä ei ollut.

Vuotovesien erilliskäsittelyn suunnittelu saatiin päätökseen ja prosessiksi valittiin Veo-lian ActiFlow, jonka rakentaminen aloitettiin vuoden loppupuolella.

Lupaehdot, Paroinen ja Akaa

• P, BOD7 ja COD, pitoisuus ja puhdistusteho = Paroinen ja Akaa: neljännesvuosittain

• NH4-N pitoisuusvaatimus = Paroinen: vuosikeskiarvona = Akaa: neljännesvuosittain

• Kok-N puhdistusteho = Paroinen: vuosikeskiarvona 60 % mikäli pitoisuus kaikissa näytteissä, jotka on otettu aikana jolloin ilmastuksen lämpötila on yli +12° C, alittavat pitoisuusvaatimuksen. Mikäli vuositasolla päästään 70 % puhdistustehoon ei pitoisuusvaatimus ole voimassa= Akaa: vuositasolla ja pitoisuusvaatimus kos-kee ajankohtaa jolloin ilmastuksen lämpötila on yli +12° C

AKAAN JÄTEVEDENPUHDISTAMO, LUPAEHDOT JA TULOKSET


BOD

mg/l 26 10 16 6 14 10

% 92 95 90 97 94 95

P

mg/l 0,85 0,42 0,89 0,23 0,60 0,3

% 91 93 85 94 91 95

COD

mg/l 61 39 54 21 44 70

% 91 92 86 93 91 85

NH4-N

mg/l 7,5 6,9 8,3 2,4 6,3 8

kok-N

mg/l 17 14 20 12 16 20

% 72 68 49 55 61 50

Paroisten puhdistamon biologisen vaiheen ilmastimien huoltoa tekemässä Heikki Hentto-nen Deleteltä (vas.), Johanna Luomanen ja Petri Jokela.


LAMMIN JÄTEVEDENPUHDISTAMO

Lammin jätevedenpuhdistamo on kaksilin-jainen, rinnakkaissaostuksella tehostettu ak-tiivilietelaitos. Puhdistustulosta parantavat selkeytysaltaiden lisäksi kolme jälkiselkeytys-lammikkoa, joiden kautta puhdistettu jätevesi johdetaan Ormajärveen. Poikkeuksena kaksi pienempää lammikkoa olivat pois käytöstä toukokuussa niiden puhdistuksen ajan ja käsi-telty jätevesi johdettiin suoraan isoon lammik-koon. Alueella tehtiin toimintavuonna myös ravinteiden kierrätykseen liittyviä tutkimuksia.

Kokeilut ovat osa Helsingin yliopiston Lam-min biologisen aseman Raki-hanketta.

Laitoksen saneeraus saatiin päätökseen ja sen tarkkailua ja ohjausta voidaan hoitaa au-tomaation kautta.

Jätevettä käsiteltiin vuoden 2018 aikana yhteensä 323 822 m3 eli keskimäärin 889 m3 vuorokaudessa, ja kuivattua lietettä toimitet-tiin käsittelyyn 677 m3. Lupaehtoihin Lammin puhdistamolla päästiin kaikilta osin.

Jätevettä käsiteltiin vuoden 2017 aikana yhteensä 354 522 m3 eli keskimäärin 971 m3

vuorokaudessa.

Lupaehdot, Lammi

• P ja BOD7, pitoisuus ja puhdistusteho = neljännesvuosittain

• COD ja kiintoaine, pitoisuus ja puhdistus-teho= näytekohtaisia= vuositasolla max 2 näytettä saa poiketa rajasta

LAMMIN JÄTEVEDENPUHDISTAMO, LUPAEHDOT JA TULOKSET


BOD

mg/l 2,1 7,8 3,2 2,3 3,9 10

% 99 96 98 97 98 92

P

mg/l 0,15 0,14 0,19 0,11 0,15 0,5

% 98 98 96 97 97 92

COD

mg/l 30 30 26 18 26 125

% 94 92 92 89 92 75

KIINTOAINE

mg/l 2,4 8,5 6,8 3,5 5,3 35

% 99 95 95 96 96 90

LAITOSYKSIKÖN KEHITYS-HANKKEET

Yhtiön laitosyksikössä otettiin käyttöön käyt-töpäiväkirja- ja kunnossapito-ohjelmat. Käyt-töpäiväkirjaa käytetään prosessin päivittäisten säätö- ja käyttötoimenpiteiden kirjaamiseen laitosyksikössä ja päivystystapahtumien kir-jaamiseen koko yhtiön osalta.

Kunnossapito-ohjelmaa hyödynnetään suunnitelmallisen kunnossapidon toteutta-miseen jätevedenpuhdistamoilla, jätevesi-pumppaamoilla ja vesilaitoksilla. Ohjelman avulla saadaan luotua kullekin laitteelle huol-

Lammin jälkiselkeytyslammikon puhdistus.


m3/a 2018 2017 2016 2015 2014

Paroinen 7 663 315 8 413 849 7 339 509 7 137 835 6 319 999

Kalvola* 174 401

Lammi 323 822 354 521 321 838 373 242 341 780

Akaa 1 688 830 1 970 470 1 860 702 1 834 348 1 601 187

Yhteensä 9 675 967 10 738 840 9 522 049 9 345 425 8 437 367

KÄSITELLYT JÄTEVESIMÄÄRÄT

JÄTEVESIMÄÄRÄT

m3/a Puhdistettu Laskutettu Vuotovesi

Lammi 323 822 146 263 54,8 %

Akaa 1 688 830 756 929 55,2 %

Paroinen 7 663 315 3 789 812 50,5 %

Yhteensä 9 675 967 4 693 004 51,5 %

* Kalvolan puhdistamo lopetettiin 2014 ja jätevedet johdettiin Akaaseen ja Paroisille.

tosuunnitelma ja laitekohtaista huoltohistoriaa saadaan talteen ajan myötä. Myös laitteille kohdistuvia vikailmoituksia on mahdollista laatia ja vastaanottaa ohjelmaa käyttäen. En-nakkohuoltojen ja vikatöiden välistä suhdetta tarkastellaan ennakkohuoltojen onnistumisen arvioimiseksi.

Laitosyksikköön hankittiin varavoimako-ne. Trailerilla kuljetettava varavoimakone pa-rantaa yhtiön varautumista suunniteltujen ja suunnittelemattomien sähkökatkojen aiheut-tamiin jätevesipumppaamoiden käyttökat-

koksiin. Varavoimakoneen kapasiteetti riittää käyttämään valtaosaa yhtiön jätevesipump-paamoista vähintään osittain, jolloin sähkö-katkoksista johtuvien ylivuototilanteiden riski pienenee.

WSP-kartoitus

HS-Veden kaikille puhdasvesikohteille on teh-ty riskienhallintasuunnitelma WSP-työkalun avulla (Water Safety Plan). Selvityksessä ovat

olleet mm. kaikki vesilaitokset kaivoineen. Työssä on tarkasteltu sekä veden laatua uhkaa-vat että laitoksen toimintaan ja veden toimi-tusvarmuuteen liittyvät riskit. Selvityksessä on laadittu toimenpideohjelma riskien hallitsemi-seksi ja se tarkastellaan vuosittain.

Laaditun riskinarvioinnin hyväksymistä haettiin Hämeenlinnan kaupungin viran-omaispalveluilta toimintavuoden aikana. Hy-väksyntäpäätös saadaan vuoden 2019 aikana.

SSP-kartoitukset

HS-Veden Lammin ja Akaan jätevedenpuhdis-tamoille laadittiin riskienhallintasuunnitelmat SSP-työkalun mukaisesti (Sanitation Safety Plan) vuonna 2016 ja vuonna 2017 SSP-kar-toitus tehtiin Paroisten puhdistamolle ja vie-märöintialueelle.

Selvityksissä tarkasteltiin puhdistamoiden sekä verkoston ja pumppaamoiden riskikoh-dat ja toimenpiteitä niiden hallitsemiseksi. Selvitykset päivitetään tarvittaessa ja ne käy-dään läpi vähintään vuosittain.

Ensimmäisen biologisen vaiheen sähkön ja au-tomaation saneeraus Paroisten puhdistamolla.


LAITOSINVESTOINNIT

JÄTEVEDENPUHDISTAMOT

Lammin puhdistamolla saatettiin loppuun vuonna 2016 aloitettuun kunnostukseen liit-tyvä automaation saneeraus. Lisäksi puhdista-mon uuden ohitusputken suunnittelu käynnis-tettiin. Edellisenä vuonna aloitettua altaiden työturvallisuuden parantamista jatkettiin uu-distamalla altailla olevia kulkuväyliä.

Merkittävimpänä hankkeena on Akaassa Toijalan puhdistamolle vuonna 2017 aloitet-tu ohitusvesien käsittelyn suunnittelun ja sen toteutus, joka päästiin aloittamaan loppuvuo-desta. Puhdistamolla tarkistettiin ja kunnostet-tiin pienen tiivistämön koneisto ja parannel-tiin tiivistetyn lietteen putkistoa asentamalla uusia venttiilejä. Sako- ja umpikaivolietteen vastaanottopisteeseen asennettiin venttiili, ja uusittiin kansisto venttiilin suojalaatikkoon. Työturvallisuuden parantamiseksi uusittiin tiivistämön pumpputilaan vievät rappuset ja kaide, hiekanerotuspumpun nostamistapaa parannettiin sekä ferrosulfaattialtaan kannen avaus koneellistettiin.

Paroisten puhdistamolla suurimpana yk-sittäisenä työnä oli työturvallisuuden paranta-minen altailla. Rejektivesien erilliskäsittelyssä ja 1-vaiheella uusittiin kaiteita ja kulkusiltoja sekä asennettiin altaisiin kulkuportteja. Altai-den betonirakenteille laadittiin kuntoarvio, jonka perusteella niitä kunnostetaan tulevina vuosina. Mädättämön lietteenkuivaustilan il-manvaihdon on todettu olevan puutteellinen, joten sille laadittiin saneeraussuunnitelma.

