Nurmijärvi-lehti 3/2006 (2,1 Mt)

3 • 2006

N U R M I J Ä R V E N K U N T A T I E D O T T A A

s

Porukastaluokaksi

s

Palvelustrategiavalmistumassa

sEKOVIESTI:

Kartonki japahvi kiertävät

KKIMMO BEHM

KUNNANJOHTAJA

N U R M I J Ä R V E N K U N T A T I E D O T T A A

Nurmijärven tiedotuslehti jaetaan kunnan alueella jokaiseen talouteen, jossa ei ole mainosten jakamista estävää kieltoa. Lehteä saa myös kunnan toimipisteistä ja kirjastoista.

Vastaava päätoimittaja:

KIMMO BEHMPL 37, 01901 Nurmijä[email protected]

Päätoimittaja:

HILKKA GEHÖRPuh.09-2500 2020PL 37, 01901 Nurmijä[email protected]

Painos: 17 000 kplPaino: Keski-Uusimaa OyJakelu: Jakelujuniorit OyISSN: 1459-5699

p ä ä k i r j o i t u s

N U R M I J Ä R V I 3 • 2 0 0 6

2

NURMIJÄRVI

Yhteisöllisyys– käyttämätönvoimavara?

Kuntarakenne ja palvelujen tarjonta ovat olleettarkastelun kohteena kunta- ja palvelurakenne-uudistuksessa, joka alkoi keväällä 2005. Hankkeentavoitteena on ollut turvata kuntien palveluilleriittävän vahva rakenteellinen ja taloudellinen perustapalvelujen järjestämiseksi myös tulevaisuudessa.Lakiluonnos on valmisteilla ja tulee eduskunnankäsittelyyn lokakuussa.

Nurmijärvellä on varauduttu tulevaisuuteen– ensimmäinen palvelustrategia on valmistunut ja ontulossa valtuuston käsittelyyn lokakuussa. Työn aikanaon kartoitettu palvelujen nykyinen tuotantotapa,tarkasteltu tulevaa tarvetta ennakoitujen väestömuu-tosten avulla, hahmoteltu erilaisia palvelujen tuotan-tovaihtoehtoja ja esitetty taloudellisiin mahdolli-suuksiin ja muihin resursseihin sopeutettu kehit-tämis- ja tuotantotaparatkaisu kymmeneksi vuodeksieteenpäin.

Valmistunut suunnitelma on linjaava ja suuntaaantava sekä kuntalaiskeskustelua herättävä. Kymme-neen vuoteen mahtuu paljon muutoksia ja valintoja.Kasvaako kunnan oma palvelutuotanto, kuten tähänsaakka, kuinka paljon tullaan käyttämään ostopal-veluja, mikä on kuntayhteistyön osuus, voivatkojärjestöt ja vapaaehtoisuus tukea tai korvata kunnanpalvelutuotantoa? Nämä ovat kaikki tulevaisuudenkysymyksiä.

Yhteisöllisyys on tämän päivän muotisana– vai onko se jotain konkreettista? Tämä käsite on keskeisellä sijalla kuntavisiossa ja

eräänlaisena reunaehtona tulevaisuuden palvelutuo-tannossa. Yhteisöllisyys yhdistyy meidän ihmistentarpeeseen kuulua johonkin, tuntea itsensä tar-peelliseksi ja antaa oman panoksensa yhteisiin asioihin.Yhteisöllisyydellä voidaan luoda turvaverkkoja japarantaa asukkaiden juurtumista. Nurmijärvenkuntastrategiassa on asetettu yhteisöllisyyttä tukeviatavoitteita.

Yhteisöllisyys ei synny sanoista ja kauniista ta-voitteista, vaan tarvitaan tekoja ja toimintaa. Kunnaneri osissa toimivat monet yhteisöt ovat tärkeä lenkkitukemassa kunnan palvelutuotantoa. Palvelustrate-giassa kiinnitetään huomiota yhteisöjen mahdolli-suuksiin tuottaa ihmisläheisiä palveluja.

Meillä on hyviä esimerkkejä toimivista yhteisöistä.Kunnassa toimii mm. 16 kotiseutu- ja asukas-yhdistystä, jotka kukin omalla alueellaan tekevät tär-keää työtä yhteisöllisyyden muuttamiseksi käytännöntoiminnaksi. Muutama viikko sitten Mäntysalo Seuravietti 35-vuotisjuhlaa ja seuran toiminta on edelleenaktiivista ja vaikuttavaa. Tässä lehdessä esittäytyymyös Röykän aktiivinen asukasyhdistys. Nopeastikasvavassa kunnassa tarvitaan kuntalaisten yhtei-söllisyyttä lujittavaa toimintaa– kotiseutu- ja asukasyhdistykset tekevät arvokastaja monipuolista työtä elinympäristön hyväksi jakunnan palvelujen kehittämiseksi ja parantamiseksi.

Hyvää syksyä lukijoillemme – lukijatutkimus auttaa meitäkehittämään lehteämme – antakaa palautetta!

Ulkoasu ja taitto:TABANAS

Kannen kuva:STUDIO IGUISTUSAimo Virtanen

Terveyskeskuksen maksujärjestelmä muuttuu loka-kuun alussa. Terveyskeskuskäyntejä ei voi enää maksaakäteisellä eikä pankkikortilla, vaan asiakkaalle kirjoitetaanlasku. Järjestelmän muutoksesta päätti terveyslautakuntasyyskuun alussa. Terveyskeskuslaskun voi maksaa pankin kautta taikäyttämällä kunnan kassaa, joka sijaitsee kunnanvirastossakaavoituksen asiakaspalvelussa. Maksun voi suorittaa myösKlaukkalan yhteispalvelupisteen toimistoon. Kunta luopui rahalla maksamisen mahdollisuudestahammashuollossa sekä Rajamäen terveysasemalla vuoden2005 alussa. Laitos- ja kotihoidossa sekä työterveyshuol-lossa laskutusjärjestelmään on siirrytty jo aiemmin.

Kunta on myynyt omistuksessaan olevia Rajamäentehtaiden entisellä asuinalueella sijaitsevia historiallisiarakennuksia vaiheittain. Syyskuussa myyntiin tuli seitsemänparitaloa tontteineen Puistokujan-Mutkatien-Isokalliontienvarrelta. Lisäksi myynnissä on ollut Tykkimäentien varreltakaksi rakennusta käsittävä kiinteistö sekä tontti, jolle onmahdollista rakentaa viisi enintään kaksi asuntoa käsittäväärakennusta. Rakennukset ja tontit myydään tarjoustenpohjalta. Tarjousten jättämisaika päättyi 22.9.. Hallintosihteeri Soile Kurvisen mukaan kiinnostustaRajamäen asuintaloja kohtaan on ollut, kyselyjä on tullutja näytöissä on käynyt kohtuullisesti väkeä. Loppuvuodenaikana Rajamäen tehdasalueelta tulee vielä uusia kohteitamyyntiin.

Käteismaksun mahdollisuuspoistuu terveyskeskuksesta

Uusia kohteita myynnissä

Rajamäen historiallisellatehdasalueella

Kunnan kasvuvauhtijatkuu nopeana

Uusi mahdollisuus seurata oman kunnan asioita onosallistua kyläiltaan. Vuoden ensimmäinen kyläilta pidettiinkeväällä Rajamäellä, seuraava tilaisuus pidetään maanantaina6.11. Klaukkalassa. Kyläiltojen tavoitteena on lisätä vuorovaikutusta japarantaa tiedonkulkua asukkaiden ja virkamiesten välillä.Kyläiltoihin tulee paikalla eri palvelusektoreiden edustajiakertomaan ajankohtaisista asioista. Klaukkalan tilaisuudenohjelmaa laaditaan parhaillaan ja siitä tiedotetaan mm.kunnan internet-sivujen välityksellä tarkemmin. Valtuusto kokoontuu loppuvuoden aikana keski-viikkona 25.10 ja torstaina 16.11, jolloin käsitellään ensivuoden talousarvio ja verot. Vuoden viimeinen valtuustonkokous on keskiviikkona 13.12.. Kokoukset alkavat klo18.00 kunnantalon valtuustosalissa ja ovat yleisölle avoimia.Esityslistat löytyvät kunnan verkkosivuilta ja mm. kirjas-tojen toimipisteistä.

Tule keskustelemaanKlaukkalan kyläiltaan 6.11.

Nurmijärven kunnan asukasluku oli ennakkotietojenmukaan elokuun lopussa 37 835. Väestönlisäystä ontullut tämän vuoden aikana 444 henkeä. Väkimääränkasvu on ollut lähes yhtä voimakasta kuin vuonna 2005.Uudelle tuhatluvulle, eli yli 38.000 asukkaan määräänhypätään jo syksyn kuluessa, ennustaa kunnanjohtajaKimmo Behm. Väkiluvultaan Nurmijärvi on Suomen20. suurin kunta.

N U R M I J Ä R V I 3 • 2 0 0 6

3

k u n t a t i e d o t t a a

Klaukkalan yläasteilla on ollut ryhmäy-tymistoimintaa jo vuodesta 1996 alkaen,mutta sen muodot ja tavat ovat vaihdelleet.Nyt ohjelmaan on valmisteltu runko, jotanoudatetaan kaikilla luokilla. Tavoitteenaon, että kunkin luokan oppilaat tutustuvattoisiinsa heti yläasteen alkaessa, saavatmyönteisen kokemuksen yhdessä tekemi-sestä ja voivat sopia säännöistä, joita luo-kalla ja koulussa noudatetaan. Toiminnallarakennetaan hyvää koulunkäyntihenkeäluokkaan yläasteen ajaksi, kertoo yksihankkeen vetäjistä, koulukuraattori Ma-rianne Summanen. Ohjelma etenee ketjuna. Oppilailla onensin omilla kouluillaan yhteinen tukiop-pilaiden järjestämä tilaisuus, jossa heillekerrotaan koulun asioista. Seuraavaksikullekin luokalle järjestetään nuoriso-ohjaajan johdolla puolen päivän mittainentoiminnallinen osuus Klaukkalan Kertsissäeli nuorisotilassa. Yksi osio on luokkakoh-tainen teemaneuvonpito, jonka oppilaillevetävät ulkopuoliset verkostokonsultit.Näissä tilanteissa oppilaat pohtivat yhdessäkoulunkäyntiä ja siihen liittyviä asioita.

Moniammatillista yhteistyötä. Yläasteel-le siirtyminen on aina oma vaiheensa nuo-ren elämässä, kun koulu ja kaverit muut-tuvat. Muutokseen liittyy myös pelkojaja jännitystä. Yhteisen tekemisen kauttaoppilaat tutustuvat toisiinsa helpommin,kuin istumalla pelkästään koulussa. Mo-niammatillinen toiminta koulu- nuoriso- ja sosiaalitoimen välillä on osoittautunuthyväksi ratkaisuksi, Marianne Summanensanoo. Yhdessä eri toimijoiden kanssa on on-nistuttu laajassa aikataulujen yhteensovit-tamisessa kaikkien osapuolten ja luokkienkesken. Oppilaiden ohella työssä mukanaon ollut 11 luokanvalvojaa, yhdeksänverkostokonsulttia ja kuraattori. Oman-laisiansa seiskojen ryhmäytymisohjelmiaon ollut myös Rajamäellä ja Nurmijärvellä,ja siksi ajatus tarjota yhteistä mallia kokokuntaan syksyllä 2007 on saanut kanna-tusta.

Toimintaa ja pohtimista. Nuorisotiloissaoppilaat pääsevät tekemään erilaisia toi-minnallisia harjoituksia ja käyttämäänmielikuvitustaan. – Me näemme nuorettäällä nuorisotoimen puolella tietenkineri näkökulmasta, kuin opettaja koulussa.Nuoret toimivat täällä vapaammin ja vai-

keitakin asioita saadaan esille luovienteemojen kautta. Toivon, että voisimmenäissä ryhmäytymisissä luoda sellaisenhyvän olon mallin, joka näkyisi kokoyläasteajan niin koulussa, kotona kuinnuorten vapaa-ajan vietossa, vastaava nuo-

riso-ohjaaja Elina Saavalainen miettii. Yksi ryhmäytymismetodeista on se, ettäjokainen luokan oppilas puhuu ainakinkerran jokaisen luokkaan kuuluvan oppi-laan kanssa, myös niiden kanssa, joidenkanssa ei muuten puhuisi.