Metanoliaseman ympärillä oli asfaltoimatto-mia alueita kohdissa, joissa vaaditaan pinnoi-te. Päällystettävää aluetta laajennettiin fl otaa-tion ympärillä siten, että sinne saatiin myös jätehuollolle sopiva tila. Välpän edustalle tehtiin betonilaatta helpottamaan välpelavan ottamista ulos.

PUHDASVESILAITOKSET

Sairion ylävesisäiliön toimintojen saneeraus aloitettiin rakentamalla uusi laiteasema. Ase-ma valmistuu helmikuussa 2019 ja sen yhte-yteen tulee myös paineenkorotusasema, jolla parannetaan läheisen asutusalueen vesijohto-verkoston painetta. Sairion säiliön saneeraus on vuorossa sen jälkeen, kun Hämeenlinnan vedenjakelualueelle valmistuu toinen yläve-sisäiliö Moreeniin. Moreenin ylävesisäiliön suunnittelu aloitettiin kertomusvuoden aikana ja rakennushanke toteutuu vuonna 2019.

Ahveniston tekopohjavesilaitoksella teh-tiin loppuvuodesta hiekkasuodatusaltaiden muutoksia, joiden seurauksena suodatusta voidaan jatkossa tehostaa lisäämällä suoda-tusmateriaaliksi kalkkirouhetta. Kalkkirou-heen lisäyksellä tehostetaan veden alkalointia ja mangaanin poistoa. Lisäksi remontin yhtey-dessä lisättiin kalkkisiiloon fl uidisointi, jonka tarkoituksena on vähentää ongelmia sammu-tetun kalkin käytössä ja parannettiin huuhtelu-vesien tasausallasta.

Akaan alavesisäiliön verkostopumppujen saneeraus ja siihen liittyvät työt aloitettiin. Työt valmistuvat vuoden 2019 aikana.

Vedenhankintaa pyritään tehostamaan ko-keilemalla Ahvenistonharjulla kaivoimeytystä. Imeytyskokeilua valmisteltiin kertomusvuon-na ja koe päästään aloittamaan keväällä 2019. Lisäksi käytössä olevan tekopohja- ja pohja-veden laatua pyritään parantamaan hapetus-kaivoilla Ahvenistolla ja Hakiossa. Hapetus-kaivojen tarkoitus on, että vettä kierrättämällä lisätään pohjaveden happipitoisuutta ja tätä kautta saadaan rautaa ja mangaania jäämään maaperään. Kaivot tehtiin loppuvuonna 2018 ja putki- sekä sähkötöiden valmistuttua kokei-lu päästään aloittamaan vuoden 2019 aikana.

Vedenkäsittelylaitoksille tehtiin myös eri-laisia pienempiä rakennusten saneeraus ja kunnostustöitä.

PAINEENKOROTUSPUMPPAAMOT

Syrjäntaan paineenkorotusasema muutettiin toimintavuoden aikana mitta-asemaksi, koska paineenkorotukselle ei enää ollut tarvetta. Jat-kossa asemalta saadaan tiedot veden virtauk-sesta ja paineesta.

JÄTEVESI- JA SADEVESI-PUMPPAAMOT

Jätevesipumppaamoiden saneerausvolyymi pidettiin edellisvuoden tasolla.

Hämeenlinnassa Jyrätien pumppaamon viereen rakennettiin kokonaan uusi imusäiliö ja laitesuoja, jossa on pumput ja sähkökeskus sekä hajunpoistolaitteisto. Suojasta tehtiin

Paroisten puhdistamon kulkusilto-jen turvallisuuteen on kiinnitetty entistä enemmän huomiota.

Paroisten puhdistamon uutta sähkötilaa tarkastamassa Petri Jokinen (vas.), Tapani Sulin, Janne Niiranen (Insta Automation Oy) ja Marko Syrjänen.


normaalia äänieristävämpi läheisten talojen asukkaiden pyynnöstä. Uusi pumppaamo lii-tettiin uuteen painelinjaan.

Tyrynojan pumppaamoon Hakolahdessa asennettiin uusi imusäiliö vanhaan betoni-kaivoon ja viereen rakennettin vastaava suo-ja kuin Jyrätielle. Vanha betonikaivo kannatti hyödyntää, koska kaivuutyöt tehtiin aivan jär-ven rannassa. Uusi pumppaamo liitettiin uu-teen järven alittavaan painelinjaan.

Molemmissa kohteissa kapasiteetti kasvoi huomattavasti, koska ensin oli tehty uudet isommat painelinjat valmiiksi.

IVO:n pumppaamo Vanajalla uusittiin ko-konaan uudella pumppaamolla. Uusi pump-paamo asennettiin vanhan betonisäiliön si-sään ja varustettiin uusilla pumpuilla sekä sähkökeskuksella, ja liitettiin uuteen Tyryno-jan painelinjaan.

Uusia sähkökeskuksia asennettiin Keila-hallin ja Vaarinpellon pumppaamoille. Tuulok-sen siirtolinjan Isosuonpellon pumppaamoon ja Renkolinjan Hämeenlinnan purkupäähän Ratasniittyyn asennettiin hajunpoistolait-teistot. Paikkalatien alikulkupumppaamoon uusittiin tehokkaampi pumppu ja vaihdettiin sähkökeskus.

Hattulassa Lepaan pumppaamolle to-teutettiin ns. kevyt saneeraus, jossa uusittiin pumppaamon sähkökeskus, pumput ja sisä-puoliset venttiilit.

Akaassa Mullintien, Jokiniementien, Mi-kontien ja Satamatien pumppaamoiden tiili-verhoiltujen rakennusten vesikatot uusittiin kokonaan.

Kurjenkallion pumppaamon putkisto ja venttiilit uusittiin ja pumppaamo varustettiin ohituspumppausyhteellä. Vastaava Haihun-kosken pumppaamo oli aikaisemmin korjattu samalla tavalla. Molemmista pumppaamoista poistettiin vanhat painesäiliöt.

Viialan Haihunkoskelle pumppaamoon uusittiin kokonaan vanha hajunpoistolaitteisto ja purettiin vanhan laitteiston lautarakentei-nen koppi pumppaamolta. Uusi laitteisto on maanalaisessa pumpputilassa.

Kylmäkosken vanhan puhdistamon pump-paamoon uusittiin kokonaan sisäpuolinen putkisto ja lisättiin possutusyhde. Viialan Hannukan pumppaamoon uusittiin venttiilit ja putkisto. Tipurin pumppaamo/paineenko-rotusasemalle uusittiin uudet porras-/ritilätasot laiterakennuksen ulkopuolelle.

Tuulosen kauppakeskuksen pumppaa-moon uusittiin sähkökeskus ja valmius toiselle pumpulle toimintavarmuuden lisäämiseksi.

Toimintavuonna rakennettiin yksi uusi jätevesipumppaamo Akaan Hukarin asunto-alueelle.

Pumppaamoiden huoltoon ja kunnossapi-toon hankittiin uusi maastokuorma-auto -alus-tainen neliveto huoltoauto. Samalla nosturi- ja kuormakapasiteetti kasvoi moninkertaiseksi entiseen verrattuna.

Uusi kunnossapitojärjestelmä otettiin käyttöön pumppaamoiden osalta. Tällä pyri-tään vähentämään vikatilanteita ohjelmalli-sen ennakkohuollon kautta. Samalla saadaan sähköinen ”huoltokirja” toimenpiteiden doku-mentointiin.

SÄHKÖ, AUTOMAATIO JA TIETO-LIIKENNE

SähköUlkopuolisella urakoitsijalla teetettiin koko toimialueella jätevesipumppaamoiden säh-kölaitteistojen peruskunnostustöitä. Pump-paamoilla tehdyillä korjaus- ja peruspa-rannustöillä nostettiin pumppaamoiden sähkölaitteistojen yleistä tasoa, turvallisuutta ja toimintavarmuutta. Pumppaamosaneerauk-sissa huonokuntoisia ja vanhoja sähkökeskuk-sia vaihdettiin nykyaikaisiin keskuksiin, vas-taavat työt jatkuvat 2019.

Lammin puhdistamon sähkölaitteistojen rakennus ja uudistamisen toinen vaihe saatiin valmiiksi.

Ahveniston vesilaitoksen asennettiin säh-kökeskus, millä pystytään turvaamaan veden pumppaus verkostoon.

AutomaatioHS-Veden valvomojärjestelmien yhtenäistä-minen saatiin päätökseen. Jäte- ja puhdasve-sipuolella on käytössä yksi kaukovalvontajär-jestelmä.

Paroisten puhdistamon automaatiojärjes-telmän vaiheittaista uudistamista jatkettiin. Toimintavuoden aikana saatiin valmiiksi en-simmäisen biologisen vaiheen automaation ja sähköjen uusinta.

Lammin puhdistamon automaatiojärjes-telmän uusinnan vaiheen 2. valmistui.

Jätevesipumppaamoiden automaatiolait-teistoille tehtiin täydellinen uusinta pump-paamosaneerauksien yhteydessä useissa eri kohteissa.

Hattulan kiinteistöpumppaamoiden auto-maatio suunnittelua jatkettiin.

Automaatiojärjestelmän raportointi- ja jatkohälytysohjelmistoja kehitettiin yhdessä automaatiotoimittajan kanssa. Työt näiden oh-jelmistojen osalta jatkuvat vuonna 2019.

Jatkohälytysjärjestelmästä tehtiin redun-tanttinen, jolloin hälytykset tulevat varmasti perille.

Puhdistamoiden porteille asennettiin ka-merat ja mahdollisuus avata portit valvomosta.

SSP (Sanitation Safety Plan) mukaan kriitti-sille pumppaamoille asennettiin akkuvarmen-nus, työ jatkuvat 2019.

Valvomokoneiden tietoturvaa parannettiin kyberturvallisuus projektissa.

TietoliikenneHS-Veden omassa radioliikenneverkossa otet-tiin käyttöön virheenkorjaus algoritmit paran-tamaan toimintaa.

Lammin ja Akaan linkkilaitteisto uusittiin luvanvaraisille taajuuksille, toimintavarmuu-den parantamiseksi.


Vuoden 2018 lopussa yhtiön palveluksessa työskenteli 64 osaavaa vesihuollon ammat-tilaista. Henkilöstöstä 19 oli naisia ja loput miehiä – 7 määräaikaista ja loput vakituisia.

HENKILÖSTÖ – VESIHUOLLON TEKIJÄT

Vuoden 2018 keskimääräinen henkilömäärä oli 62 ja keski-ikä 31.12.2018 oli 44 vuotta. Kesätöihin palkattiin nuoria opiskelijoita ja näiden lisäksi oli muutama projektiluontoinen tehtävä.

Vuoden aikana kaksi henkilöä jäi eläkkeelle ja kolme irtisanoutui, uusia rekrytoitiin kuusi.

Luottamusmiehinä toimivat Kari Järvenpää sekä Sanna Heinonen ja he edustivat henkilös-töä mm. yhtiön johtoryhmässä. Avaintyönantajat Avainta ry on työnantajaedunvalvontajärjestö, jonka jäsen HS-Vesi on. Kuukausipalkkaisen henkilöstön osalta noudatetaan Avainta Tes:sta ja tuntipalkkaisen henkilökunnan osalta TTes:s-ta. Tuntipalkkaisia oli vuoden 2018 lopussa seit-semän henkilöä, loput kk-palkkaisia.

TYÖSUOJELUTOIMINTA

Työsuojelutoimikunnan osanottajamäärää laajennettiin ja mukaan kuuluivat työsuoje-lupäällikön, työsuojeluvaltuutetun, varatyö-suojeluvaltuutettujen ja HR:n lisäksi toimitus-johtaja, yksiköiden esimiehiä ja päälliköitä. Toimikunta kokoontui kolme kertaa kertomus-vuoden aikana.

2018 tapahtui 3 työtapaturmaa. Tapaturmat eivät aiheuttaneet pitkiä poissaoloja.

Työturvallisuutta pyritään parantamaan pe-rehdyttämisellä, koulutuksilla ja turvallisuusoh-jeilla. Lisäksi työntekijöiden varusteisiin kiinni-tetään huomiota sekä edellytetään käyttämään näkyviä työvaatteita, turvajalkineilla, kypärää ja muita suojaimia. Tarvittavia suojavälineitä tar-kastetaan ja uusitaan säännöllisesti.

KOULUTUS

Henkilöstöä kannustettiin osallistumaan alan koulutuksiin ja kertomusvuonna kirjattiinkin 301 koulutuspäivää. Näiden lisäksi oppiso-pimuksella vesihuoltoalan ammattitutkintoa suoritti kertomusvuoden aikana kolme hen-kilöä, joista yksi irtisanoutui ja yksi valmistui, kolmannella opinnot vielä jatkuvat.

TYÖHYVINVOINTI

HS-Vesi tukee henkilöstön työhyvinvointia tarjoamalla työterveyspalvelut TyöSyke Oy:n (Hml) ja Terveystalon (Akaa) kautta. Työhyvin-vointia ja työyhteisön tilaa kartoitettiin Parem-pi työyhteisö (Party)- kyselyllä edellisvuoden

tapaan. Kyselyn tulokset olivat hyvät kaikilla osa-alueilla, mutta kehitettävääkin löytyi.

VIRKISTYSTOIMINTA

HS-Vedeltä osallistui 4 työntekijää valtakun-nalliseen pyöräilyn kilometrikisaan joukku-eessa HS Water Bikers. Kilometrejä kertyi yh-teensä 3254,5.

Yhtiö tukee henkilöstön virkistystoimintaa vuosittain laadittavan suunnitelman mukaisesti. Suunnittelusta ja tapahtumien toteutuksesta vas-taa henkilöstösihteeri yhdessä joka toinen vuosi valittavan nelihenkisen virkistystoimikunnan kanssa. Vuonna 2018 yhteisiä tapahtumia olivat mm. pilkkikisat, ulkoilupäivä jalkapallon mer-keissä, teatteri ja stand up -ilta sekä pikkujoulut.

Henkilökunnalla oli lisäksi mahdollisuus erilaisiin vapaa-ajanharrastuksiin yhtiön tuke-mana. Tuettua toimintaa olivat mm. kuntosaleil-la käynnit, erilaiset jumpat ja alueen uimahallien käyttömahdollisuudet. Liikkumisen lisäksi yhtiö tuki hierojalla käymistä ja kulttuuripuolella oli mahdollista saada tukea teatterilippuihin, kon-serttilippuihin Verkatehtaalla sekä HPK:n kotiot-teluiden jääkiekkolippuihin.

HENKILÖSTÖ

HS-Veden henkilöstön voittajajoukkue Säästöpankki Areenalla Hämeenlinnan Jalkapalloseuran järjestämässä virkistäytymispäivässä.


HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS1.1.–31.12.2018Hämeenlinnan Seudun Vesi -konserni muodostuu Hämeenlinnan Seudun Vesi Osakeyhtiöstä ja HS-Hu-levesipalvelut Osakeyhtiöstä. Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy (HS-Vesi) on Hämeenlinnan ja Akaan kau-punkien sekä Hattulan kunnan omistama seudullinen vesihuoltoyhtiö. HS-Hulevesipalvelut huolehtii hu-levesien viemäröintiin liittyvistä hulevesipalveluista HS-Veden omistajakuntien alueella ja se on koko-naan HS-Veden omistama.

Käsillä oleva toimintakertomus on ensimmäinen Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy -konsernin toimin-takertomus ja tilinpäätös vastaavasti ensimmäinen konsernitilinpäätös. Tilikausi 2018 oli emoyrityksen HS-Veden kuudestoista ja tytäryrityksen HS-Huleve-sipalvelut Oy ensimmäinen toimintavuosi.

HÄMEENLINNAN SEUDUN VESI -KONSERNI

Toiminnan kehittyminen ja tuloksellisuus

sekä taloudellinen tilanneKonsernin liikevaihto oli noin 21,0 miljoonaa euroa, liikevoiton ollessa 2,96 miljoonaa euroa. Konsernin tilikauden voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 604 436,13 €.

Verkostoinvestointien kokonaisvolyymi oli 4,8 milj.€ (2017: 4,1 milj.€), josta noin 3,0 milj.€ (2017: 2,9 milj.€) kohdistui verkostosaneerauksiin. Merkit-tävimpinä saneerauskohteina olivat Hämeenlinnassa Tyrynojan paineviemärin uusiminen, Kankaantaan Nuppolan aluesaneeraus ja Sairion ylävesisäiliön kytkentäjohtojen uusiminen. Akaassa aloitettiin Lal-lintien aluesaneerausta ja Hattulassa käynnistyi Rin-teenkujan saneeraus. Lisäksi Hattulassa saneerattiin Henkarinkujan maastolinja. Verkoston uudisraken-tamiskohteita olivat mm. Miemalan päävesijohto ja Asemanrannan alue Hämeenlinnassa sekä Ilomäen-tien syöttövesijohto ja Hukari II alue Akaassa.

Laitosinvestoinnit olivat yhteensä 3,6 milj.€ (2017: 2,6 milj.€), joista merkittävin yksittäinen hanke oli Paroisten puhdistamon 1-vaiheen sähköis-tyksen ja automaation uusiminen. Toimintavuonna käynnistettiin Akaan ohitusvesien erilliskäsittely-yk-sikön toteuttaminen. Jätevesipumppaamoiden osalta uusittiin kaksi merkittävää runkolinjapumppaamoa (Jyrätie ja Tyrynoja) osana jätevesipumppaamoiden vuosisaneerauksia ja kunnossapitoa. Vedenhankintaa kehitettiin mm. rakentamalla Sairion ylävesisäiliölle uusi laitetila, tekemällä Ahveniston suodatinyksikön rakenteeseen muutoksia sekä rakentamalla kaksi ha-petuskaivoa yhtiön pohjavesialueille. Tiedonsiirtoa ja automaatiota yhtiön laitoksilla kehitettiin toiminta-varmuuden parantamiseksi.

Käyttövettä pumpattiin toimintavuoden aika-na verkostoon 5 855 428 m3 (2017: 5 772 320 m3) ja myytiin 4 968 415 m3 (4 964 267m3). Laskutta-mattoman veden osuus oli toimintavuonna 15,1 % (14,0 %) verkostoon pumpatusta vesimäärästä. Verkostohuuhteluiden ja muun yleisen vedenkäytön (mm. katujen pesu, sammutusvesi) osuus verkostoon pumpatusta vesimäärästä oli noin 1,5 % eli vuotojen osuudeksi muodostui noin 14,1 %. Vesijohtovuotoja yhtiön omassa verkostossa oli 34 kpl (31 kpl), niitä korjattiin kaiken tyyppiset vesijohtovuodot huomi-oiden 50 kpl (33 kpl). Paineviemärivuotoja yhtiön omassa verkostossa oli 3 kpl.

Uusia liittymiä rakennettiin 147 kpl (124 kpl). Uudet liittymät painottuivat kerrostalo- ja liikekiin-teistöihin, mutta kuiva loppuvuosi lisäsi tilapäisesti vesiliittymien kysyntää asemakaava-alueen ulkopuo-lella yhtiön vesijohtoverkoston läheisyydessä

Talousveden laatuvaatimukset täyttyivät toimin-tavuoden aikana. Velvoitetarkkailunäytteissä oli 3 kpl laatutavoitteiden ylityksiä (2017: 4 kpl). Havai-tut ylitykset olivat satunnaisia ja koskivat pääasiassa rautapitoisuutta. Tietoja käytettiin hyväksi verkoston huuhteluiden kohdentamisessa. Loppukesästä osissa

Kanta-Hämeenlinnan aluetta saatiin valituksia kloo-rin hajusta ja mausta, minkä vuoksi verkostossa teh-tiin tavallista enemmän erillishuuhteluita.