Tulevaisuuden muistelu on toinen me-todi. Siinä oppilaita pyydetään kuvaamaanyläasteaika, sen hyvät puolet, mutta myöskoulunkäyntiin liittyvät huolet. Jokainenoppilas saa lausua ajatuksensa. Nämä koo-taan yhteen ja niiden pohjalta katsotaan,onko olemassa sellaista, josta voidaanyhdessä sopia. Sopimista voi olla mm. se,miten puututaan kiusaamiseen, verkosto-koordinaattori Olli Laiho kuvaa teema-neuvonpitoa. Olemme koonneet oppilaita kirjallistapalautetta heidän ryhmäytymiskokemuk-sistaan. Pääsääntöisesti oppilaat suhtautu-vat asiaan myönteisesti, pisteitä on annettu3-5, kun asteikon korkein pistemäärä onviisi, Olli Laiho mainitsee. Luokanvalvoja Leena Saarikivi Klauk-kalan yläasteelta sanoo, että kaikki hänenluokkansa oppilaat lähtivät innokkaastimukaan ryhmäytymiseen ja saatu palau-tekin on ollut positiivista. – Olen itsekinsaanut uutta näkökulmaa ja ajatuksiaoppilaiden kanssa toimimiseen. Kun luo-kan ajatukset kirjataan heti alkuun janiistä tehdään yhteisiä sopimuksia, sehelpottaa koulutyöskentelyä.

Leena Valkonen

Varpu-projektin sovelluksia

Porukasta luokaksiKlaukkalan 7-luokkalaisetovat tänä syksynä käynnistäneetyläasteaikaansa uusin ryhmäytymisenmenetelmin.Ohjelma on suunniteltu koulu-,sosiaali- ja nuorisotoimen yhteistyönäja sen pohjana on käytettyvaltakunnallisen Varpu-hankkeeneli varhaisen puuttumisen malleja.Mukana työskentelyssä on ollut noinkaksisataa oppilasta.

Isoniitun seiskaluokkalaiset pohtivat teemaneuvonpidossa, mitä asioita kuuluuhyvään yläasteaikaan.

Hyvää yläasteaikaa ryhmäytymisen kei-noin ovat rakentamassa vastaava nuo-riso-ohjaaja Elina Saavalainen, opettajaLeena Saarikivi, koulukuraattori Mari-anne Summanen sekä verkosto-koordi-naattori Olli Laiho.

N U R M I J Ä R V I 3 • 2 0 0 6

4


Aivan Klaukkalan keskustassa Viirin-torin alueelle on vireillä kaavan tarkista-minen, joka mahdollistaa kaupan suuryk-sikön rakentamisen. Aluelle on suun-nittelilla Citymarket. Tilaa kaupalle onkaavailtu noin 9.000 k-m2. Autopaikkojaliikekeskuksen ympäristöön aiotaan raken-taa noin 400 kappaletta. Osaa autopaikois-ta suunnitellaan maan alle. Alueen kaava-luonnos valmistui nähtäville syyskuussa. Myös Klaukkalantien varrella sijaitsevaaS-markettia aiotaan laajentaa. HelsinginOsuuskauppa Elanto ja Kiinteistö OyTeho-Market ovat neuvotelleet myymälänlaajentamisesta ja siihen liittyvän asema-kaavan muutoksesta. Liikerakentamistaon suunniteltu 8.000 k-m2. Kaavamuu-toksen yhteydessä on huolella tutkittumm. liikenne- ja paikoitusjärjestelyjä.Asemakaavaehdotus on asetettu nähtävillesyyskuussa. Järvihaan yritysalueella Lopentien var-rella on aloitettu laajan Rautia-rauta-kaupan rakentaminen. Se avataan keväälläensi vuonna. Liike täydentää rakennusalanpalvelutarjontaa Nurmijärvellä.

Tavoitteena tasokas keskusta. Kunnal-listekniikka käynnisti kesällä Klaukkalankeskustan ympäristösuunnittelun. Työperustuu keväällä pidettyyn ympäristö-

suunnittelukilpailuun. Suunnittelualuesijaitsee Klaukkalan keskustassa Klaukka-lantien itäpuolisella alueella. Suunnitelmakäsittää osan Ylitilantietä, Myllärintienja siihen liittyvät sivukadut Liikekujan,Tilantien ja Myllärinrinteen, osan Gunna-rintietä, osa Viirintietä sekä Myllärinau-kion ja siihen liittyvän LP-alueen ja Tori-kujan. Ympäristösuunnittelun tavoitteena on

olemassa olevien katujen ja yleisten aluei-den rakentaminen ja perusparantaminentoiminnallisesti viihtyisäksi ja esteettisestikorkeatasoiseksi ympäristöksi. Työn ta-voitteena on vilkastuttaa keskustan elämää,edistää toimintamahdollisuuksia ja paran-taa ympäristön turvallisuutta. Suunnitte-lussa otetaan huomioon esteettömyys jaikäihmisten liikkuminen alueella. Erityi-sesti tavoitteena on alueen visuaalisenviihtyisyyden lisääminen, kertoo vastaavasuunnittelija Kaarina Laine kunnallis-tekniikan suunnitteluyksiköstä. Ympäristösuunnittelutyö on jaettukolmeen vaiheeseen, esisuunnitteluun,yleissuunnitteluun ja toteutussuunnitte-luun. Esisuunnitteluvaiheessa kunta jär-jestää aiheesta yleisötilaisuuksia, joissakerätään kannanottoja jatkokehittelyyn.

Kuonomäentielle kevytliikenneväylä.

Kuonomäentien liikenneongelmiin hae-taan ratkaisuja. Kunta ja Uudenmaantiepiiri ovat käynnistäneet Kuonomäen-tien kevytliikenneväylän suunnitteluntänä syksynä. Väylä sijaitsee Klaukkalantaajaman länsipuolella ja sen suunniteltupituus on noin 2,5 km. Samalla selvite-tään Isoseppäläntien, Viljelystien ja Kii-lakiventien liittymäjärjestelyt Kuono-mäentielle. Kevyen liikenteen väylä sijoitetaanmahdollisuuksien mukaan kulkemaanKuonomäentien itäpuolella. Väylästä laa-ditaan ensin tiesuunnitelma, joka myö-hemmin täydennetään rakennussuunnitel-maksi. Kuonomäentien kevytväylänrakentamiselle ei toistaiseksi ole aikatau-lua.

Leena Valkonen

Klaukkalakasvaa jakehittyyyKunnan eteläisin osa Klaukkalamuuttaa ilmettään nopeaa tahtia.Vireillä olevat rakennus- jakaavoitushankkeet tuovattaajamaan runsaasti uuttaasutusta sekä liikerakentamista.Klaukkalan keskusta-alueenympäristösuunnitelmanlaatiminen on myös käynnistynyt.

Kunnallistekniikka järjestää

Klaukkalan keskustan esi-

suunnitelmien esittelytilai-

suuden yleisölle 3.10.2006

klo 18.00 alkaen Klaukkalan

yläasteen auditoriossa. Pai-

kalle toivotaan runsaasti

osanottajia.

Asuntorakentaminen jatkuu vilkkaa-na varsinkin Klaukkalan keskustan tun-tumassa lähivuodet. YIT aloitti keväälläRatsutilan asuinalueen rakennustyöt ker-rostalon rakentamisella ja syksyllä onalkanut uusia kohteita. RakennusoikeuttaRatsutilan tonteilla on yhteensä lähes19.000 k-m2. Alueelle tulee noin 250asuntoa 600-700 ihmiselle, arvioitu ra-kentamisaika on 5-6 vuotta. Ratsutilanalue rajautuu Gunnarintien, Palomäen-tien, Viirintien ja Ratsutilantien sisäpuo-lelle. Myös omakotirakentajia on odotettavissalisää. Kunta laittoi tänä syksynä myyntiinyhteensä 27 tonttia omakotitonttia Mä-enrinteen, Sammalkujan ja Vanhan Myl-lyrannan alueilta, tonttien hakuaika päät-tyi syyskuun lopussa. Alueen kunnallistek-

niikan rakentaminen käynnistyi kesänalussa ja tämän vuoden aikana rakennetaankunnallistekniikka kaduille Vanha Myl-lytie, Vanhamyllyranta ja Tuutti. Vuoden2007 investointiohjelmaan on esitettyMyllynkiven rakentaminen sekä Harju-lantien ja Apukujan perusparantaminen. Harjulanrannan omakotitonttien myyn-nin keskeytti viime vuonna paikalta löy-tyneet liito-oravat. Oravien pesimäalueitaon selvitetty ja kaavaa tarkennettu. Har-julanrannan omakotitonttien myynti ontarkoitus käynnistää ensi vuonna. Alueella on omakotitontteja noin sataja lisäksi yksi rivitalotontti. Alue on pää-osin kunnan omistuksessa. Yksityisillämaanomistajilla on yhteensä noin 20tonttia. Alueen tulevaksi asukasmääräksion arvioitu 400-500 asukasta.

Asuntorakentaminen vilkasta

N U R M I J Ä R V I 3 • 2 0 0 6

5


Omaleimaista alueelle on Klaukkalantaajaman yläpuolelle kohoava Vaskomä-en korkea kallio, jonka rinteet ovat tällähetkellä hoitamatonta tiheäkasvuistametsää. Puu- ja kasvilajisto on rikas; onkatajikkoa, männikköä ja lehtoa. Kallionpäältä avautuu laaja näkymä ympäris-töön. Vaskomäki on suosittu nuorisonvapaa-ajanvietto- ja kokoontumispaikka.Ohjaamattoman käytön vuoksi alue onpaikoin roskainen ja epäsiisti. Suunnitelmaa lähdettiin tekemään,koska Klaukkalan keskustassa ei oleoleskelukäyttöön suunnattuja rakennet-tuja puistoja, sanoo kunnanpuutarhuriTapio Peltonen. Klaukkala kasvaa no-peasti ja myös toiminnallisia virkistys-alueita kaivataan. Vaskomäki on säilynytluonnontilaisena ja sen luontoarvot onhuomioitu suunnittelussa. Suunnitteluntavoitteena on puistoalueiden rakenta-minen toiminnallisesti viihtyisiksi jaesteettisesti korkeatasoisiksi ympäris-töiksi. Vaskomäen suunnittelussa lähtökoh-tana on erilaisten miljöötyyppien koros-taminen harventamalla kasvillisuutta jaottamalla esiin eri paikkojen ominais-piirteitä, mm. katajat ja männyt halu-taan paremmin esiin. Harventamisellahalutaan korostaa myös Vaskomäen mai-semallista merkitystä. Klaukkalantienpuoleiset kallioiset rinteet aiotaan va-laista kohdevaloin. Puiston länsipuolipidetään puustoisempana. Vaskomäen ja Klaukkalantien väliinjäävästä puistosta on tehty kaksi vaihto-ehtoista suunnitelmaa. Molemmissa alu-eelle sijoitetaan kesäkioski tai kahvilasekä oleskelualueita. Puisto rajataanpohjois- ja eteläsivuiltaan suojapensas- ja puuistutuksilla. Vaskomäki liittyyrakennettavien puistokäytävien avullaosaksi taajaman muuta ulkoiluverkostoa.

Ali-Klaukantien puisto porttina. Ali-Klaukantien puistoalue on portti niinVaskomäenpuistoon kuin Klaukkalanliikekeskustaan. Nykyinen puisto kun-nostetaan ja sinne lisätään penkkejä jamuuta kalustusta. Puistoon rakennetaanuusi diagonaalinen käytävä, joka johtaaVaskomäelle. Kasvillisuutta täydennetäänistuttamalla puita ja pensaita. Puistoonon mahdollista sijoittaa myös taidetta.

Klaukkalan puistosuunnitelmia esi-teltiin yleisölle 11. syyskuuta. Suunni-telmiin voi jättää lausuntoja lokakuunloppuun saakka. Yhteenvedon pohjaltakäynnistetään puistojen rakennussuun-nittelu, jota tehdään talven aikana. Puis-toille on varattu rakentamismäärärahaavuodelle 2009, kertoo kunnanpuutarhuriTapio Peltonen. Puistojen yleissuunnitelman ovatlaatineet maisema-arkkitehtitoimistoNäkymä Oy:n maisema-arkkitehdit Yr-jö Ala-Heikkilä ja Niina Alapeteri.

Leena Valkonen

Klaukkalan puistoalueillekäyttösuunnitelmaKlaukkalan taajaman Vaskomäenja Ali-Klaukantien puistoalueille onvalmistunut käyttösuunnitelma.Tavoitteena on rakentaa Vaskomäenalueelle korkeatasoistenoleskelupuistojen sarja, joihin on tulossaoleskelualueita istuinryhmineen sekämahdollisuus pienimuotoistentapahtumien järjestämiseen.Puistot soveltuvat mm. vaihtuvientaidenäyttelyjen järjestämisen.

Vaskomäen puistosta suunnitellaan korkeatasoista ulkoilu- ja virkistysaluetta.