Jätevettä käsiteltiin yhtiön jätevedenpuhdista-moilla yhteensä 9 675 967 m3 (10 738 840 m3) ja las-kutettiin 4 693 004 m3 (4 714 934 m3). Laskuttamatto-man jäteveden osuus käsitellystä jätevesimäärästä oli 51,5 % (56,1 %). Laskuttamattoman jäteveden määrä johtuu sadeperäisten vesien pääsystä jätevesiviemä-riin ja edelleen jätevedenpuhdistamoille. Vuotuisiin eroihin vaikuttavat erityisesti erot sadannassa ja su-lannassa.

HS-Vesi käsittelee merkittävän osan haja-asu-tusalueilla muodostuvista erilaisista kiinteistöjen jä-tevesilietteistä. Paroisten, Toijalan ja Lammin jäteve-denpuhdistamoille sekä Hauhon sakokaivolietteiden vastaanottoasemalle tuotiin käsiteltäväksi yhteensä 45 106 (44 523 m3) umpikaivolietettä ja 5 482 (7 096 m3) sakokaivolietettä.

HS-Vesi valmisteli ehdotukset Hämeenlinnan, Hattulan ja Akaan vesihuollon toiminta-alueista. Eh-dotukset hyväksyttiin HS-Veden hallituksessa vuoden viimeisessä kokouksessa ja lähetettiin omistajakun-tien päätöksentekoon.

Toimintavuoden aikana käynnistyi tytäryrityksen HS-Hulevesipalvelut Oy:n toiminta. Se tuottaa omis-tajakunnille HS-Veden omistaman runkohulevesivie-märöinnin palveluita, joista se laskuttaa omistajakun-tia. Maksuilla katetaan HS-Veden hulevesiviemärin pääoma- ja käyttökulut. Vastaavasti kuluvan vuoden alusta HS-Vesi alensi jätevesimaksun käyttömaksua siten, että se ei enää sisällä hulevesiviemäröinnin kus-tannusta eikä sitä enää peritä osana jätevesimaksua.

Verkostojen yleissuunnittelua jatkettiin ja ke-hitettiin suunnittelun toteutuksen toimintamalleja oikea-aikaisen saneerausajankohdan löytämiseksi. Viemäriverkostosta kerätyn aineiston perusteella kohdennettiin akuutteja korjaustoimenpiteitä, joilla jätevesiviemärin vuotovesiä saatiin pienennettyä. Loppuvuodesta aloitettiin valmistella projektia, jolla pyritään vähentämään kiinteistöiltä jätevesiviemäriin johdettavan huleveden määrää.

Yhtiö strategian päivitystyö saatiin päätökseen keväällä 2018 ja sen jalkauttaminen koko organisaa-tioon alkoi. Tiedottamista kehitettiin uudella viestin-nän suunnittelijan henkilöresurssilla syksystä alkaen ja yhtiölle avattiin Twitter- ja Linkedin-tilit. Myös työ-turvallisuuden kehittämiseen panostettiin. Esimiehille järjestettiin työturvallisuuskoulutusta ja henkilöstöä rohkaistiin esittämään poikkeamahavaintoja aiempaa enemmän.

Selvitys tutkimus- ja kehitystoiminnan laa-

juudestaToimintavuoden aikana yhtiö rahoitti useita tutki-mus- ja kehittämishankkeita. Suurimmat panostukset kohdistuivat Tampereen teknillisen yliopiston vesi-huoltopalveluiden tutkimus-, kehittämis- ja inno-vaatioklusteriin (VEPATUKI) sekä Lammin biologisen aseman tutkimukseen antibioottiresistenssin ja tau-dinaiheuttajamikrobien torjuminen vesiympäristössä. Lisäksi yhtiö osallistui Aalto-yliopiston määräaikai-sen jätevesien puhdistukseen kohdentuneen työelä-mäprofessuurin rahoittamiseen ja Hämeen ammatti-korkeakoulun tekniikan koulutusalan kehittämiseen osana HAMK:n varainhankintaa. Yhtiössä tehtiin yksi opinnäytetyö ammattikorkeakouluun. HS-Vesi myös jatkoi Vanajavesisäätiön pääyhteistyökumppanuutta ja on ollut osarahoittajana mm. säätiön koordinoi-massa PAKKA 2 -hankkeessa. Yhtiön tutkimus- ja kehittämistoiminnan kokonaisvolyymi oli n. 70 000 euroa. Tämän lisäksi yhtiössä on toteutettu oman toi-minnan kehittämishankkeita osana käyttötoimintaa.

Tunnusluvut taloudesta, henkilöstöstäKonsernin liikevaihto oli toimintavuonna 21 012 791 €. Liikevaihdosta 13 823 471 € 66 % muodostui

veden ja jäteveden käyttömaksuista. Perusmaksujen osuus liikevaihdosta oli 4 095 746 € 19 %. Omista-jakunnilta perittiin korvausta hulevesiviemäröintipal-veluista 1 505 179 € (7 %).

Muut kuin taloudelliset tunnusluvut ympäris-

tövaikutuksistaParoisten jätevedenpuhdistamo toimi vuonna 2018 hyvin. Typenpoistoteho oli keskimäärin 67 % (lupa 60 %), vaikka lähtevän veden typpipitoisuuden raja-arvo jäi ajoittain niukasti täyttymättä. Kaikilta muilta osin lupaehdot täyttyivät. Paroisilla lietettä aumakompos-toitiin yhteensä 5 274 tn (6 111 tn) ja Forssaan (En-vor Biotech Oy) toimitettiin lietettä yhteensä 1 821 tn (623 tn). Vaasan hallinto-oikeus antoi kesällä 2018 päätöksen Paroisten puhdistamon ympäristöluvan muutoksesta, josta yhtiö on hakenut valitusoikeutta korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Toimintavuonna myös selvitettiin puhdistamolietteiden yhteismädä-tystä yhteistyössä alueellisen jätehuoltoyhtiö Kierto-kapulan Oy:n kanssa, mutta hanke ei osoittautunut kannattavaksi.

Akaan jätevedenpuhdistamon tulosta heikensi runsaat vuotoja hulevedet (11 % kokonaisvirtaa-masta), mikä aiheuttaa runsaasti esikäsittelyn jälkeisiä ohituksia jätevedenpuhdistamolla. Vaatimukset bio-logisesti hajoavalle orgaaniselle ainekselle ja fosfo-rille jäivät pääosin täyttymättä. Kokonaistypenpoiston lupaehto täyttyi (tulos 63 %, lupa 50 %), sen sijaan ammoniumtypen hapettamisessa ehdot täyttyivät vain osan aikaa. Toimintavuoden aikana käynnistet-tiin ohitusvesien erilliskäsittelyhanke, joka valmistuu vuoden 2019 loppuun mennessä. Akaan jäteveden-puhdistamolla muodostuneet jätevesilietteet 2 046 tn (2 247 tn) käsiteltiin kokonaan ulkopuolisella (Envor Biotech Oy) lietteenkäsittelylaitoksella.

Lammin puhdistamo toimi hyvin ja lupaehdot täyttyivät. Puhdistamo täytti myös nitrifi kaatiolle ase-tetut tavoitearvot. Lammilta toimitettiin lietettä yh-teensä 677 tn (576 tn) ulkoiselle käsittelijälle.

Paroisten jätevedenpuhdistamon viemäröinti-alueella sattui toimintavuonna kaksi tukosta vietto-viemäriosuuksilla, joista aiheutui runsaasti negatii-vista julkisuutta ja asukkaiden huolta Lehijärven ja Katumajärven ympäristössä. Päästöt eivät kuitenkaan aiheuttaneet vesiympäristöön pitkäaikaista haittaa. Yhtiö käynnisti kaksi erillistä hanketta, joilla voidaan aiempaa nopeammin havaita automaatiojärjestel-mästä sellaiset viettoviemäritukokset, jotka vaikutta-vat havaittavasti pumppaamoiden virtaamiin. Lisäksi yhtiö teki Hämeen ELY-keskuksen pyynnöstä selvityk-sen Paroisten puhdistamon viemäröintialueen viemä-riverkoston ja jätevesipumppaamoiden kunnostami-sesta ja kehittämisestä.

Kaikkien kolmen jätevedenpuhdistamon ja niiden viemäröintialueiden SSP-kartoitukset ja toi-menpideohjelmat riskien vähentämiseksi päivitettiin suunnitelman mukaisesti.

HÄMEENLINNAN SEUDUN VESI OYHämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n liikevaihto oli 19,5 M€, mikä on 0,8 % edellistä vuotta vähemmän. Yhtiön tulot olivat yhteensä 21,2 M€, mikä on 7 % enemmän kuin vuonna 2017. Sekä liikevaihdon vä-hennys että kokonaistulojen kasvu selittyy sillä, että hulevesilaskutus eriytettiin jätevesimaksuista ja hule-vesilaskutuksen osuus näkyy jatkossa Liiketoiminnan muissa tuotoissa. Liittymismaksukertymä kasvoi edel-lisvuodesta 277 000 € (39,7 %) ja ulkoisten palvelui-den myynti 122 000 € (61 %). Yhtiön tulot olivat 1,9 % budjetoitua suuremmat.

Tammikuun 2018 alusta lukien korotettiin veden ja jäteveden perusmaksuja 4,3 – 4,7 % mittarikoosta riippuen. Jäteveden käyttömaksu alennettiin tasolle 1,72 €/m3 (1,87 €/m3).


Yhtiön menot olivat noin 0,4 % (81 000 €) bud-jetoitua pienemmät. Merkittävimmät syyt kustannus-säästöön olivat lähinnä materiaali- ja palveluostojen budjetoitua pienempi toteuma mm. vedenhankinta-tutkimusten viivästymisestä ja arvioitua pienemmistä laiteostoista johtuen. Liikevoitto ennen rahoituseriä oli noin 475 000 € parempi kuin budjetissa. Rahoitu-serien ja tilinpäätössiirtojen jälkeen yhtiön tulos (+31 368,90 €) oli budjetin (20 000 €) mukainen.

Suunnitelman mukaiset poistot olivat 7 966 238 € (7 842 404 €). Yhtiö maksoi omistajakunnilta ote-tuille pitkäaikaisille lainoille korkoa 2 220 457 € ja kiinteän omaisuuden vuokria yhteensä 197 389 €.

Yhtiön käyttöomaisuuden arvo (pysyvät vastaa-vat) oli toimintavuoden lopussa 124 314 183 € (123 539 520 €) ja siitä 75 % muodostui vesi- ja viemäri-verkostoista. Toimintavuoden nettoinvestoinnit olivat 8 688 401 € (7 068 570 €).

Yhtiön investoinnit pystyttiin rahoittamaan pää-osin itse. Yhtiö kilpailutti ja nosti omistajakuntien ta-kaamat rahalaitoslainat, joilla rahoitetaan Sairion ylä-vesisäiliön laiterakennuksen ja säiliön saneerausta, uuden ylävesisäiliön rakentamista Moreenin alueelle sekä Akaan puhdistamon ohitusvesien erilliskäsitte-lyn sekä huolto- ja varastotilan rakentamista.

HS-HULEVESIPALVELUT OYHS-Hulevesipalvelut Oy:n liikevaihto oli 1,5 M€. Liikevaihto koostui hulevesipalveluiden laskutukses-ta Hämeenlinnan ja Akaan kaupungeilta ja Hattulan kunnalta. Laskutus perustuu yhtiön ja kaupunkien/kunnan välisiin hulevesisopimuksiin.

Yhtiön liiketappio oli –9 218,62 €, tilikauden tappion ollessa – 9 230,62 €.

Rakenne- ja rahoitusjärjestelyt ja omat osakkeetJoulukuussa 2017 HS-Vesi perusti tytäryhtiön (HS-Hulevesipalvelut Oy) huolehtimaan hulevesivie-märöintipalveluista. Tytäryhtiön toiminta käynnistyi vuoden 2018 alusta alkaen. HS-Vesi omistaa kaikki tytäryhtiön osakkeet. Yhtiö teki HS-Hulevesipalvelut Oy:lle 50 000 euron sijoitetun vapaan oman pää-oman sijoituksen tytäryhtiön kassatilanteen varmis-tamiseksi.

Emoyhtiön osakkeetYhtiön kaikki osakkeet (150 228 kpl) ovat Hämeen-linnan ja Akaan kaupunkien ja Hattulan kunnan omistuksessa. Käytössä on vain yksi osakelaji, jolloin kaikki osakkeet tuottavat yhdenmukaiset oikeudet.

Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymi-

sen jälkeenEi taloudelliseen tilanteeseen tai riskeihin liittyviä oleellisia tapahtumia.

Arviot konsernin todennäköisestä tulevasta

kehityksestä sekä merkittävimmistä riskeistä

ja epävarmuustekijöistäToiminnan volyymissa ei ole odotettavissa merkittä-viä muutoksia. Pidemmällä aikavälillä talousveden ja jäteveden myynnin volyymissa on odotettavissa pien-tä vähenemistä, ellei väestömäärä ala kasvaa. Tämä johtuu siitä, että säästävien vesikalusteiden käyttö li-sääntyy kiinteistöjen taloteknisten saneerausten myö-tä, mikä osaltaan kompensoi maltillisen väestökasvun vaikutuksen. Äkillisiä muutoksia ei kuitenkaan ole odotettavissa. Liittymismaksukertymä pysyy pääsään-töisesti nykyisellä tasolla. Uuden keskussairaalan ra-kentaminen lähivuosina tulee tekemään yksittäisen nousun liittymismaksukertymään.

Lainsäädännössä on valmisteilla EU:ssa sekä talousvesidirektiivin että jätevesidirektiivin muutos. Muutosten ei odoteta aiheuttavan merkittäviä muu-tospaineita yhtiön toimintaan.

Sosiaali- ja terveysalan kokonaisuudistukseen vahvasti liittyvän maakuntauudistuksen valmistelu jatkui vuonna 2018. Sen vaikutus yhtiön toimintaan on vähäinen. Maakuntauudistus vaikuttaa vesihuol-toon mm. valvonnan viranomaistoimintojen osalta, kun nykyiset ELY-keskukset ja aluehallintovirastot lakkautetaan ja niiden tehtävät siirtyvät pääosin

maakunnille ja osittain valtakunnalliselle lupaviran-omaiselle. Lisäksi ympäristöterveydenhuolto siirtyisi uudistuksen yhteydessä kunnista maakunnille.

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) kokonaisuu-distus käynnistyi vuonna 2018. Vesihuoltolaitosten kannalta on keskeistä, vaikuttaako uudistus yhdys-kuntaa palvelevien johtojen ja laitteiden sijoittami-seen ja maankäyttö- ja rakennuslain hulevesisään-nöksiin. Hallituksen esityksen uudeksi maankäyttö- ja rakennuslaiksi on tarkoitus valmistua vuoden 2021 loppuun mennessä.

Ympäristönsuojelulainsäädäntöä on uudistettu viime vuosina tavoitteena sujuvoittaa lupakäytäntö-jä, karsia päällekkäisyyksiä ja ottaa käyttöön yksin-kertaisempia menettelyjä. Uudistuksen kolmannessa vaiheessa vuoden 2018 lopussa lupamenettelyä su-juvoitettiin edelleen luomalla uusi, ympäristölupa-menettelyä osittain korvaava kevyempi ja yksinker-taisempi ilmoitusmenettely. Jätevedenpuhdistamolle jätevedet johtavaa elintarviketeollisuutta siirrettiin il-moitusmenettelyn piiriin, mutta samalla säädettiin, että ilmoituspäätöksessä on tarvittaessa määrättävä jätevesien esikäsittelystä. Ilmoitusmenettelyn piiriin siirretyltä toiminnalta edellytetään ympäristölupaa, jos toiminta sijoitetaan tärkeälle tai muulle vedenhankin-takäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle. Muutokset astuivat voimaan vuoden 2019 alkupuolella.

Veden toimitusvarmuuden parantamiseksi yh-tiön on lisättävä vedenhankinnan kapasiteettia ti-lanteessa, jossa yhtiön päävedenottamo on poissa käytöstä. Kapasiteetin kasvattamiseksi selvitetään mahdollisuuksia vedenoton lisäämisen olemassa olevilla kaivoalueilla. Tämän lisäksi tehdään pohjave-situtkimuksia uusien ottamoiden perustamiseksi. Uu-sien alueiden käyttöönotto voi kestää tutkimuksineen ja lupaprosesseineen 5 – 10 vuotta. Osassa pohjave-denottamoita on varauduttava raudan ja mangaanin poistoon. Lisäksi yhtiö valmistelee lupahakemusta Alajärven tekopohjaveden raakavedenoton ja sään-nöstelymääräysten muuttamiseksi Alajärvessä. Uu-della luvalla pyrittäisiin varmistamaan vedenhankin-nan toimintavarmuutta perättäisinä kuivina vuosina sekä poistamaan kevättalven pakollinen pinnanlasku vähälumisina talvina.

Yhtiön sisäisen toiminnan ajantasaistamista ja kehittämistä jatketaan. Esimerkiksi vesijohtoverkos-ton uudis- ja saneerausrakentaminen on siirtynyt lä-hes kokonaan ulkopuolisille urakoitsijoille samaan aikaan kun vesi- ja viemäriverkostojen kunnossapito kaipaa lisää panostusta. Oman toiminnan ohjaami-nen ja suuntaaminen nykyistä enemmän ennakoi-vaan kunnossapitoon palvelee hyvin häiriöttömän vesihuollon vaateita, ja turvaa oman osaamisen ke-hittymisen jatkossakin. Henkilöstön ja organisaation kehittämishankkeita jatketaan.

Lähivuosina verkostojen saneeraukseen lisätään vuosittain resursseja, jotta saneerausvelan muodostu-minen saataisiin taittumaan. Aluesaneeraushankkeen kaltaisten toimintamallien kehittäminen on tärkeä osatekijä, jolla saneerausvolyymia voidaan nykyisestä kasvattaa. Kehittämistyötä tehdään yhteistyössä mui-den vesihuoltolaitosten kanssa. Myös saneerausten kohdentumista tarkennetaan. Verkoston iän lisäksi painotetaan verkostojen vuotavuuden vähentämistä. Jätevesiviemäröinnissä erityisen ongelmallisia puh-distamoiden ja jätevedenpumppaamoiden kannalta ovat suuren virtaamapiikin aiheuttavat vesijakeet. Nii-tä tulee sekaviemäröidyiltä kaupunginosilta, kaduilta ja toreilta sekä kiinteistöjen piha-alueilta. Huono-kuntoiset jätevesiviemärit vuotavat lisäksi sisäänpäin. Vuotovesien määrään on vaikeaa vaikuttaa lyhyellä aikavälillä. Kiinteistöjen hulevesien erotteluun jäteve-siviemäristä panostetaan erillisellä resurssilla vuoden 2019 alusta alkaen. Työn arvioidaan kestävän useita vuosia.

Paroisten puhdistamo toimii nykyisin fyysisen kapasiteettinsa äärirajoilla. Sinne on lähivuosina teh-tävä kattava vesi- ja lieteprosessin saneeraus. Täsmäl-lisen saneeraustarpeen määrittelee parhaillaan käsit-telyssä oleva ympäristölupa. Akaan puhdistamolle toteutetaan ohitusvesien erilliskäsittely vuosien 2018 – 2019 aikana.

Vuoden 2017 aikana puhdistamolietteestä val-mistettujen lannoite- ja maanparannusvalmisteiden

hyödyntäminen maataloudessa vaikeutui elintarvike-yritysten asettamien käytön kieltojen vuoksi. Toisaal-ta hallitusohjelman (2015) mukaan ravinteiden tal-teenottoa pyritään lisäämään siten, että vähintään 50 prosenttia yhdyskuntajätevesilietteestä saadaan kehit-tyneen prosessoinnin piiriin vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi vuonna 2017 valmistunut valtakunnallinen jätesuunnitelma sisälsi monia toimenpiteitä, joilla pyritään edistämään kierrätyslannoitevalmisteiden hyödyntämistä ja ravinteiden talteenottoa. Puhdista-molietteen ja sen sisältämien ravinteiden hyötykäyt-tö maataloudessa on siten muutostilanteessa, mikä vaikuttanee myös yhtiön puhdistamolietteen käsitte-lyratkaisuihin lisäten lietteenkäsittelyn ja loppusijoit-tamisen kustannuksia. Etenkin Paroisten puhdistamon osalta on ratkaistava lietteen mädätyksen ja mädät-teen jälkikompostoinnin tulevaisuus.