N U R M I J Ä R V I 3 • 2 0 0 6

6


Leena Valkonen

Palvelustrategiayö käynnistettiin tal-vella 2006, jolloin hallintokunnat vasta-sivat osa-alueittain annettuihin tehtäviin.Kysymyksillä kartoitettiin kunnan palve-lujen nykyinen tuottamistapa, tarkasteltiintarpeiden muutosta mm. väestöennusteenavulla, hahmotettiin erilaisia palvelujentuotantovaihtoehtoja ja esitettiin kunnanresursseihin sopeutettu kehittämis- jatuotantotaparatkaisu kymmeneksi vuo-deksi, kertoo strategian koostamisestavastannut hallintojohtaja Jukka Anttila. - Luonnos on linjaava ja suuntaa antavasekä kansalaiskeskustelua herättävä, koskakymmeneen vuoteen mahtuu paljon va-lintoja. Sen pitäisi kertoa eri tahoillenäkyvissä olevat muutokset ja painotukset. Mielenkiintoinen on palvelualuekohtainentaulukko siitä, kasvaako tulevaisuudessakunnan oma tuotanto, ostopalvelut, kun-tayhteistyö, järjestöjen osuus vai vapaaeh-toistyö. - Palvelustrategian punaisena lankanaon kunnan toimintojen hoito niin, ettänykyinen palvelutaso pystyttäisiin säilyt-tämään, hillitään kunnan menojen ja hen-kilökuntamäärän kasvua. Järjestöjen toi-minta, omaishoito ja vapaaehtoistyö ovat

yhä merkittävämpiä, jotta verorasitus eikohoa liikaa. Strategialuonnoksen mukaan kuntatuottaa edelleen valtaosan palveluista.- Ostopalvelujen käyttöä lisätään vähitellentäydentämään kunnan tuotantoa, mikäliyksityinen tarjonta osoittautuu taloudel-lisesti perustelluksi. Kunta ja yksityinen

toimivat kumppaneina. Henkilökunnanosaamisen monipuolistaminen, esimiestentaito organisoida ja johtaa sekä työnantajankilpailukyky ovat keskeisiä asioita julkis-ten palvelujen turvaamisessa väestölleterveen talouden kunnassa, Jukka Anttilasummaa. Myös muut Kuuma-kunnat laativat

oman palvelustrategiansa ja ne sovitellaanyhteen Kuuman palvelustrategiaksi.

Palvelustrategia määrittää kunnanpalvelujen järjestämistäKunnan ensimmäinenpalvelustrategia on valmistunutluonnosvaiheeseensa.Vuodelle 2016 ulottuvassastrategiassa luodaan linjaa sille,miten kunnan palveluja järjestetääntulevaisuudessa.Syyskuun aikana palvelustrategiastaon koottu lausuntojaja valtuuston käsittelyyn esityson tulossa lokakuussa.

Palvelustrategialuonnoksessa on sel-vitetty mm. palvelutarvemuutoksiakunnassa. Suurimmat muutokset kun-nan palvelutarpeessa vuoteen 2016 ai-heutuvat väestön kasvusta ja ikäraken-nemuutoksista. Nurmijärvi pääkaupun-kiseudun kasvukuntana houkutteleeerityisesti lapsiperheitä asukkaikseen.Tämä näkyy mm. pientalotonttien jat-kuvana tarpeena. Vastaavasti monienkuntalaisten siirtyminen eläkeikään tuomuutoksia palvelutarpeisiin. Nurmijärven väestömäärä kasvaa noin20 % vuoteen 2016. Nopeammin kas-vavat ikäryhmät ovat yli 75-vuotiaat,65-74-vuotiaat ja 16-24 vuotiaat. Huo-mionarvoista on, että kaikki ikäryhmätkasvavat vähintään noin 10 % kymme-nessä vuodessa. Terveyspalvelualueella palvelutarpeetkasvavat kokonaisvaltaisesti keskimäärin

20 %. Erityisesti vanhustenhuoltoon jalaitoshoitoon tarvitaan panostusta. So-siaalipalvelujen tarve lisääntyy päivä-hoidon lisäksi avopalveluissa ja ennaltaehkäisevässä työssä. Valtakunnallisissa-kin tilastoissa esiintyvä lasten ja nuortenpahoinvoinnin kasvu näkyy myös Nur-mijärvellä. Strategian mukaan panostusennaltaehkäisyyn on välttämätöntä, kunpyritään ehkäisemään erilaisten laitos-sijoitusten määrää. Vuoteen 2016 mennessä Nurmijärvenoppilasmäärät kasvavat noin 20 %. Tä-mä merkitsee lisää tilantarvetta, han-kintoja ja kunnossapitoa. Liikuntapaik-kojen tarpeen on arvioitu kasvavan noin10 %. Väestönkasvu lisää myös kirjas-topalvelujen käyttöä. Kunnan kasvu tuo paineita myösliikenteen organisointiin. Kuntalaistentyytymättömyys on kasvanut joukkolii-

kenteen ja autoilijan olojen osalta. Kii-tosta saa teiden ja katujen hoito. Kun-talaisten tyytyväisyyttä on mitattu EfekoOy:ltä tilatussa tutkimuksessa, jokaviimeksi toteutettiin v. 2005. Tutki-musta on käytetty osaltaan pohjanapalvelustrategian laadinnassa.

Kunnan vahvuuksia. Väestörakenteenmuutoksista huolimatta Nurmijärvenikärakenne on terve. Vanhusten suhteel-lista määrää tasapainottaa myös lastenja nuorten määrän kasvu. Lisäksi kun-nassa pysyy ja kuntaan muuttaa työ-ikäistä väestöä. Nurmijärvi sijaitsee kasvavalla talous-alueella Helsingin seudulla ja tarjoaayrityksille liikenteellisesti hyvän sijain-tipaikan. Kunta kiinnostaa yrityksiä jatulevaisuudessa yritysten määrän odo-tetaan kasvavan huomattavasti. Nämä

tuovat mukanaan työpaikkoja, kunnantyöllisyystilanne on hyvä.

Palvelutarpeisiin vastaaminen. Pal-velustrategialuonnoksessa on hahmotet-tu myös keinoja, joilla lisätyövoimantarvetta kunnassa voitaisiin vähentää.Yksi keino on hankkia yksityisiä osto-palveluja korvaamaan ja täydentämäänkunnan palvelutuotantoa. Kunnan stra-tegiassa on painotettu kuntalaisten it-sepalvelun ja omavastuullisuuden lisää-mistä. Sähköinen asiointi, jossakuntalainen itse hoitaa joitain työvai-heita tietotekniikkaa hyödyntämällävähentää lisätyövoiman tarvetta. Myösvapaaehtoistoiminnan ja järjestöjen toi-minnan tukeminen sekä vapaaehtoisuu-teen perustuva yhteistyö eri toimijoidenkesken voivat korvata kunnan toimintaajoiltain osin.

Nurmijärven palvelutarvemuutokset

Palvelukodin osasto kahden henkilökuntaa.

Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminenkokoaa ainakin Mäntysalossa alueen asuk-kaita yhteen. Asukastoiminnan moottorinaon toiminut jo 35 vuoden ajan MäntysalonSeura, joka perustettiin lisäämään asuin-alueen ja sen ympäristön asukkaiden viih-tyvyyttä. Yhdessä tekemisestä on hyväesimerkki keskellä kylää sijaitseva vehmaskeidas, Enkun Lampi, jota seura hoitaa jakunnostaa tal-koilla.

Seuran alkuperäinen toiminta-ajatus onvain vahvistunut, sillä muutaman talonpienestä yhteisöstä on vuosikymmenienaikana kehittynyt lähes 400 taloudenviihtyisä ja kylämäinen asuinalue. Mänty-saloon halutaan asumaan – tänne ei jou-duta. Valtaosa uusista muuttajista onlapsiperheitä, kertoo seuran puheenjohtajaRauni Koivukangas. Asukasmäärän kasvu ja sitä kautta Män-

tysalon laajentuminen tuovat seuralleuudentyyppisiä haasteita. Näitä ovatmuun muassa vaikuttaminen kun-tapalvelujen kehittämiseen. Män-tysalon Seura tekikin syyskuussaseuran 35-vuotisjuhlassa kuntalais-aloitteen nuorisotilan saamiseksi Haikalankoulun laajennuksen yhteyteen. Budjetti-ehdotuksessa Haikalan koulun laajennuson ajoitettu vuosille 2008-2009.

N U R M I J Ä R V I 3 • 2 0 0 6

7


Kuntavisio ja strategia ohjaavatkunnan toiminnan suunnittelua japäätöksentekoa. Nurmijärvellä onnyt työskennelty vuosi uuden kun-tastrategian ja vuodelle 2015 ase-tetun vision mukaisesti. Strategia-työ on jatkuvaa ja sillä pyritäänyhdensuuntaistamaan näkemyksiäkunnan kehittämislinjoista. Visionsanat sisältävät merkittäviä valin-toja.

Visio: Nurmijärvi – vastuullistenihmisten elinvoimainen kuntapääkaupunkiseudulla - Vastuullisten ihmisten viestii,että palvelujen tuottamisessa koros-tetaan yksilön omavastuuta ja yh-teisöllisyyttä sekä kunnan vastuul-lisuutta tehokkaasta toiminnasta. - Elinvoimainen viittaa siihen,että Nurmijärven elinkeinoelämäon vireää, kunnan kehittäminen onaktiivista ja tavoitteellista. Elinvoi-man nähdään perustuvan yhteisöl-lisyyteen. - Kunta pääkaupunkiseudulla - kertoo Nurmijärven erinomai-sesta sijainnista, innovatiivisesta javerkostomaisen kasvualustasta, jokakunnalla on tarjota elinkeinoelä-mälle sekä Nurmijärven roolistaaktiivisena yhteistyökumppaninalaajenevalla pääkaupunkiseudulla. - viittaa Nurmijärven kykyyntarjota monipuolisia, viihtyisiä jaturvallisia asumisratkaisuja osanalaajenevaa pääkaupunkiseutua.Nurmijärvellä on helppoa elää eri-ikäisenä henkisesti ja fyysisesti ta-sapainoista elämää. Nurmijärvikunnioittaa perinteitään ja maaseu-tumaisuuttaan.

Tunnetkokuntastrategianja vision?

Mäntysalo Seura on ollut aktiivinenseura, jolla on ollut merkittävä tehtävävaikuttaa Mäntysalon alueen kehittämi-seen entistä viihtyisämmäksi asuinalueeksi.Se, että saa uuden kasvavan asuinalueenasukkaat toimimaan yhdessä omaan elin-ympäristönsä edistämiseksi on suuri haaste

ja kunnioitettava sekä kiitokset ansaitsevaasia, totesi kunnanjohtaja Kimmo Behmjuhlapuheessaan. Nurmijärven kunta on 35 vuoden aikanakasvanut yli 20 000 asukkaalla. Klaukka-lassa oli 35 vuotta sitten runsaat 4 067asukasta, joten väestönkasvu on tänä aikanaollut noin 11 000 asukasta. Mäntysalonasukasluku oli viime vuoden lopussa melkotarkalleen sama kuin koko Klaukkalanväkiluku 35 vuotta sitten eli 4018 henkeä. Kunnanjohtaja Behm painotti puhees-saan, että Mäntysalo Seura on hyvä esi-merkki mm. siitä, miten asukasyhdistyson ollut mukana tukemassa kunnan pal-velutuotantoa. – Seuran toiminta on ollut

sitä yhteisöllisyyden turvaverkon rakenta-mista, jota tarvitaan tulevaisuudessa entistäenemmän. Seuran edustaja on ollut mu-kana myös koko Klaukkalan alueen kehit-tämishankkeen ohjausryhmässä vaikutta-massa ja tuomassa näkemyksiä tuleviinkehittämishankkeisiin. – Alueen asukkaiden viihtyisyydenkannalta suuria ja tärkeitä tekoja ovatolleet mm. Korppoon kerhotalon hankintaja kunnostus sekä hallinta. Viime vuosienasuinympäristön siistimistalkoot, joistamerkittävin hanke on Enkun lammenkunnostus, on upea ympäristöteko, jokasamalla tukee kuntastrategian mukaistatoimintaa.

Mäntysalo Seura 35-vuotiasKlaukkalassa toimiva Mäntysalo Seuravietti 35-vuotisjuhliaan syyskuussa.Seura on yksi vanhimpia jaaktiivisimpia asukasyhdistyksiäNurmijärvellä.

Mäntysalossayhteisöllistä toimintaa

Viihtyisyys ja turvallisuus nostavat asuinalueen arvoa. Kesäisin Enkun Lampi on suosittu uinti- ja virkistyspaikka.

Matka voi olla

lunki lukuhetki,

täysillä sooloilua,

sivistävää selailua tai

satunnaista surffailua.

www.nurmijarvi.fi /nurmijarvi-lippuNurmijärvi-lipulla.