Yhtiö uusii koko asiakastieto- ja laskutusjärjes-telmänsä vuosien 2019 – 2020 aikana. Uusi järjestel-mä toimii myös alustana, jolla pyritään kehittämään yhtiön talouden ja toimintojen seurantaa pidemmällä aikavälillä.

Henkilökunnan vaihtuvuus ja hiljaisen tiedon siirto pyritään turvaamaan jatkossa likimain nykyisen suuruisella henkilökuntamäärällä. Eläköityvien asen-tajien tilalle hankitaan uusia oppisopimusmenette-lyn kautta. Henkilökuntarakenteeseen tulee joitakin muutoksia tulevaisuudessa, mutta pääosin nykyisellä organisaatiorakenteella selvittäneen lähivuodet.

Yhtiön kolme merkittävintä riskiä ovat:• riski ettei ole tarvittavia resursseja verkostojen

riittäväksi uusimiseksi• riski vakavaksi häiriöksi toimitettavan talous-

veden laadussa• riski toimitusvarmuudesta, jos yhtiön pääveden-

ottamo ei ole käytettävissä

Ylläkuvattuja ja muita määriteltyjä riskejä pyritään hallitsemaan linjaorganisaatiossa käytettävissä olevin keinoin. Riskienhallinnan kannalta on myös tärkeää kerätä asiakaskunnan keskuuteen ns. mainepääomaa, mikä tarkoittaa vähintään yhtä laajaa tiedottamista ja näkyvyyttä kuin tähän asti. Näin menetellen vesi-huoltolaitoksen maine kestää myös väistämättä silloin tällöin toistuvat asiakkaille asti näkyvät toimitus- ja muut häiriöt.

Emoyhtiön organisaatio, johto ja tilintarkas-

tajatKertomusvuoden varsinainen yhtiökokous pidettiin 15.5.2018. Yhtiökokouksessa hallitukseen valittiin Hämeenlinnan kaupungin edustajiksi ja heidän vara-henkilöikseen Mauri Ojamäki (Kari Johansson), Mirja Piiroinen (Pirjo Sandelius), Anni Puntila (Merituuli Stenberg), Jukka Saario (Mese Can) ja Ville Vihriälä (Pekka Verho). Akaasta valittiin Saila Kallioinen (Jou-ko Rytkönen) ja Hattulasta Matti Hämäläinen (Erkki Pänkäläinen).

Hallituksen sihteerinä toimi yhtiön toimitus-johtaja Jukka Meriluoto. Lisäksi omistajakuntien kaupungin-/kunnanjohtajilla (Hämeenlinnan apulais-kaupunginjohtaja) oli osallistumisoikeus hallituksen kokouksiin. Hallitus kokoontui kertomusvuoden aika-na 10 kertaa. Hallituksen puheenjohtajana toimi Anni Puntila.

Varsinaisiksi tilintarkastajiksi valittiin Erkki Yli-Rantala (KTM, KHT) ja BDO Oy. Varatilintarkasta-jiksi valittiin Henry Kampman (KTM, KHT) ja BDO Oy.

Emoyhtiön johtoryhmään kuuluivat toimitusjoh-taja Jukka Meriluoto, verkostopäällikkö Leo Aspholm, laitospäällikkö Juha Sipponen, suunnittelupäällikkö Jarno Laine, talouspäällikkö Laura Haavisto, verkos-toasentaja Kari Järvenpää (JHL:n edustaja) ja käyttöin-sinööri Sanna Heinonen (Insinöörit ry:n edustaja).

Hallituksen esitys emoyhtiön voittoa koske-

viksi toimenpiteiksi sekä esitys mahdollisesta

muun vapaan oman pääoman jakamisestaEmoyhtiön tilikauden voitto on 30 222,86 € ja voiton-jakokelpoiset varat 34 272 082,93 €. Hallitus ehdot-taa, että tilikauden voitto kirjataan omaan pääomaan eikä osinkoa yhtiöjärjestykseen perustuen jaeta.


MATTI HÄMÄLÄINENs. 1946

Yrittäjä, Hattula

Hallituksen jäsen vuodesta 2002• Hattulan kunta, kunnan-

valtuutettu

• Etelä-Hämeen Osuus-

pankki, edustajiston jäsen

• Parolan Työväenyhdistys,

puheenjohtaja

• Kanta-Hämeen sairaan-

hoitopiirin ky, tarkastus-

lautakunnan puheenjoh-

taja ja valtuuston jäsen

SAILA KALLIOINENs. 1965

Kehittämispäällikkö, Akaa

Hallituksen jäsen vuodesta 2012• Akaan kaupunki,

kaupunginvaltuutettu

• Akaan kaupunki,

elinvoimalautakunnan

puheenjohtaja

• Tampereen Seudun

Osuuspankki, hallinto-

neuvoston jäsen

ANNI PUNTILAs. 1991

Toimitusjohtaja,Hämeenlinna

Hallituksen jäsen vuodesta 2013• HS-Vesi, hallituksen

puheenjohtaja

• HS-Hulevesipalvelut Oy,

hallituksen puheenjohtaja

• Hämeenlinnan kaupunki,


• Linnan Kehitys Oy,

hallituksen jäsen

• Linnan Kiinteistökehitys Oy,

hallituksen jäsen

• Hämeen maakunta-

valtuutettu

VILLE VIHRIÄLÄs. 1972

Yrittäjä, rak.ins. (AMK), Hämeenlinna

Hallituksen jäsen vuodesta 2013• Hämeen Kiinteistö-

ja Nuorisopalvelut Oy,

hallituksen puheen-

johtaja

MIRJA PIIROINENs. 1948

Kirjastoesimies, eläkkeellä Hämeenlinna

Hallituksen jäsen vuodesta 2017• Hämeenlinnan kaupunki,

valtuuston varajäsen

• Kaupunkirakennelauta-

kunta, varajäsen

• Joukkoliikennejaosto,

varajäsen

JUKKA SAARIOs. 1966

Everstiluutnantti, Hämeenlinna


valtuuston varajäsen

MAURI OJAMÄKIs. 1941

Pitäjänneuvos,Hämeenlinna



• Hämeenlinnan kaupunki,

kaupunginhallituksen

varajäsen

• Kanta-Hämeen sairaan-

hoitopiirin ky, valtuuston

puheenjohtaja

• Sosiaali- ja terveyslauta-

kunta, varapuheenjohtaja

• Sosiaali- ja terveyslau-

takunta, yksilöjaoston

puheenjohtaja

TULOSLASKELMA KONSERNI HÄMEENLINNAN SEUDUN VESI OY 1.1–31.12.2018 1.1–31.12.2018 1.1–31.12.2018

LIIKEVAIHTO 21 012 790,50 19 507 606,50 19 671 142,71

Valmistus omaan käyttöön 129 005,94 129 005,94 116 021,24

Liiketoiminnan muut tuotot 40 954,44 1 554 004,70 10 592,25

Materiaalit ja palvelut

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana -2 863 718,44 -2 863 718,44 -2 981 482,76

Ulkopuoliset palvelut -2 592 907,69 -2 592 907,69 -2 253 808,12

Materiaalit ja palvelut yhteensä -5 456 626,13 -5 456 626,13 -5 235 290,88

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -2 676 782,51 -2 676 782,51 -2 589 072,33

Henkilösivukulut

Eläkekulut -495 807,26 -495 807,26 -465 205,80

Muut henkilösivukulut -95 224,77 -95 224,77 -84 428,64

Henkilöstökulut yhteensä -3 267 814,54 -3 267 814,54 -3 138 706,77

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -7 966 238,49 -7 966 238,49 -7 842 404,22

Poistot ja arvonalentumiset yhteensä -7 966 238,49 -7 966 238,49 -7 842 404,22

Liiketoiminnan muut kulut -1 530 609,95 -1 529 257,59 -1 363 999,39

LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 2 961 461,77 2 970 680,39 2 217 354,94

Rahoitustuotot ja -kulut

Muut korko- ja rahoitustuotot

Muilta 41 008,91 41 008,91 37 718,42

Korkokulut ja muut rahoituskulut

Saman konsernin yrityksille -1 667 128,65 -1 667 128,65 -1 667 126,20

Muille -730 905,90 -730 893,90 -711 036,75

Rahoitustuotot ja kulut yhteensä -2 357 025,64 -2 357 013,64 -2 340 444,53

TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 604 436,13 613 666,75 -123 089,59

Tilinpäätössiirrot

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) -540 000,00

Tilinpäätössiirrot yhteensä -540 000,00

Tuloverot

Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot -43 443,89 -43 443,89 0,00

Laskennalliset verot -108 000,00

Tuloverot yhteensä -151 443,89 -43 443,89 0,00

TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 452 992,24 30 222,86 -123 089,59


TASE KONSERNI HÄMEENLINNAN SEUDUN VESI OY 31.12.2018 31.12.2018 31.12.2017

V a s t a a v a a

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineettomat hyödykkeet

Muut pitkävaikutteiset menot 286 194,23 286 194,23 279 087,63

Aineettomat hyödykkeet yhteensä 286 194,23 286 194,23 279 087,63

Aineelliset hyödykkeet

Maa- ja vesialueet

Omistetut 61 883,71 61 883,71 61 883,71

Rakennukset ja rakennelmat

Omistetut 3 912 320,31 3 912 320,31 4 083 483,35

Koneet ja kalusto 116 929 526,06 116 929 526,06 117 677 306,67

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 3 068 242,33 3 068 242,33 1 431 743,07

Aineelliset hyödykkeet yhteensä 123 971 972,41 123 971 972,41 123 254 416,80

Sijoitukset

Osuudet saman konsernin yrityksissä 3 516,00 3 516,00 3 516,00

Saamiset saman konsernin yrityksiltä 0,00 50 000,00

Muut osakkeet ja osuudet 0,00 2 500,00 2 500,00

Sijoitukset yhteensä 3 516,00 56 016,00 6 016,00

PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 124 261 682,64 124 314 182,64 123 539 520,43

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Lyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset 737 148,07 737 148,07 818 022,03

Saamiset saman konsernin yrityksiltä 145 836,38 775 625,15 67 236,11

Lainasaamiset 5 355 286,07 5 355 286,07 1 587 603,22

Muut saamiset 124 138,85 1 924,23 107,23

Siirtosaamiset 1330 938,12 1 330 938,12 911 828,98

Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 7 693 347,49 8 200 921,64 3 384 797,57

Rahat ja pankkisaamiset 590 165,20 37 668,25 37 781,85

VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 8 283 512,69 8 238 589,89 3 422 579,42

V A S T A A V A A Y H T E E N S Ä 132 545 195,33 132 552 772,53 126 962 099,85

V a s t a t t a v a a

OMA PÄÄOMA

Osakepääoma 15 022 800,00 15 022 800,00 15 022 800,00

Ylikurssirahasto 10 887 480,00 10 887 480,00 10 887 480,00

Muut rahastot

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 35 683 200,00 35 683 200,00 35 683 200,00

Muut rahastot yhteensä 35 683 200,00 35 683 200,00 35 683 200,00

Edellisten tilikausien voitto (tappio) -1 441 339,93 -1 441 339,93 -1 318 250,34

Tilikauden voitto (tappio) 452 992,24 30 222,86 -123 089,59

OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 60 605 132,31 60 182 362,93 60 152 140,07

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ

Poistoero 540 000,00

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ YHTEENSÄ 540 000,00

VIERAS PÄÄOMA

Pitkäaikainen vieras pääoma

Lainat rahoituslaitoksilta 14 765 068,00 14 765 068,00 10 102 458,05

Saadut ennakot 7 369 179,99 7 369 179,99 7 369 179,99

Muut velat 45 408 118,00 45 408 118,00 45 440 219,00

Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 67 542 365,99 67 542 365,99 62 911 857,04

Lyhytaikainen vieras pääoma

Lainat rahoituslaitoksilta 1 016 184,00 1 016 184,00 736 184,00

Ostovelat 1 715 986,71 1 714 333,29 1 512 393,05

Velat saman konsernin yrityksille 62 823,56 62 823,56 241 187,03

Muut velat 842 168,85 734 168,85 702 308,65

Siirtovelat 760 533,91 760 533,91 706 030,01

Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 4 397 697,03 4 288 043,61 3 898 102,74

VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 71 940 063,02 71 830 409,60 66 809 959,78

V A S T A T T A V A A Y H T E E N S Ä 132 545 195,33 132 552 772,53 126 962 099,85



VE

DE

N H

AN

KIN

TA

Käyttöönotto- Lupa Laitoksen Pumpattu Sähkö KemikaalitVesilaitos vuosi myönnetty Vedenottolupa Kaivot kapasiteetti vesi

m3/d kpl m3d m3/a kWh kWh/m3

Ahvenisto 1910/1976/1980 23.5.1975 20 000 8 12 000 2 935 473 1 307 218 0,45 Hienokalkki, natriumhypo-

kloriitti, ammoniumsulfaatti

Kylmälahti 1969/2006 19.9.1968 7 000 5 5 000 1 484 581 643 126 0,43 natriumhypokloriitti,

ammoniumsulfaatti

Alajärvi* 1976 23.5.1975 20 000 10 000 1 833 823 328 524 0,18

Hakonummi 2001 21.12.1999 500 2 500 79 114 81 828 1,03 Kalkkirouhe

Isomäki 1975 10.2.1978 1 250/500 1 500 7 671 18 767 2,45

Nummenkylä 1985 1 100 2 505 17 189 6,86

Kalkkonen 1976/1991/2005 13.5.1996 2 000 1 1 000 135 962 127 652 0,94 Nestelipeä

PsPr 1989 31.8.1978 1 500 1 1 500 344 733 319179 ** Nestelipeä

Sepänkaarre 2003 7.7.1964/ –/ 1000 3 500 424 318 229 698 0,54

18.10.2012

Kutila* 1977 22.12.1998 600 1 500 78 500 19 955 0,25

Hauho kk 1969/1977 5.3.1970 -400 1 500 96 727 60 787 0,63 Lipeä

Viittakivi 2009 10.2.2005 800 1 11 834 11 214 0,95

Lammi kk 1963/1984/2010 23.11.1963 – 1 600 94 161 155 635 1,65 Hienokalkki, kalkkirouhe

Pyssymäki 1999 22.12.1999 1 000 2 600 238 350 115 610 0,49 Kalkkirouhe

Yhteensä 7 767 751 3 117 203 1,30

TIETOJA VESILAITOKSISTA

* raakavesipumppamo** osa laitoksesta toisen toimijan mittauksessa

VE

DE

N H

AN

KIN

TA

Hämeenlinna Janakkala Hattula Renko Kalvola Hauho Lammi m3 Ahvenisto Kylmälahti Kalkkonen PsPr Hakonummi Isomäki Nummenkylä Sepänkaarre Hauho kk Viittakivi Lammi kk (osto/myynti)

Tammikuu 253 748 129 976 -3 070 9 102 29 870 6 016 694 193 32 314 6 311 775 7 703

Helmikuu 229 173 116 302 -2 545 8 583 27 023 5 502 694 167 30 466 5 717 706 6 464

Maaliskuu 257 191 131 654 -3 825 10 716 31 091 6 369 732 197 35 176 6 343 777 8 137

Huhtikuu 246 051 127 887 -2 466 11 098 28 377 6 267 703 201 35 257 7 542 771 7 259

Toukokuu 260 383 135 592 332 13 511 29 610 7 044 921 255 37 802 8 980 779 8 730

Kesäkuu 233 415 118 106 11 929 11 909 27 564 6 750 870 237 36 875 9 332 813 8 181

Heinäkuu 234 715 125 301 17 845 11 711 26 439 6 614 574 234 37 675 11 280 842 7 814

Elokuu 237 567 142 602 4 722 10 868 29 474 6 940 726 211 37 451 7 260 3 268 8 493

Syyskuu 244 742 111 138 -613 9 832 27 699 6 492 280 193 35 333 8 959 762 7 515

Lokakuu 250 185 113 828 -632 11 845 30 273 7 195 256 219 35 940 10 795 775 7 562

Marraskuu 248 080 113 604 -567 10 404 28 645 6 655 765 185 34 845 7 601 790 8 005

Joulukuu 240 224 118 592 -602 16 381 28 668 7 271 457 212 35 183 6 608 777 8 300

Yhteensä 2 935 473 1 484 581 20 509 135 962 344 733 79 114 7 671 2 505 424 318 96 727 11 834 94 161

VEDEN PUMPPAUKSET


Akaa Akaa HS-VesiPyssymäki HS-Vesi Lempäälä Valkeakoski Urjala tuotanto

(osto/myynti) (osto/myynti) (osto/myynti) yhteensä yhteensä

18 700 96 176 -7 407 -9 206 -1 556 78 007 495 402

16 117 83 864 -6 927 -8 392 -1 406 67 140 446 914

18 332 93 408 -7 901 -9 303 -1 543 74 661 506 714

17 731 90 161 -7 013 -9 060 -1 501 72 586 489 144

21 401 103 870 -9 432 -9 296 -1 552 83 591 525 007

20 098 98 161 -7 395 -8 729 -1 503 80 535 474 150

24 898 97 561 -6 890 -9 285 -1 554 79 833 488 096

24 400 92 051 -6 505 -9 281 -1 554 74 710 509 258

19 264 82 531 -5 760 -9 003 -1 454 66 314 472 210

20 281 85 044 -5 794 -9 314 -1 542 68 394 489 152

18 829 80 779 -5 435 -8 976 -1 505 64 863 478 408

18 300 83 173 -5 477 -9 328 -1 556 66 812 480 974

238 350 1 086 778 -81 936 -109 173 -18 225 877 444 5 855 428

VE

DE

N H

AN

KIN

TA

Ylävesisäiliöt Alavesisäiliöt

m3 m3

Ahvenisto 2 350

Kylmälahti 400

Alajärvi 40

Sairio 2 000

Hakonummi 100

Kalkkonen 200

Sepänkaarre 100

Kalvola, torni 800

Pyssymäki 70

Lammi 100

PsPr, torni 380 200

Viiala, torni 600

Toijala, torni 900

Akaa alavesisäiliö 1 000


JÄT

EV

ED

EN

PU

HD

IST

US

Kemikaalit Lietteen Käsitelty jätevesi FeSO4 PAX Polymeeri Meesatuhka Metanoli Kompostointi m3/d m3/kk Kuivaus Selkeytys

min ka max yht. kg/kk g/m3 kg/kk kg/kk kg/kk kg/kk g/m3 kg/kk t/kk

Tammi 24 326 31 944 46 932 990 254 88 650 90 29 520 255 144 450 146 6 999 537

Helmi 19 509 23 185 27 438 649 174 88 850 137 35 300 750 292 84 040 129 7 000 427

Maalis 17 996 19 560 22 357 606 372 87 900 145 1500 216 150 020 247 7 001 411

Huhti 18 050 32 335 44 384 970 045 91 300 94 35 800 1500 353 99 380 102 7 000 473

Touko 17 300 24 987 45 727 768 058 91 100 119 259 132 180 172 441

kesä 14 776 17 062 22 615 511 863 90 800 177 35 040 440 85 760 168 7 001 381

Heinä 14 236 16 391 26 897 508 120 31 500 62 35 360 1500 440 81 120 160 6 999 374