N U R M I J Ä R V I 3 • 2 0 0 6

8


Leena Valkonen

Kohti uutta koulua

Kivenpuiston koulussa annetaan eri-tyisopetusta kaikilla peruskoulun luok-ka-asteilla. Opetus suunnitellaan yksi-löllisesti oppilaan lähtökohdat huomioonottaen ja toteutetaan vuosiluokkaperi-aatetta mukaillen. Opetuksen järjestä-mistä koskeva henkilökohtainen suun-nitelma (HOJKS) laaditaan yhdessäoppilaan ja hänen vanhempiensa kanssahuomioiden tarvittavat apuväline- jaavustajapalvelut. Lukuvuonna 2006-2007 uutena luok-kamuotona aloittanut starttiluokka onsuunniteltu oppilaille, jotka tarvitsevatlisäaikaa astuakseen koulumaailmaan.Starttiluokalla valmennetaan tulevaankoulunkäyntiin ja noudatetaan yleisope-tussuunnitelmaa. Varsinaisia erityisluokkia koulussa onyhdeksän. Näistä neljä perusopetusryh-mää on kooltaan 6-8 oppilasta. Oppi-lailla on lievä tai keskivaikea kehitys-vamma ja heillä kaikilla on 11-vuotinenoppivelvollisuus. Oppimisvaikeuksistenlasten erityisluokkia on viisi ja näilläluokilla opiskellaan osin yksilöllisen,mutta myös osin yleisen oppimääränmukaan. Luokkien oppilasmäärä onenintään 10. Kivenpuistossa on myösmahdollisuus olla tuki- tai kokeilujak-solla.

Kivenpuistosta resurssikeskus. Reh-tori Katrina Räisänen-Sondermannon nurmijärveläisenä uusi, hän aloittiKivenpuiston koulun rehtorina vuosisitten elokuussa. Kokemusta erityisope-tuksesta hänellä on lähes parinkymme-nen vuoden ajalta. Tampereelta Nurmi-järvelle muuttanut Räisänen-Sonder-mann on innostunut hyödyntämään ai-empia työkokemuksiaan ja luomaan uut-ta sisältöä erityisopetukseen. Kaksikie-lisenä, suomi ja saksa, häntä kiinnostaamm. vieraan kielen erityisopetus ja senkehittäminen. Kivenpuiston kouluun on tänä syksynätullut kansainvälisen Comenius-projek-

tin myötä saksalainen apulaisopettajaCarina Koch, jonka kautta oppilaatsaavat tuntumaa kansainvälisyyteen javieraan kielen käyttöön. ”Kohti uutta koulua” -ajatus toteutuuaivan konkreettisestikin uusien tilojenmyötä, mutta taustalla on laajempi aja-tus siitä, että Kivenpuiston koulu voisitoimia erityisopetuksen osaamiskeskuk-sena, Katrina Räisänen-Sondermannkertoo. – Me perustamme kouluummemm. infopisteen, johon kokoamme eri-tyisopetusta käsittelevää materiaalia jakirjallisuutta. Henkilökuntamme vastaamielellään aiheeseen liittyviin kysymyk-siin, järjestämme tarvittaessa myös kou-lutusta ja infotilaisuuksia. Suunnitel-missa on, että tuo resurssikeskus voisiolla täydessä toiminnassa lukuvuodesta 2007- 2008 lukien. Kivenpuiston uuden koulurakennuk-sen tiloja viimeistellään parhaillaan.Syksy on ollut rakennusprojektin myötärehtorille kiireinen. – Olemme kylläaivan innoissamme, sillä uusi koulu onsuunniteltu juuri erityisopetuksen tar-peisiin. Rakennukseen tulee 12 perus-opetustilaa sekä yhteisiä tiloja. PäiväkotiAleksille on varattu omat tilat. Meilläon tällä hetkellä 81 oppilasta, uusi kou-lurakennus on suunniteltu 120 oppilaal-le. Erityisopetuksen tarve on kaikenaikaa kasvavaa. Rakennuksessa on tilaa3.300 k-m2 ja sen rakentamiskustan-nukset ovat noin 5,6 miljoonaa euroa.

Erityisopetus saa käyttöönsäuudet tilat marraskuussa,kun Kivenpuiston koulunuudisrakennus valmistuu.Uusien tilojen myötä uudistetaanmyös opetuksen sisältöä,sanoo rehtori KatrinaRäisänen-Sondermann.Tavoitteena on,että Kivenpuiston kouluvoi toimia erityisopetuksenosaamiskeskuksena paitsinurmijärveläisille myösalueellisesti lähikunnille.

Rehtori Katrina Räisänen-Sondermanntoivoo, että Kivenpuiston koulun kynnysolisi kaikille erityisopetusta tarvitsevillemahdollisimman matalalla.

Opetus

Moniam-

matillinen

yhteistyöToiminta-alueisiin Luokkamuotoinen

perustuva erityisopetus

opetus

* yksilölliset * yksilölliset

oppimäärät oppimäärät

Toiminta-alueisiin Luokkamuotoinen

perustuva erityisopetus

opetus

* yksilölliset * yksilölliset /

oppimäärät osin yleiset

oppimäärät

6

5

4

3

2 1

9

8

7

Kivenpuiston koulu

Ammatilliset erityislinjat, ammattioppilaitosten

yleislinjat, ’joustava haku’

TyVa-koulutus

AVa-koulutus

Toimintakeskukset

Tukijakso 6-12 kk

a) opiskelu yleisten

oppimäärien mukaan

b) tukijaksolta

mahdollisuus siirtyä

myös Kivenpuiston

varsinaiseksi oppilaaksi

Pidennetyn oppivelvollisuuden lapset Kivenpuistoon

Koulun tavoitteena on tukea oppilaan tervettä itsetunnon

kasvua sekä auttaa oppilasta löytämään omat vahvuutensa.

Haluamme ohjata oppilasta suvaitsevaisuuteen, erilaisuuden

ymmärtämiseen ja hyväksymiseen.

Koulun tavoitteena on myös tukea oppilasta yksilöllisesti.

Paluu tukijaksolta

omaan luokkaan

a) yleisopetukseen

b) muuhun

luokkamuotoiseen

erityisopetukseen

EA2

EA1

Ensin oli unelma lapsesta,joka täyttäisi kaikkien odotukset.Vuodet vierivät, lapsi varttui,unelmakin muuttui.

Odotukset siitä, että lapsi saisikasvaa ammattinsa osaavien,heistä huolta kantavien aikuistenkanssa, vahvistui.

On suuri lahja elää ja toimiarehtorina tällaisten unelmien,näiden lasten ja aikuistenkeskellä.

Mitä jäi alun odotuksista jäljelle?

Unelma siitä, että uusi koulu saisijotakin, jolla tämä kaikki luovuusvoitaisiin kutoa kankaaksi,ripustaa esille kaiken maailmankatsottavaksi.

Sillä eikö jokainen lapsi oleainakin yhden unelman arvoinen?

Katrina Räisänen-SondermannKivenpuiston koulun rehtori

N U R M I J Ä R V I 3 • 2 0 0 6


9

Nurmijärvellä käynnistyi tänä syksynäautismiluokka, erityinen strukturoidunyksilöopetuksen luokka, jota vetää erityis-luokanopettaja Terttu Juntti. Opetus onsuunnattu autisti- ja aspergerlasten ope-tukseen ja ryhmässä on viisi oppilasta.Oppilaspaikkoja luokassa on kuusi. Op-pilaat aloittivat väliaikaisissa tiloissa vi-rastotalon alakerrassa odottaen uudenkoulun valmistumista. Terttu Juntin mukaan opetusryhmä ontullut tosi tarpeeseen, yksilöohjauksestahyötyvät monet. Strukturoitu opetustarkoittaa sitä, että opetus on suunnitelturakenteeltaan selkeäksi ja oppimisen tu-kena ovat sopivat apuvälineet. Opettajanapuna on kolme koulutettua avustajaa,jotta kukin oppilas saa yksilöllistä opetustaoman henkilökohtaisen opetussuunnitel-mansa mukaisesti. Autismi- ja aspergeroppilaiden opetuk-sessa kuvilla on iso merkitys, keskusteluja yhteydenpito saattaa edetä pelkästäänkuvien varassa. Nykytekniikasta on apua,esimerkiksi puhekommunikaattori muun-taa oppilaan kirjoituksen puheeksi, kuva-ohjelmat tuottavat teksteihin myös kuvatja digikameralla saadaan tuotettua kuvia

tutuista asioista ja paikoista. Terttu Juntti odottaa oppilaidensa kanssainnokkaasti muuttoa uuteen kouluraken-nukseen. – Väliaikaisissa tiloissa toimimi-nen on häirinnyt yllättävän vähän. Ope-tuksemme on selkeästi jäsenneltyä, jotenopetustilanteet ovat sujuneet häiriöttä.

Toivon, että voimme uuden Kivenpuistonkoulun kautta välittää tietoa erityisope-tuksesta ja sen uusista muodoista ja tuu-lista mahdollisimman laajalti myös kun-tarajojen yli. Samalla toimimmeosaamiskeskuksena kaikille asiasta tietoatarvitseville.

Erityisopetuksessa käytetään monia apuvälineitä. Väreillä, muodoilla ja kuvilla on tärkeä rooli autisti- ja aspergerlasten opetuksessa, sanoo erityisopettaja Terttu Juntti.

Autismiluokka aloitti syksylläErityisopetuksentarvetta selvitettyKUUMA-yhteistyönäKUUMA-yhteistyön puitteissaon selvitetty kuuden Keski-Uu-denmaan kunnan erityisopetuksentilannetta. Valtakunnallisesti erityis-opetusta sai noin 7 % kaikista pe-ruskoulun oppilaista syksyllä 2005.Erityisopetuksen tarve on kasvussaja eniten on lisääntynyt niiden op-pilaiden määrä, joilla erityisopetuk-sen perusteena on tunne-elämän häi-riö tai sosiaalinen sitoutumattomuus. Erityisoppilaita on sijoitettu KUU-MA-kunnissa erityisluokille sekäintegroitu yleisopetuksen ryhmiin.Ennaltaehkäisevän toiminnan sekävarhaisen puuttumisen merkitys onsuuri. Mitä aikaisemmin ongelmiavoidaan ratkoa, sitä tuloksellisempaatyö on.

FAKTA

Ohjelman toimenpiteet koskevat kol-mea ryhmää: uusien yritysten perustajat,mihin sisältyy myös yrittäjyyden tunne-tuksi tekeminen, uudet kuntaan sijoittu-mista harkitsevat yritykset sekä kunnassatoimivat yritykset, joiden kasvu ja kehittä-minen tuovat elinvoimaa alueelle. Kunnan elinkeinorakenne on, kutensekä koko maassa että erityisesti Uudella-maalla, voimakkaasti palveluvaltainen:palveluala työllistää 65 prosenttia kunnassatyössäkäyvistä henkilöistä. Seuraavana,noin 30 prosentin osuudella tulevat yh-dessä teollisuus, rakentaminen sekä sähkö-ja vesihuolto. Työpaikkojen määrän on Uudellamaallaennustettu tulevaisuudessa kasvavan suh-teellisesti eniten erityisesti pääkaupunki-seudun ulkopuolisissa kunnissa. Tällätulisi olemaan vaikutusta myös ruuhkai-seen työmatkaliikenteeseen. Nurmijärveltäpääkaupunkiseudulle tekee päivittäin työ-matkansa noin 9000 henkilöä. Toki myösvastavirtaan matkustetaan, vaikkakin pie-nemmässä määrin. Unohtaa ei pidä myös-kään lähikuntien välistä liikennettä. KokoHelsingin seudun monipuolista liikku-vuutta kuvaa se, että noin kolmasosaankunnan alueella olevista työpaikoista työ-matka tehdään kunnan ulkopuolelta, toisin

sanoen työntekijät asuvat muualla kuinNurmijärvellä.

Elinkeinopoliittisen ohjelman yhtenätavoitteena on lisätä yritysten ja niidentarjoamien työpaikkojen määrää ja nostaasamalla kunnan työpaikkaomavaraisuutta.Tavoitteeseen pyritään useilla eri toimen-piteillä.

Yritystonttien käyttöönoton valmius-astetta parannetaan ja hankitaan uusiayritysalueita myös tulevaa kysyntää sil-mällä pitäen. Yrityksiin kohdistuvaa tont-ti- ja liikepaikkamarkkinointia tehdäänsekä oman työnä, yhteistyössä muidentoimijoiden kanssa että seudullisena yh-

teismarkkinointina. Kunnassa toimivienyritysten palveluja ja tuotteita tehdääntunnetuksi kuntalaisille.

Yritysten kasvumahdollisuuksia ja yh-teistyötä lisätään tukemalla toimialakes-kittymien muodostumista. Tarkoituksenaon ideoida ja osallistua hankkeisiin, jotkaedistävät yritysten kasvua ja kansainvälis-tymistä. Tiedotusta tarjolla olevasta yri-tyskoulutuksesta ja kehittämishankkeistalisätään. Yhtenä toimialana kehittämis-kohteeksi on otettu palveluala ja erityisestikunnallisia palveluja tukeva yritystoimin-ta. Tähän kuuluvat mm. hyvinvointi-,päivähoito-, sosiaalipalvelut. Myös mat-kailuelinkeinot ovat mukana. Yrityksilletarjotaan mahdollisimman hyvät neuvon-ta- ja informaatiopalvelut. Osa palveluistahoidetaan seudullisesti.

Yrittäjyyden tunnettuutta lisätään nos-tamalla yrittäjäkasvatuksen ja –koulutuk-sen määrää opetussuunnitelmissa. Yhteis-työtä yritysten ja elinkeinoelämän järjes-töjen kanssa tiivistetään.

Työvoiman saaminen eri toimialojenyrityksiin tulee olemaan yksi tulevaisuu-den haasteista koko maassa. Hyvät jasujuvat liikenneyhteydet lippujärjestelmi-neen vaikuttavat myös yritysten toimin-taedellytyksiin.

Kuntaorganisaation tekemät hankin-nat tarjoavat työtä kunnan alueen yrityk-sille. Eri toimenpitein edistetään paikal-listen yritysten mahdollisuuksia jatietämystä osallistua tarjouskilpailuihinja menestyä niissä.

Elinkeinopolitiikan toteuttaminen kos-kettaa käytännössä lähes kaikkia kunnantoimintoja. Tulosten aikaansaamiseksitarvitaan kunnan yksiköiden, kunnassatoimivien yritysten, oppilaitosten ja mui-den yhteistyökumppaneiden yhteistyötä.Lisäksi tarvitaan sekä henkilö- että rahal-lisia resursseja hankkeiden toteuttamiseenohjelmakauden aikana. Osa hankkeistatoteutetaan seudullisina, Kuuma-kuntienyhteiseen uuteen elinkeinostrategiaansisältyvinä toimenpiteinä.

Kunnanvaltuusto käsittelee elinkeino-poliittista ohjelmaa 27.9. (lehti painettuennen kunnanvaltuuston kokousta).

N U R M I J Ä R V I 3 • 2 0 0 6

10


Elinkeinopoliittinen ohjelmayritysten parhaaksiKunnan elinkeinopoliittinen ohjelmasisältää asioita, joita toteuttamallavaikutetaan yritystentoimintaedellytyksiin jakasvumahdollisuuksiin kunnassa.Uusi ohjelma koskee vuosia 2006-2010.Ohjelman tekemiseen on osallistunutyrityksiä, virkamiehiä jaluottamushenkilöitä.

Yrityshankkeita on tämän vuodenalusta käsitelty poikkihallinnollisessayrityspalvelutiimissä. Tarkoituksena onentisestään tehostaa yritysten ja yritys-alueiden kehittämistä koskevienhankkeiden käsittelyä kunnassa. Tiimin tehtävänä on mm. hakea rat-kaisuja kuntaan sijoituvien yritystentarpeisiin. Tarkoituksena on löytää so-piva tontti ja muodostaa kunnan jayrittäjän kannalta toimiva hankekoko-naisuus. Varsinkin suurten yritystenhankkeissa kyse voi olla usean vuodensuunnittelusta. Mikäli yritys harkitseetoimipaikkansa muuttamista, vaikuttaasijoittumispäätöksiin tontin sijaintisuhteessa yrityksen nykysijaintiin, ali-hankkijaverkosto, markkinoiden lähei-syys sekä toimintaa tukeva muu yritys-verkosto kunnassa ja lähialueilla. Yksitärkeä tekijä on myös tontin hinta ja

rakennettavuus. Myös työvoiman saan-nilla on merkitystä. Pääkaupunki-seudun tonttien hintojen nousu ja lii-kenteen ruuhkautuminen ovat tuoneetyritysten tonttikysyntää entistä enem-män kehyskuntiin. Toisena laajana osa-alueena tiimillä onkunnan alueella toimivien yritysten eri-tyiskysymykset. Näitä voivat olla muunmuassa yritysten kasvuun liittyvä lisämaantarve kaavoituksellisine ja kunnallistek-nisine asioineen tai kokonaan uuden ton-tin tai toimitilojen etsiminen. Lisäksikäsitellään nykyisten yritysalueiden ke-hittämistä ja uusien alueiden hankintaanliittyviä kysymyksiä. Yrityspalvelutiimin perustaminen onosa kuntastrategian toteuttamista. Yh-tenä strategian toimenpiteenä on mai-nittu palvelualuerajat ylittävän yh-teistyön lisääminen.

Yrityshankkeisiin monipuolistaasiantuntemusta yrityspalvelutiimistä Yrityspalvelutiimin

jäsenet:- kunnanjohtaja Kimmo Behm, puheenjohtaja- ympäristöpalvelualueen päällikkö Timo Pirttijärvi- kunnallistekniikan päällikkö Juha Koivisto- kunnangeodeetti Sirkku Haikala- rakennustarkastaja Heikki Mälkki- kaavoitusarkkitehti Timo Lehtinen, varalla kaavoituspäällikkö Aarno Kononen- vesilaitoksen johtaja Ilkka Ojansivu- elinkeinopäällikkö Hilkka Gehör, esittelijä ja sihteeri

Reimax Electronics Oy toimii elektroniikka-alan sopimusvalmistajana.

Hilkka Gehörelinkeino-päällikkö

N U R M I J Ä R V I 3 • 2 0 0 6

11


Terveydenhoitajat ja lääkärit voivatantaa liikkumislähetteen asiakkaalle, jolleliikunnan aloittamisesta on kohtuullinentai suuri hyöty nimenomaan terveydenkannalta, sairauden ennaltaehkäisyssä taihoidossa. Liikunta ennaltaehkäisee ja on lääkemm. seuraaviin sairauksiin: diabetes, tuki- ja liikuntaelinvaivat, hengityselinsairau-det, sydän- ja verisuonisairaudet, kohonnutverenpaine, ylipaino, osteoporoosi, virtsankarkailu ja myös ikääntymiseen liittyvääntoimintakyvyn heikkenemiseen. Saatuaan lääkäriltä tai terveydenhoitajaltaliikkumislähetteen asiakas varaa itselleenajan terveyskeskuksen fysioterapiasta.Hänelle annetaan aika liikkumisneuvon-taan fysioterapeutille tai liikunnanohjaa-jalle riippuen neuvonnan tarpeesta. Liik-kumissuunnitelma tehdään yhdessäasiakkaan kanssa hänen ”mittojensa” jakykyjensä mukaiseksi. Asiakas saa ohjeitaomaehtoiseen liikuntaan ja tietoa kunnanliikuntapalveluista ja -ryhmistä. Asiakkaalle tehdään mittauksia tarpeenmukaan tavoitteellisuuden, motivoinninja seurannan helpottamiseksi. Mittaus eitarkoita Cooper- tai polkupyörätestin te-kemistä, vaan esim. ylipainoisella painoin-deksin kirjaamista ja vyötärönympärystänmittaamista. Ikäihmiselle mittaus voitarkoittaa kävelynopeuden tai puristusvoi-

man mittaamista. Liikunta- ja terveystoi-men on tarkoitus seurata liikkumislähet-teen saaneen liikunnan onnistumista alku- ja loppumittauksella sekä 1/2-1 vuodenseurannalla. Asiakas ohjataan ravintoneu-vontaan tarvittaessa. Terveysliikuntaprojekti on tarkoitettusinulle, joka olet aina miettinyt, että:tarttis tehdä jotain, mutta kun ei oikeinhuvittais; en millään kehtaa lähteä ruipe-loitten joukkoon; putoon joukosta, kunjumpassa tulee niitä sarjoja, jotka vaatiitahdissa pysymistä; koululiikunta vei vii-meisenkin liikunnanilon ja muut lohdut-tavat tekosyyt. Pyydä liikkumislähete ja hämmästy,miten riskimpikin taipuu, miten huvitta-minen hiipii tossuun, miten oma tahti jarytmi kelpaa ja miten liikunnanilon jamyös hyvän olon ja terveyden voi löytää. Osallistu yksin tai yhdessä ponnistelunhurmioon, väsymisen riemuun, uupumisennautintoon ja palautumisen autuuteen.

Liikunnallisin terveisinLiikunta- ja terveystoimi

Kunnossa Kaiken Ikää ryhmissä onvielä hyvin tilaa ja liikuntatoimi onsuunnannut miehille omaa ohjelmaa.Kunnossa Kaiken Ikää ryhmät kokoon-tuvat seuraavasti:

Sisäfutis, uutuusIsoniitun koulu, KlaukkalaKeskiviikkoisin klo 20-21.30 Hauska ja helppo peli, jota voi pelatayhdessä taitotasosta riippumatta. Oh-jaajan opastuksella tehdään alku- jaloppuverryttelyt, pikkupaloja tekniikanja sääntöjen saloja ja kunnon hiki pe-laamalla. Maksuvälineenä hyväksymme KKI

– liput (4 €), liikuntasetelit Smartumja Finnbody (4 €).

Miesten klubitHarjulan koulu, KlaukkalaMaanantaisin klo 18-19Maaniitun koulu, KirkonkyläTiistaisin klo 20-21 Monipuolista ohjattua liikuntaa jouk-kuepelejä pelaillen ja ennakkoluulotto-masti uusia lajeja kokeillen. Maksuvälineenä hyväksymme KKI– liput (4 €), liikuntasetelit Smartumja Finnbody (4 €).

Kuntonyrkkeily (alkaa viikolla 41)Nurmijärven Yhteiskoulu (Kk)Torstaisin klo 16.30-18 Tehokasta ja kohtuullisen raskastaliikuntaa. Tunnit sisältävät nyrkkeily-tekniikoiden harjoittelua ja monipuo-lista lihaskuntotreeniä. Maksuvälineenä hyväksymme KKI– liput (4 €), liikuntasetelit Smartumja Finnbody (4 €).

SählytRajakaariMaanantaisinklo 20-21.30Harjulan koulu,KlaukkalaTorstaisin klo 18-19 Hauska ja helppo peli pelata yhdessätaitotasosta riippumatta ja silti kaikkisaavat hien pintaan ja kuntokin kohe-nee. Tunneilla ei ole ohjaajaa vaan vas-tuuhenkilö. Kausi maksaa 12 €, jonka voit maksaamyös KKI - lipuilla tai liikuntaseteleillä.

KaukalopalloKlaukkalan JäähalliLauantaisin klo 7.30-8.30 Motivaatiosi on kunnon kohottami-nen, painonhallinta tai pelailu rennossaryhmässä, pisteet tai tyyli eivät olesinulle tärkeitä. Mukaan tarvitset luis-timet, kypärän, polvisuojat ja mailanMaksuvälineenä hyväksymme KKI –

liput (4 €), liikuntasetelit Smartumja Finnbody (4 €).

YLEISÖLUISTELUT KLAUKKA-LAN JÄÄHALLISSAYleisluisteluvuorot alkavat Klaukkalanjäähallissa 2.10. alkaen:Maanantaisin klo 16.00-17.30, mailal-liset, huomio kypäräpakko!Tostaisin klo 16.00-18.00, ilman mai-laa. Lisäksi 13.10. lähtien perjantaisin onluisteluaika klo 16.00-17.30 ilmanmailaa.Yleisöluistelut ovat maksuttomia.

Nurmijärven kunta ottaaliikkumislähetteen käyttöön

Vireyttä liikunnastaLiikuntatoimen kokoama esiteohjatusta liikuntatarjonnastasyys- ja kevätkaudelle on jaettukaikkiin koteihin.16-sivuinen palveluesite onnimeltään Ohjaustoiminta ja sitäsaa mm. liikuntavirastosta.

Nurmijärven kunnassa onkäynnistynyt terveyskeskuksen jaliikuntatoimen yhteinen projektiterveysliikunnan edistämiseksi.

N U R M I J Ä R V I 3 • 2 0 0 6


Leena Valkonen

Yksi asukasyhdistystoiminnan tavoit-teista on vaikuttaa kunnalliseen päätök-sentekoon omaan asuinympäristöön liit-tyvissä asioissa, sanoo yhdistyksen puheen-johtaja Vesa Ilmarinen. Nettisivujenkeskustelufoorumi on avannut nopean jajoustavan kanavan yhteydenpitoon. Asu-kasyhdistys kokoaa myös sähköpostirinkiäniistä asukkaista, jotka haluavat tietäänopeasti asioista ja osallistua talkoisiin jamuihin tehtäviin. Tähän rinkiin voi il-moittautua nettisivuilla. Vesa Ilmarinen kannustaa muitakinasukasyhdistyksiä nettisivujen tekoon.– Sivusto on rakennettu netistä haetullevalmiille pohjalle, osoite maksoi 50 euroa,sivujen valmistamiseen tarvittava netti-työkalu 50 euroa ja tarvittava serveritilamaksaa 50 euroa vuodessa.