Elo 14 596 16 987 23 427 526 593 89 000 169 35 660 467 115 490 219 423

Syys 14 853 17 115 25 491 513 436 60 550 118 259 101 200 197 6 998 378

Loka 15 257 17 075 18 941 529 337 91 950 174 35 680 750 210 93 080 176 526

Marras 16 341 17 830 20 347 534 903 61 000 114 29 050 1500 173 75 650 141 6 501 432

Joulu 15 031 17 908 22 467 555 160 91 850 165 35 360 1250 143 36 100 65 7 001 469

Yhteensä koko vuonna 7 663 315 964 450 306 770 8 750 3 507 1 198 470 62 500 5 274

Keskimäärin vuorokaudessa 20 995 2 642 840 24 10 3 283 171 14

Syöttö g/m3 130 40 160 8,2

PAROINEN, KÄYTTÖTARKKAILUN YHTEENVETO

VE

RK

OS

TO

T

Muovi Valurauta SG Teräs Asbesti Venttiili Liitin Paloposti Tonttijohto Yhteensä Osuus %

Hämeenlinna 3 4 7 6 20 40

Hattula 1 1 2 4 8

Kalvola 1 1 2

Renko 0 0

Hauho 1 1 2

Lammi 3 2 5 10

Tuulos 0 0

Toijala 0 0

Viiala 2 9 1 5 17 34

Kylmäkoski 2 2 4

Yhteensä 9 14 7 0 3 0 1 0 16 50 100

Osuus % 18 28 14 0 6 0 2 0 32 100

VESIJOHTOVERKOSTON VUOTOTILASTO MATERIAALEITTAIN JA ALUEITTAIN

JÄT

EV

ED

EN

PU

HD

IST

US

AKAA, KÄYTTÖTARKKAILUN YHTEENVETO

Koko vuosi: Polymeeri 7 150 kg/a

Käsitelty jätevesi Kemikaalit Raakaliete ulko- Sakokaivo- Umpikaivo- m3/d m3/kk FeSO4 Ca(OH)2 puoliselle käsittelijälle liete liete Sähkönkulutus

min ka max yht. kg/kk g/m3 kg/kk t/kk m3/kk m3/kk kWh/kk kWh/m3

Tammi 3 630 7 089 14 652 219 766 21 750 99 197 83 224 71 911 0,33

Helmi 3 554 4 472 5 482 125 204 20 000 160 159 26 209 69 865 0,56

Maalis 2 618 3 520 4 130 109 110 19 950 183 14 850 186 97 214 76 011 0,70

Huhti 3 596 10 806 16 678 324 166 19 450 60 183 144 417 63 856 0,20

Touko 3 244 6 173 14 628 191 350 19 900 104 131 166 335 66 979 0,35

Kesä 2 666 3 488 6 234 104 624 19 150 183 163 192 232 65 894 0,63

Heinä 2 238 3 301 6 084 102 318 19 500 191 12 800 190 135 427 67 119 0,66

Elo 2 128 2 784 4 232 86 300 23 150 268 222 151 382 63 503 0,74

Syys 2 396 3 282 5 062 98 452 21 450 218 129 171 356 58 997 0,60

Loka 2 932 3 617 5 592 112 122 20 150 180 13 250 159 233 318 63 382 0,57

Marras 3 258 3 748 6 478 112 428 21 300 189 167 210 279 62 864 0,56

Joulu 2 402 3 322 6 144 102 990 14 950 193 136 217 63 810 0,62

Yhteensä koko vuonna 1 688 830 225 750 55 850 2 079 1 742 3 608 794 190

Keskimäärin vuorokaudessa 4 627 618 153 6 5 10 2 176 0,47

Syöttö g/m3 134 33


loppusijoitus Raakaliete Sakokaivoliete Umpikaivoliete Sähkön- kulutus

t/kk m3/kk kWh/kk

80 396 2 171 459 805

75 103 2 121 409 423

150 136 2 109 464 420

153 369 3 092 449 801

191 427 3 579 439 236

145 355 3 941 405 747

141 186 3 827 404 995

166 231 3 048 411 854

218 161 2 853 410 853

147 355 3 380 436 154

199 359 2 402 437 519

155 241 2 488 443 778

1 821 3 318 35 012 5 173 585

5 9 96 14 174

0,68

INV

ES

TO

INN

IT

m 1.1.2018 Uudisrakennettu Saneerattu 31.12.2018

Poistui Sujutettu/ Uuteen saneerauksen Poistui pinnoitettu sijaintiin yhteydessä korvaamatta

Vesijohdot 1 160 509 5 893 552 3 213 3 193 163 1 166 259

Raakavesi 24 449 9 0 0 0 0 24 458

Jätevesiviemärit 1 013 674 5 048 1 236 4 463 4 195 713 1 018 277

Sadevesiviemärit 384 342 1 914 0 324 495 0 386 085

YHTEENSÄ 2 582 974 12 864 1 788 8 000 7 883 876 2 595 079

VERKOSTOTILASTO

JÄT

EV

ED

EN

PU

HD

IST

US

LAMMI, KÄYTTÖTARKKAILUN YHTEENVETO

Kemikaalit Kuukausi Käsitelty jätevesi FeSO4 Kalkki Sakokaivoliete Umpikaivoliete Sähkönkulutus

m3/kk kg/kk g/m3 kg/kk g/m3 m3/kk m3/kk kWh/kk

Tammi 53 383 11 744 220 3 971 74 20 720 38 873

Helmi 27 513 5 227 190 3 865 140 21 499 38 694

Maalis 25 439 4 579 180 4 066 160 41 699 37 945

Huhti 58 571 10 191 174 2 185 37 63 805 32 121

Touko 37 476 5 996 160 2 172 58 102 764 30 463

Kesä 20 583 3 129 152 2 703 131 98 1 017 28 532

Heinä 18 059 3 431 190 2 646 147 45 876 28 617

Elo 15 842 2 931 185 3 570 225 45 773 28 128

Syys 15 738 2 801 178 3 481 221 54 481 27 124

Loka 17 158 2 917 170 3 598 210 67 818 30 626

Marras 17 209 2 857 166 3 514 204 58 738 32 243

Joulu 16 851 2 730 162 3 590 213 29 684 36 952

Yhteensä koko vuonna 323 822 58 533 177 39 362 152 644 8 152 390 317

Keskimäärin vuorokaudessa 887 160 108 2 22 1 069

Syöttö g/m3 181 122

VERKOSTOKOHTEET toteuma €

VERKOSTO 4 915 787

Uudisrakennuskohteet 1 418 770

Asemanranta 288 293

Majalahdentie 92 588

Katariinantien vesijohto 20620

Miemalan päävesijohto 265 539

Moreenin vesisäiliö linja 35 930

Kitkamaankatu VJ+PV 16 097

Ilomäen yhdysvesijohto 355 282

Kylmäkosken vj-verkoston parantaminen 6 175

Täysperävaununtie (Akaa Point) 78 665

Hukari II 202 963

Keltomäen laajennus 24 259

Vuotovesiseuranta pilotti 32 800

Tohkakallio 10 646

Kuoretie 13 501

Muut verkostoinvestoinnit -24 586

Saneerauskohteet 2 834 967

Karhitie 68 985

Muuntajakatu 53 755

Mäkikuja 168 605

Nuppolan aluesaneeraus 440 775

Sairion ylävesisäiliön kytkentäjohdot 410 298

Tyrynojan paineviemäri ja jätevesipumppaamo 1 198 997

Kuurnatien ja Niipalantien saneeraus 149 995

Lallin alue 273 937

Kylkitien aluesaneeraus 2 678

Akaa, Rautatienkadun vesijohtosiirto 5 682

Akaa, sakokaivorunkolinjat kuvaus ja korjaus 10 046

Henkarikujan maastolinja 21 195

Jyrätien painelinjan ja pumppaamon saneeraus (JV) 30 019

Edelliseltä vuodelta siirtyvät kohteet 21 433

Muut verkostoinvestoinnit 432 504

2019 investointien suunnittelu 174 107

Hulevesien purkuojat 34 006

INVESTOINTIOHJELMA VUODELLE 2018

JÄTEVEDENPUHDISTAMOT 2 072 052

Puhdistamo yhteiset 86 486

Paroisten puhdistamo 1 516 418

Sähkö- ja automaatiosaneeraukset 1 308 486

Vuosisaneeraus koneet ja laitteet 98 683

Vuosisaneeraukset kiinteistöt 54 221

Muut 14 080

Paroinen, hiekaneroituksen pumput 5 552

Paroinen, 2. vaiheen sekoittimet 35 395

Akaa 345 469

Vuosisaneeraus koneet ja laitteet 18 458

Ohitusvesien käsittely 28 6187

Akaan sakolietteen vastaanottoasema 16 293

Akaan vuosisaneeraukset ja työturvallisuustyöt 24 532

Lammi 115 646

Akaa + Lammi 8 033

JÄTEVESIPUMPPAAMOT 627 724

HULEVESIPUMPPAAMOT 12 341

VESILAITOKSET 697 321

Vedenhankinnan ja vedenkäsittelyn kehittäminen 275 476

Vuosisaneeraukset kiinteistöt 23 250

Vuosisaneeraukset koneet ja laitteet 59 854

Sairio YVS saneeraus 226 687

Lammin vesitornin purku –

Kylmälahden klooridesinfi ointi 10 568

Moreenin vesisäiliö 80 627

Siirrettävä varavoimakone 20 859

TIEDONSIIRTO JA AUTOMAATIO 343 435

MUUT INVESTOINNIT 72 242

Kaikki yhteensä 8 740 901



HS-Vesi Paroistentie 713600 HämeenlinnaPuh. 03 621 2279

[email protected] www.hsvesi.fi

1 00

0 kp

l /

/ V

ispu

s O

y

Vuosikertomus taitto 020519 - HS-Vesi · 2019-05-10 · jia uusille sosiaalisen median kanavillemme. Toimintavuoden aikana yhtiön työnte-kijöiden keski-ikä ... KATSAUS Tarkoituksenamme

Documents