Neuvola ja liikennekysymykset esillä.Röykässä käytiin kesän mittaan runsaastikeskustelua oman neuvolan lakkauttami-sesta ja toiminnan siirtämisestä Perttulanneuvolan yhteyteen. Asukkaat keräsivätnimilistaa neuvolan säilyttämisen puolesta,listaan tuli yli 200 allekirjoitusta. Asiaon valtuuston käsittelyssä loppuvuodesta. Parhaillaan on menossa asukasyhdistyk-sen logon suunnittelukilpailu, johon voijättää ehdotuksia lokakuun puoleenväliinsaakka. Tulevaa toimintaa on mm. syksylläjärjestettävä liikenneturvatempaus yhteis-työssä päiväkodin, koulun ja kunnan kans-sa. Asukasyhdistys on laittanut liikkeellekyselyn, jossa tiedustellaan liikenteenongelmakohtia ja kootaan niihin liittyviäparannusehdotuksia. Kartoituksen tulosesitellään kunnan liikennesuunnittelijalle,tiehallinnolle ja mahdollisesti myös polii-sille. Marraskuussa on asian tiimoilta tu-lossa yleisötilaisuus.

Retkiä ja juhlia. Retket ja juhlat ovatasukashenkeä lisääviä tapahtumia, toteaaVesa Ilmarinen. – Kesällä yhdessä nuoriso-seuran kanssa järjestetty opastettu bussi-matka lähiseudulle keräsi nopeasti linja-auton täyteen. Syksymmällä pikkujoulu-aikaan marraskuussa sytytetään valot suu-reen kuuseen, joka sijaitsee kyläkaupanlähettyvillä. Seuraamme myös nuorisontekemisiä ja kylän aikuiset suuntaavatiltalenkkejään niille kulmille, joissa nuo-rison tiedetään kokoontuvan. Aikuistenliikkeelläolon toivotaan ehkäisevän ilki-valtaa ja kiusaamista. Teemme myös omaa

asukaslehteä. Puheenjohtaja Vesa Ilmarinen on asunutRöykässä viisi vuotta. – Tämä on luon-nonläheinen ja maisemallisesti kaunispaikka, melkein joka pihalta pääsee met-sään eikä Helsinkikään ole kohtuuttomankaukana. Vesistöt Sääksjärvi ja Vaaksinjärvi

ovat lähellä. Kylän merkittävimmät paikatovat entinen Röykän sairaala, vanhan rau-tatieaseman tienoo sekä geofysikaalinenobservatorio.

Röykän asukasyhdistyssiirtyi nettiaikaanRöykän asukasyhdistys toimii vireänätoiminta- ja tietokanavanaoman kylän asukkaille.Yhdistys avasi kesällä omat nettisivut,joiden kautta keskustelu omaanlähipiiriin liittyvistä asioista käyentistä sutjakammin.Perinteistä toimintaa ovatsiivoustalkoot, erilaiset juhlatja matkat.

Nettisivujen kautta yhteydenpito oman kylän asukkaisiin on entistä helpompaa, sanoo asukasyhdistyksen puheenjohtaja VesaIlmarinen.

Röykän keskustassa kasvava iso kuusion kylän symboli.

Käy tutustumassa:

www.roykka.fi

Ryöykkäläiset järjestävät yhdessä mm. siivoustalkoita.

12

N U R M I J Ä R V I 3 • 2 0 0 6

13


Kun verottaja vetäytyi Klaukkalan yh-teispalvelupisteestä vuoden 2005 lopussa,ovat huhut pisteen lakkauttamisesta elä-neet sitkeinä. Hyvinkään kihlakunnanpoliisilaitos ja kunta sopivat elokuussapoliisin lupahallinnon osalta, että se jatkaatoimintaansa ainakin vuoden 2009 lop-puun asti. Klaukkalan yhteispalvelupisteen toimin-ta käynnistyi vuonna 1997. PalvelusihteeriTuija Heiskanen on työskennellyt yhteis-palvelussa alusta saakka hoitaen kunnanpistettä. – Jaan kaikkea kuntaan liittyvääinformaatiota. Pisteestä saa lomakkeita,lainhuuto- ja rasitustodistuksia, kiinteis-törekisteriotteita. Tänne voi jättää hake-muksia, tutkia karttoja, lukea pöytäkirjojajne. Asiakasmäärä kunnan tiskissä on vaih-dellut tänä vuonna noin 170:sta runsaaseen300 kuukaudessa. Elokuussa kaikilla pal-velupisteen virkailijoilla oli vipinää, yh-teispalvelupisteen kokonaisasiakasmääräoli runsaat 1500. Poliisin lupahallinnossa on elokuussatehdyn sopimuksen mukaan kaksi työnte-kijää. He hoitavat myös kunnan virkailijanpäivittäiset lounas- ja kahvitaukotuurauk-set. Poliisin virkailijoina työskentelevätEija Brunfeldt ja Riitta Voutilainen.Passiuudistus merkitsi Klaukkalankintoimistossa melkoista kiirettä elokuussa.

Asiakkaita poliisin lupahallinnossa kävilähes tuhat. – Meillä voivat hoitaa lupa-asioita kaikki Hyvinkään kihlakunnan

alueella asuvat, ei välttämättä tarvitse asuaNurmijärvellä, Riitta Voutilainen vinkkaa. Hyvinkään maistraatti palvelee Klauk-

kalassa yhtenä päivänä viikossa, virkailijaon paikalla keskiviikkoisin. – Seuraammetämän vuoden ajan asiakasmäärän kehitys-tä ja teemme sen perusteella jatkopäätök-siä, sanoo Hyvinkään maistraatin päällik-kö, henkikirjoittaja Pentti Ristikartano.- Kävijöitä on toistaiseksi ollut aika vähän.Monia palveluja voi hoitaa sähköisesti jase on selvästi vähentänyt maistraateissakäyntejä. Seuraamme myös sisäasiainmi-nisteriössä käynnissä olevaa keskusteluayhteispalvelupisteistä. Työvoimatoimiston palvelupistettä hoi-taa työvoimaneuvoja Irja Hoviniemi.- Klaukkalassa palvellaan päivystysluon-teisesti uusia työnhakija-asiakkaita sekätarjotaan työnhakukeskuksen tyyppisiäpalveluja. Klaukkalan palvelupisteessä onasiakkaiden käytettävissä kaksi tietokone-päätettä, joiden kautta voi kirjautua työn-hakija-asiakkaaksi, etsiä työ- ja koulutus-paikkoja sekä laatia työhakemuksia jaansioluetteloita. Sähköisten palveluidenkäytössä autetaan ja opastetaan. Työnan-tajat voivat ilmoittaa työmahdollisuuksistahenkilökohtaisesti, sähköpostin välityk-sellä tai puhelimitse. Yhteispalvelun perustamisesta lähtienmukana on ollut myös Keski-UudenmaanUusyrityskeskus, joka antaa yritystoimin-taa suunnitteleville maksutonta neuvonta-palvelua. Yritysneuvojalle varataan aikanumerosta (09) 2709 2550.

Klaukkalan yhteispalveluOsoite: Kuonomäentie 2 (2. kerros), 01800Klaukkala (kirjaston vieressä)Avoinna: ma - pe klo 10.00 - 17.00Puhelin: (09) 2500 2560Faksi (09) 2500 2570Sähköposti: [email protected]

Teksti ja kuvat: Leena Valkonen

Klaukkalan yhteispalvelupisteen toiminta jatkuuNurmijärven kunta ja Hyvinkäänkihlakunnan poliisilaitos ovat sopineetlupahallinnon yhteistyön jatkamisestaKlaukkalan yhteispalvelupisteessävuoden 2009 loppuun.Pisteestä saa myös kunnan,työvoimatoimiston, Hyvinkäänmaistraatin sekäUusyrityskeskuksen palveluja.

Klaukkalan yhteispalvelupisteen virkailijoiden yhteishenki on hyvä, vaikka heilläonkin eri työnantajat. Kuvassa vasemmalta palvelusihteeri Tuija Heiskanen,toimistosihteeri Riitta Voutilainen, takana työvoimaneuvoja Irja Hoviniemi,tutkintasihteeri Eija Brunfeldt sekä henkikirjoittaja Pentti Ristikartano. Kuvastapuuttuu yritysneuvoja Pertti Salovaara.

Haluamme kehittää kunnallista tiedotuslehteämme niin, että se palvelisi Teidän tarpeitanne ja toiveitannemahdollisimman hyvin. Vastaamalla oheiseen tutkimukseen annatte meille arvokkaita ja hyödyllisiänäkemyksiä lehtemme kehittämiseksi. Vastanneiden kesken arvotaan yllätyspalkinto. Kiitos yhteistyöstänneetukäteen!

NURMIJÄRVI TIEDOTTAA – LUKIJATUTKIMUS

Nurmijärven kunta/kuntaviestintä

Tunnus 500668001003 Vastauslähetys

1. Kuinka suuren osan luitte lehdestä? Valitkaa yksi vaihtoehto

Kokonaan tai melkein kokonaan50 % tai enemmän kaikista artikkeleistaVähemmän kuin 50 % kaikista artikkeleistaSelailin lähinnä otsikotEn lukenut ollenkaan

2. Saitteko lehden sisällöstä itsellenne tarpeellista informaatiota?Hyvin KohtalaisestiVähän Ei ollenkaan

3. Onko lehden visuaalinen ilme mielestänne kiinnostava?Hyvin KohtalaisestiVähän Ei ollenkaan

Palautukset 15.10. mennessä.

Nurmijärvenkunta

maksaapostimaksun

Nimi:

Osoite:

Postinumero/paikka:

4. Millaisia aiheita toivotte lehden käsittelevän enemmän? Voitte valita useamman vaihtoehdon

Kuntatalous ja poliittinen päätöksentekoElinkeino- ja yritystoimintaYmpäristö ja rakentaminenVapaa-aika, harrastukset, kulttuuriMuuta

5. Mitä mieltä olette kunnan oman tiedotuslehden tarpeellisuudestaHyvin KohtalaisenVähän Ei ollenkaan

6. Minkä kokonaisarvosanan antaisittelehdelle kouluasteikolla 4-10?

7. Mikä oli mielestänne mielenkiintoisin artikkeli lehdessä?

N U R M I J Ä R V I 3 • 2 0 0 6

14

Nurmijärven ympäristölautakunta, toimittaja: Marja Innanen

Kampanjan yhteyshenkilö ympäristö-suunnittelija Liisa Teräsvuori, kuinkapitkällä asia nyt on? -Kuntien ilmastonsuojelukampanjassaon viisi välitavoitetta. Ensimmäisenä onenergian käytön ja kasvihuonekaasupääs-töjen tason selvittäminen vuodelta 1990ja viimeisen saatavilla olevan kalenterivuo-den osalta. -Uudenmaan liitolta ja YTV:lta on tänävuonna ilmestynyt raportti kaikkien Uu-denmaan kuntien kasvihuonekaasujenpäästöistä. Kuntaliiton mukaan tätä ra-porttia voi käyttää perustietoina. -Seuraavaksi vuorossa ovat energiankäytön ja päästöjen määriä koskevien en-nusteiden laatiminen ja päätös vähentä-mistavoitteesta. Tärkein asia on sitten itsetoimintaohjelman laatiminen ja sen to-teuttaminen. Aikaa näiden välitavoitteidensaavuttamiseen on kolme vuotta.

-Nurmijärven päästökehitys ei onneksiole erityisen huolestuttava ilmestyneenraportin mukaan. Väkiluvun kasvun myötäkunnan päästöt kasvoivat selvästi, muttahitaammin kuin väkiluku kasvoi. -Yhteistyömahdollisuuksia on mietitty,vaikkapa Kuuma-kuntien kanssa. NiistäMäntsälä on jo tehnyt erillisen energia- jailmastosopimuksen. -Olen myös ollut yhteydessä kouluihinja kertonut mahdollisuudesta kutsua il-mainen ilmastolähettiläs kertomaan ilmas-tonmuutoksesta yläasteelle ja lukioihin.

Liittyen EU:n komission ja Ilmastonmuu-toksen viestintäohjelman toteuttamaanilmastokampanjaan, jossa Nurmijärvenkunta on kumppanina, on ilmastonmuu-toksesta tulossa yleisötilaisuus 30.11.

YTV:n ja Uudenmaan liiton tekemässäselvityksessä otettiin huomioon kolmentärkeimmän kasvihuonekaasun hiilidiok-sidin, metaanin ja typpioksiduulin päästöt.Päästöjen määriä vertailtiin vuosina 1990ja 2003. Vuonna 2003 Nurmijärven kulutustavastaavista päästöistä syntyi sähkönkulu-

tuksesta ( ei sisällä lämmityssähköä) 19%,rakennusten lämmityksestä 27%, liiken-teestä 37%, teollisuuden polttoaineidenkäytöstä 7%, jätehuollosta 4% ja maata-loudesta 5%. Kaukolämmön aiheuttamat päästöt ovatvähentyneet puoleen kun on siirrytty uu-siutuvan polttoaineen käyttöön. Näin siitähuolimatta, että tuotantomäärä yli kak-sinkertaistui. Kaatopaikoilla syntyvät päästöt vähenivät40% kaatopaikkakaasun talteenoton alet-tua. Maatalouden aiheuttamat päästöt vähe-

nivät selvästi eläinten ja viljelyalan vähe-nemisen myötä. Sähkönkulutuksen päästöt puolestaanyli kolminkertaistuivat ja sähkölämmityk-sen aiheuttamat jopa viisinkertaistuivat.Liikenteen päästöt kasvoivat 8%.

Osoitteessa www.ilmastonmuutos.infovoi kuka tahansa käydä antamassa omanlupauksensa hillitä ilmastonmuutosta.Esimerkiksi ”Vaihdan vihreään säh-köön”, tai ”Käytän julkisia kulkuväline-itä ja kävelen tai pyöräilen autoilun si-jaan”.

Öljysäiliön omistaja tai haltija onvastuussa säiliön asianmukaisesta hoi-dosta ja kunnossapidosta. Maanalaisetöljysäiliöt aiheuttavat ongelmia silloin,kun ei tiedetä säiliön aiemmista huol-loista, tarkastuksista, puhdistuksistatai mahdollisista vuodoista maaperään.Öljyllä pilaantuneen maaperän puhdis-

tamisesta aiheutuu lähes aina huomat-tavia maansiirtotöitä ja puhdistuskus-tannuksia.

Öljysäiliöiden määräaikaistarkastuk-set ja käytöstä poistaminen ovat mm.kiinteistöä myytäessä arvokasta aineis-toa.

Öljysäiliön sijoittaminen ja varusteet.Pohjavesialueella uudet säiliöt tuleesijoittaa sisätiloihin tai maan päälle.Pohjavesialueella öljysäiliön tulee ollakaksivaippainen tai se on asennettavasuoja-altaaseen. Öljysäiliössä on ainaoltava ylitäytön estolaite.

Öljysäiliön asentaminen on luvanva-raista. Asentamisen ja säiliön määräai-kaistarkastuksen saa tehdä vain Turva-

tekniikan keskuksen hyväksymä toi-minnanharjoittaja. Auktorisoidun liik-keen on aina annettava asiakkaalleenasennustyöstä kirjallinen todistus, jostatulee toimittaa jäljennös Nurmijärvenpaloasemalle.

Öljysäiliön tarkastus. Jokaisen säiliönomistajan kannattaa selvittää öljysäiliönikä ja edellinen määräaikaistarkastus-päivä. Säiliön ikä selviää katsastuspöy-täkirjasta tai säiliön kannessa olevastakilvestä. Jokainen uusi maanalainensekä tärkeällä pohjavesialueella sijaitsevamaanalainen ja maanpäällinen öljy- japolttoainesäiliö tulee tarkastaa ensim-mäisen kerran 10 vuoden kuluessa säi-liön käyttöönotosta. Mahdollisista öl-jyvuodoista on ilmoitettava välittömästiKeski-Uudenmaan pelastuslaitokselle

ja ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Säiliön tyhjentämisessä syntyvät jät-teet, kuten öljy, öljypitoinen liete, öl-jyyntynyt täyttöhiekka tai muu täyttö-materiaali ja pesujäte tulee toimittaaongelmajätteenä käsiteltäväksi (esim.Ekokem Oy).

Riitta Heinonen

YhteystietojaÖljy- ja Kaasulämmitys Yhdistys ry,p. 09-7206 1114www.oljylammitys.fi

Keski-Uudenmaan pelastuslaitosNurmijärven paloasemaPalotarkastajat p. 839 40 442tai 839 40 443www.ku-pelastus.fi

Nurmijärvellä päätettiin viimekeväänä ryhtyä suunnittelemaan omaailmastostrategiaa. Sen aluksi liityttiinSuomen kuntaliitonilmastonsuojelukampanjaan.

EU:n ilmastokampanja kehottaa: säädä, sammuta, kierrätä, kävele, tee muutos.

Ohjeita öljysäiliön omistajalle

Alkuselvitykset tehty

Vanhat huonokuntoiset öljysäiliöt jaöljyn huolimaton käsittely ovatmerkittävä riskitekijä maaperälleja pohjavedelle. Nurmijärvelläpohjavesialueille sijoitetutmaanalaiset öljysäiliöt ovat erityisensuuri riski, koska kuntammetalousvesi saadaan kokonaanpohjavedestä.

Kunnallinen ilmastostrategia tulossa

Ilmastonmuutos, mikä se on?

Katso dokumenttielokuva

”Epämiellyttävä totuus”, niin

tiedät aiheesta kaiken

perustarpeellisen.

Sekä Maaniitun että Palojoen asukasyh-distyksissä on perustettu työryhmät aja-maan yhteistä asiaa, lentomelun torjuntaa.Melua on kyllä mitattu, mutta asukkaidenmielestä väärässä paikassa. - Maaniitussa olevan mittausaseman yliei juurikaan lennä koneita, eikä sieltäsaatava tieto voi olla luotettavaa, kritisoipalojokisen ryhmän vetäjä Minna Joki-nen. Oikea paikka hänen mielestään olisipikemminkin Taaborilla tai Paloonmäellä. -Aikanaan meille luvattiin, että kol-mannen kiitotien valmistumisen myötämeluhaitta pienenee. Näin ei ole käynyt,päinvastoin melu vain lisääntyy. Voimas-sa olevissa kentän lupaehdoissa on ensi-sijaiseksi laskeutumiskiitotieksi määri-telty nro 2 eli Nurmijärven suunta.Myös kaikki yölaskeutumiset tapahtuvattälle kiitotielle.

Asian tiimoilta on neuvoteltu kunnanvirkamiesten kanssa ja myös Ilmailulai-tokseen ollaan yhteydessä. Työryhmä on löytänyt useita vaihtoehtojamelun vähentämiseksi. -Helpoin ratkaisu olisi, että eri kiitoteitä

käytettäisiin tasaisemmin. Yöaikaiset len-not voitaisiin kieltää, ovathan Euroopanisotkin kentät kiinni klo 23 ja 6 välisenajan. Vielä minimilentokorkeutta korotta-malla saataisiin melua vähenemään ja sa-malla säästyisi polttoainettakin. Näintuumii eläkkeellä oleva lentäjä PekkaPuustinen.

Lentomelutyöryhmät järjestävät5.10 2006 klo 18.30 kaikille avoimen

keskustelutilaisuuden Maaniitunkoululla.Helsinki-Vantaan lentoaseman täytyy jät-tää uusi lupahakemus vuoden 2007 lop-puun mennessä. Kun uudet lupaehdotmääritellään useiksi vuosiksi, arvioidaanmyös aseman ja lentoliikenteen aiheutta-mat haitat uudelleen. Uuden ympäristöluvan käsittelee Uu-denmaan ympäristökeskus.

15

Nurmijärven ympäristölautakunta, toimittaja: Marja Innanen

N U R M I J Ä R V I 3 • 2 0 0 6

On hyvä muistaa, että vaikka ns. ener-giajakeen eli polttokelpoisen jätteen ilmai-nen keräys loppui, pahvi ja kartonki kerä-tään edelleen talteen. Itse asiassa energiajakeen seassa tämähyvä materiaali meni hukkaan. Esim.vuonna 2004 toimitettiin polttolaitoksiinjopa 15 000 tonnia puhdasta, kierrätyskel-poista aaltopahvia.

Entinen maito- ja mehutölkkien keräilyon laajentunut käsittämään kaikenlaisenkartongin aaltopahvista keksipakkauksiin,paperikasseihin ja pusseihin. Kierrätyksestä vastaavat tuottajayhtei-sönä Suomen Kuluttajakuitu ry, SuomenNP-kierrätys Oy ja Suomen Aaltopahvi-yhdistys ry.

Nurmijärvellä keräyspisteet ovat:•Kirkonkylällä Kauppanummentienhyötyjätepiste• Rajamäellä urheilualueen parkkipaikanhyötyjätepiste• Klaukkalassa Viirintorin ja S-marketinhyötyjätepisteet

Keräyspisteiden astiat tyhjennetään kaksikertaa viikossa. Suosio on ollut suuri jaastioiden määrää on lisätty sitä mukaa.

Uudelleen käsiteltäessä keräyskartonginpaperikuidut erotellaan muista kerroksistaja ne voidaan käyttää taas raaka-aineena.

Asukkaat huolissaan lentomelustaJokainen Taaborilla teatteriesitystäseurannut tietää miten häiritseväälentokoneiden ylilento voi olla. Ne jotkasattuvat asumaan lentoreittienkohdalla, joutuvat sietämäänkiusaa myös öisin.

Kartonki ja pahvi kiertävät

Kaikki pahvipakkaukset maito- jamehutölkkien lisäksi kelpaavat nytkierrätykseen.

Joka vuosi Suomessa löytyy satojahomevaurioisia taloja. Nopean ra-kentamisen ja rakennusvirheidenvuoksi yhä uudemmatkin talotvoivat paljastua homeen pesiksi.Pahimmillaan hometalossa asuvaperhe joutuu sairastelukierteeseenja taloudelliseen ahdinkoon. Korjaamisessa tarvitaan rahanlisäksi paljon erilaista ammattiosaa-mista.

Hengitysliitto Heli tuottaa mo-nenlaisia palveluita hengityssaira-uksien ehkäisemiseksi. Liitossamm. toimii korjausneuvonta, jostasaa hyviä vinkkejä terveeseen asu-miseen. Hengitysliitolla ja Asumister-veysliitto ry:llä on yhteishanke”Homeloukku”, jolla autetaan hei-kossa taloudellisessa asemassa oleviahometalojen asukkaita. Hengitys-liiton korjausneuvojat tekevät talonkorjaussuunnitelman.

Sopimusketjussa on mukanamyös Rautakesko, joka toimittaakorjauskohteisiin joitakin sisustus-, märkätila- ja ilmanvaihtotarvik-keita jopa veloituksetta. Rautakes-kon ja Hengitysliiton yhteistyöalkoi jo viime vuonna ja tavoitteenaon tehdä siitä jatkuva. Korjausneuvontaan puh 020 7575181 voi soittaa arkisin klo 9-15.

Apuahomevaurioidenkorjaamiseen

Energiajäte omalla vastuullaEnergiajakeen ( so muovi, puu, tekstiiliym. palava) erilliskeräys jatkuu edelleen.Nyt taloyhtiö tai asukas vain tekee sopi-muksen suoraan jätehuoltoyhtiö L&T:nkanssa ja myös maksaa itse laskun. Hinnaltaan sekajätteen ja energiajät-teen nouto eroaa jätteenkäsittelymaksunosalta. Kerrros- ja rivitalojen käyttämän 600l astian jätteenkäsittelymaksu on seka-jätteestä 3,40 euroa ja energiajätteestä2,25 euroa. Omakotitalojen 240 l astia maksaasekajätteestä 1,34 euroa ja energiajät-

teestä 0,90 euroa. Tyhjennysmaksutovat molemmissa lajeissa samat. Säästöäsyntyy siinä, että sekajätteen tyhjennys-kertoja voi erilliskeräyksen vuoksi har-ventaa. Tuotantopäällikkö Juha Tahvanai-nen L&T:sta kertoo, että erillissopi-muksia on tehty jonkin verran kunnanlopetettua ilmaisen keräyksen. -Nyt polttolaitoksetkin vetävät taastavaraa hyvin välikatkoksen jälkeen jauusia on tulossa. Uskomme, että jat-kossa energiajätteen hyötykäyttö tuleeolemaan voimakkaampaa.

Kartonkitölkeistä erotetaan alumiinivuo-raus ja muovipinnoite. Muovi kaasutetaanenergiaksi ja alumiini käytetään uudelleenalumiinifoliotehtaalla. Talteen kerätty aaltopahvi päätyy meilläuseimmiten hylsykartongiksi paperi-,muovi- ja tekstiiliteollisuuteen.

Taaborilla olisi oiva mittausaseman paikka, pohtivat lentomelutyöryhmän jäsenetPekka Puustinen, Minna Jokinen , Erkki Rantanen ja Kalevi Laine.

Jos 100 000 omakotitaloavaihtaisi öljylämmityksen

pellettilämmitykseen,vähenisivät

hiilidioksidipäästöt 600 000tonnia ja energialasku

pienenisi 33 milj.Sähkölämmitteisissä taloissa

pellettitakka säästäisiydinvoimalan verran sähköä.

****Havumetsät tuottavathyödyllisiä aerosoleja,monoterpeenejä, jotka

muodostavat ilmakehäänkilven koko pohjoisen

havumetsävyöhykkeen ylle.Kilpi hidastaa

kasvihuoneilmiönvoimistumista heijastamallaauringon säteilyä takaisin

avaruuteen.***

Mäntytervaa saa edelleenkäyttää historiallisten

rakennusten ja veneidenpuunsuojaukseen. EU:ssa

tehtiin määräaikainen päätösvuoteen 2010 saakka, jonka

jälkeen lupa saataneepysyväksi.

N U R M I J Ä R V I 3 • 2 0 0 6

16

N u r m i j ä r v e l l ä t a p a h t u u l o k a - j o u l u k u u s s a

www.nurmijarvi.fi

Lisä

tieto

ja:

Kir

jast

o- j

a ku

lttuu

ripa

lvel

ut,

puh

25

00

25

00

tai

nou

da k

irja

stos

ta t

apah

tum

akal

ente

ri.

Muu

toks

et m

ahdo

llisi

a.

LOKAKUU

Näyttelyt• 1.-31.10.Kivi elää – tutkittu juttuPääkirjasto, Punamullantie 1Kirjanäyttely kirjastosalin näyttelytilassaKirjasto- ja kulttuuripalvelut(09) 2500 2500

• 13.9.-6.10.Kaarlo Palomäki: ValokuviaKirjastogalleria, Punamullantie 1Kirjasto- ja kulttuuripalvelut(09) 2500 2500

• 9.10.-3.11.Juho Karjalainen: GrafiikkaaKirjastogalleria, Punamullantie 1Näyttely avaa Aleksis Kivi -viikonKirjasto- ja kulttuuripalvelut(09) 2500 2500

Tapahtumat• su 1.10. klo 10.00-15.00Selki - Lepsämä pyöräilypäiväLepsämän nuorisoseurantalo,Lepsämänkaari 4Koko perheen pyöräretki Lepsämästä Sel-kiin ja takaisin. Reitin pituus noin 25km. Levähdyspaikat Selin monitoimitalollaja Lepsämän nuorisoseurantalolla. Pyöräi-lykypärän käyttö on suositeltavaa. Jokai-nen liikkuu omalla vastuulla. Reitillelähtö klo 10 - 12, talot auki 10 - 15,mehutarjoilu, buffetti.Lepsämän nuorisoseura040 827 8095

• ma 2.10. klo 18.00Tiedotustilaisuus Terttu-projektistaNurmijärven pääkirjasto,Punamullantie 1Tilaisuudessa kerrotaan projektista, jossakehitetään ryhmäkuntoutusmenetelmiäoppimisvaikeuksien kanssa kamppaileville.Vapaa pääsy, tarjoilu.Keski-Uudenmaan erilaiset oppijat ry.

• 2.-6.10. klo 9.00KinoviikkoKino-Juha, Keskustie 7Edullisesti elokuviin Kinoviikolla. Kou-luluokkien ja päiväkotiryhmien kannattaavarata liput etukäteen.Liput 3 €, opettajat ja ohjaajat maksuttaryhmän mukana.Kirjasto- ja kulttuuripalvelut(09) 2500 2506

• to 5.10. klo 18.00Kitaramusiikkia KirjastossaKlaukkalan kirjasto, Kuonomäentie 2Nurmijärven musiikkiopiston opiskelijatesiintyvät opettajansa Kari Weseliuksenjohdolla. Vapaa pääsy.Kirjasto- ja kulttuuripalvelut(09) 2500 2550

Aleksis Kivi-viikko 8.-15.10

• ma 9.10.Juho Karjalainen: GrafiikkaaKirjastogalleria, Punamullantie 1Näyttely avaa Aleksis Kivi –viikonKirjasto- ja kulttuuripalvelut(09) 2500 2500

• ti 10.10. Aleksis Kiven ja suo-malaisuuden päivä NurmijärvelläAleksis Kiven syntymäkoti avoinnaklo 10.00-16.00. Opastus, vapaa pää-sy. Klo 12.00 kunnianosoitukset jaohjelmaa Aleksis Kiven patsaallaNurmijärven kirkonkylässä, jonkajälkeen kahvi- ja mehutarjoilu Kir-jastogalleriassa.

Lyyran tähtikuvio & Vega soittaaAleksis Kivi -konsertin Klaukkalankirjastossa, Kuonomäentie 2, klo16.00 ja pääkirjastossa, Punamullan-tie 1, klo 18.30. Konserttiin on vapaapääsy.Kirjasto- ja kulttuuripalvelut(09) 2500 2500

• su 15.10. Nurmijärvi-päiväJumalanpalvelus Nurmijärven kirkos-sa. Klo 12.00 juhla, jonka jälkeenkotiseutupäivälliset seurakuntakes-kuksessa.Nurmijärvi-Seura ry(019) 453 393, 050 563 9841

• to 26.10.Nukketeatteria: Viikinkiseikkailuklo 15.00 Klaukkalankirjasto,Kuonomäentie 2klo 18.00, Pääkirjasto, Punamullantie 1Teatteri Taiga-Matto esittää näytelmänViikinkiseikkailu kirjaston iltasatutunnil-la. Kesto noin 25 minuuttia. Sopii päivä-koti- ja esikouluikäisille. Maksuttomiapääsylippuja on jaossa kirjastoissa 1.10.lähtien niin kauan kuin niitä riittää.Kirjasto- ja kulttuuripalvelut(09) 2500 2500

• la 28.10.Kulttuurimatka: KarkuritLahden kaupunginteatteriKulttuurimatka Lahden kaupunginteat-teriin katsomaan Aleksis Kiven näytelmääKarkurit.Ohjaus Kari Heiskanen.Matkan hinta 36 € aikuiset ja 34 € elä-keläiset sisältää edestakaisen bussikulje-tuksen Helsingistä tai Nurmijärveltä,teatterilipun ja matkanjohtajan palvelut.Tiedustelut ja varauksetKirjasto- ja kulttuuripalvelut(09) 2500 2506

MARRASKUU

Näyttelyt• 9.10.-3.11.Juho Karjalainen: GrafiikkaaKirjastogalleria, Punamullantie 1Kirjasto- ja kulttuuripalvelut(09) 2500 2500

• 8.11.-1.12.Vilho Askola: Uran alku

Vilho Askolan ensimmäisen, Kuusankos-kella vuonna 1949, pidetyn yksityisnäyt-telyn pohjalta koottu näyttely.Kirjastogalleria, Punamullantie 1(09) 2500 2500Kirjasto- ja kulttuuripalvelut

• 6.11.-29.12.MoniNaiset joululahjatKotokahvila, Klaukkalantie 59Jouluaiheinen myyntinäyttely KlaukkalanKotokahvilassa. Näyttelyssä on esillä jamyynnissä nurmijärveläisen MoniNaiset-nimisen kädentaitajien ryhmän töitä.(09) 879 6400 ja 040 859 409

Tapahtumat• to 2.11. klo 18.00Kitaramusiikkia KirjastossaKlaukkalan kirjasto, Kuonomäentie 2Nurmijärven musiikkiopiston opiskelijatesiintyvät opettajansa Kari Weseliuksenjohdolla. Vapaa pääsy.Kirjasto- ja kulttuuripalvelut(09) 2500 2550

• ti 7.11. klo 18.00Vilho Askola 100 vuotta: AvajaisluentoKirjastogalleria, Punamullantie 1Tutkija Erkki Anttonen puhuu suomalai-sesta grafiikasta Vilho Askolan ensimmäi-sen yksityisnäyttelyn pohjalta tehdynnäyttelyn avajaisissa. Vapaa pääsy.Kirjasto- ja kulttuuripalvelut(09) 2500 2500

• ke 8.11. klo 18.00KUUMA på svenska,KUUMA ruotsiksiKommunhuset, Keskustie 2, kyrkobynNurmijärven kunnantalo, Keskustie 2,kirkonkyläDiskussion om utbildning i Borgnäs,Kervo, Mäntsälä, Nurmijärvi,Träskända,Tusby och Hyvinge samt Vichtis.Gratisbuss Från Hyvinge via Träskända, Kervooch Tusby till Nurmijärvi. Retur sammaväg efter mötet. Keskustelua opetuksestaPornaisissa, Keravalla, Mäntsälässä Nur-mijärvellä, Järvenpäässä, Tuusulassa jaHyvinkäällä sekä Vihdissä. Ilmainen bus-sikuljetus Hyvinkäältä, Järvenpään, Kera-van, Tuusulankautta Nurmijärvelle.Paluu tapahtuman jälkeen samaa reittiä.Lisätietoja antaa Magnus Rögård045-631 9265

• su 19.11. klo 14.00Eino Leino: Alla kasvon kaikkivallanKlaukkalan kirjasto, Kuonomäentie 2Hannu Huuska lausuu Eino Leinon runoja.Vapaa pääsy.Kirjasto- ja kulttuuripalvelut(09) 2500 2550

• to 30.11.Nukketeatteria: Prinsessa Ruusunenklo 15.00 Klaukkalan kirjasto,Kuonomäentie 2klo 18.00 Pääkirjasto, Punamullantie 1Marionettiteatteri Mundo esittää näytel-män Prinsessa Ruusunen.Sopii kaiken ikäisille.Maksuttomia pääsylippuja on jaossa kir-jastoissa 1.11. lähtien niin kauan kuinniitä riittää.Kirjasto- ja kulttuuripalvelut(09) 2500 2500

JOULUKUU

Näyttelyt• 6.11.-29.12.MoniNaiset joululahjatKotokahvila, Klaukkalantie 59Jouluaiheinen myyntinäyttely KlaukkalanKotokahvilassa. Näyttelyssä on esillä jamyynnissä nurmijärveläisen MoniNaiset-nimisen kädentaitajien ryhmän töitä.(09) 879 6400 ja 040 859 409

• 8.11.-1.12.Vilho Askola: Uran alkuVilho Askolan ensimmäisen, Kuusankos-kella vuonna 1949, pidetyn yksityisnäyt-telyn pohjalta koottu näyttely.Kirjastogalleria, Punamullantie 1(09) 2500 2500Kirjasto- ja kulttuuripalvelut

• 5.-29.12Elina LuukanenKirjastogalleria, Punamullantie 1GrafiikkaaKirjasto- ja kulttuuripalvelut(09) 2500 2500

Tapahtumat• ke 6.12.ItsenäisyyspäiväItsenäisyyspäivän juhla Nurmijärvellä.Tarkempaa tietoa ohjelmasta ja aikatau-lusta saa myöhemmin tapahtumakalente-rista.Kirjasto- ja kulttuuripalvelut(09) 2500 2500Nurmijärven seurakunta(09) 878 9960

• to 7.12. klo 18.00Kitaramusiikkia KirjastossaKlaukkalan kirjasto, Kuonomäentie 2Nurmijärven musiikkiopiston opiskelijatesiintyvät opettajansa Kari Weseliuksenjohdolla. Vapaa pääsy.Kirjasto- ja kulttuuripalvelut(09) 2500 2550

• to 14.12.Nukketeatteria: Toivon jouluklo 15.00 Klaukkalan kirjasto, Kuonomä-entie 2klo 18.00 Pääkirjasto, Punamullantie 1Teatteri Lempi esittää nukketeatterinäy-telmän Toivon joulu. Esityksen kesto noin30 minuuttia. Maksuttomia pääsylippujaon jaossa kirjastoissa 1.12. lähtien niinkauan kuin niitä riittää.Kirjasto- ja kulttuuripalvelut(09) 2500 2500

Muuta ajanvietettä Nurmijärvellä

Elokuvat

Kino JuhaKeskustie 7, NurmijärviLiput ja tiedustelut041 518 9490

Tanssit

RuusulinnaAspinniituntie 80, NurmijärviTiedustelut(09) 250 4360

Muutokset mahdollisia.

Lisätietoja tapahtumista saa kunnanverkkosivujen tapahtumakalenteris-ta osoitteesta www.nurmijarvi.fi taikysymällä puhelimitse kirjasto- jakulttuuripalveluista numerosta(09) 2500 2500.

Nurmijärvi-lehti 3/2006 (2,1 Mt)

Documents