Kuinka yhteisoman tragedia vältetään? Ostromin teoria kollektiivisen toiminnan ja sosiaalisten normien merkityksestä Maria Ritola, Demos Helsinki
May 26, 2015
Kuinka yhteisoman tragedia vältetään?
Ostromin teoria kollektiivisen toiminnan ja sosiaalisten normien
merkityksestä
Maria Ritola, Demos Helsinki
Mancur Olson and zero contribution thesis, 1965
”Rational, self-interested individuals will not act to achieve their common or group interests."
Kollektiivinen toiminta rationaalisen toiminnan malli
Sopu Ilmianna
Ilmianna
Sopu
0, 3
1, 1
2, 2
3, 0Vanki 1
Vanki 2
What would Olson do with the commons?
HE WOULD SIMPLY COMMODIFY.
Ok, miten empiria tukee tätä päätelmää?
Mancur
Olson
1965
”Collective purposes and orientation towards common goals among groups is and has always
been a part of people’s everyday life”
Silti Olsonin ajatukset ottivat tuulta alleen, kuten neoklassinen taloustieteen teoria 30-luvun laman ja II
maailmansodan jälkeen
Krugman, Oct 12 2009 in NYT:
”
”
Ostromin hypoteesi:
Yhteisoman tragedia vältetään sosiaalisten normien ja
epävirallisten instituutioiden avulla
• Paikallisyhteisöt kykenevät huolehtimaan yhteisomasta julkista sektoria tehokkaammin.
• Toiminta perustuu yhteisön keskinäiseen luottamukseen ja eksplisiittiseen sekä hiljaiseen tietämykseen resursseista.
• Yhteisöihin kuuluu monenlaisia toimijoita, toiset halukkaampia toiminnan vastavuoroisuuteen kuin toiset.
• Keskeinen kysymys: kuinka mahdolliset yhteistoimijat löytävät toisensa ja muodostavat instituutioita, jotka kykenevät huolehtimaan yhteisomasta?
muokataan vangin ongelmaa: Osittainen peli julkishyödykkeistä
Jaa jaa
Älä jaa
20 20 15 15
Pelaaja 3
jaa
Pelaaja
1 Pelaaja
2
Pelaaja 4
20 25
20 15
20 20
10 5
15 15
10 15
Jaa Älä jaa
Mikä vaikuttaa pelin kulkuun?
• Useat tutkimukset osoittavat, että kollektiivisissa päätöksentekotilanteissa sekä egoisteja että yhteistoimijoita (Dawes, McTavish & Shaklee 1977; Davis & Holt 1993; Ledyard 1995)
• Egoistit tekevät valintansa henkilökohtaisen hyötynsä maksimoimiseksi. Yhteistoimijoiden päätöksenteossa sosiaaliset normit keskeisenä vaikuttajana.
• Usean kierroksen jälkeen osallistujat ennemminkin oppivat tekemään yhteistyötä kuin vetämään välistä.
• Kommunikaatio kasvotusten lisää niiden osallistujien määrää, jotka päättävät kontribuoida julkishyödykkeiden tuottamiseen.
Miksi osa pelaajista pyrkii noudattamaan sosiaalisia normeja?
Barkow, Cosmides and Tooby, 1992
Ostromin koe
• Asetelmana vangin dilemma
• 40 % pelaajista päätti valitsi yhteistyön tilanteessa, jossa muut tekevät yhteistyötä
• 27 % oli indifferenttejä sen suhteen, mitä muut valitsevat (vaikka tämä vaikutti huomattavasti pelaajien voittoihin)
• Kokeissa, jotka toistuvat useasti, yhteistoimijat saattavat pettyä freeraidajiin, mutta kuitenkin usein päättävät osallistua peliin antamalla oman panoksensa.
• Eli, yhteistoimijoiden osuus väestöstä on melko suuri. Tarkoittaa, että kaikki toimijat eivät kollektiivisen toiminnan tilanteissa ole rationaalisia egoisteja, jotka tekevät päätöksiä ainoastaan oman hyötynsä maksimoimiseksi
Governing the commons: The evolution of institutions for collective action
Design principles of collective action
1) Käyttäjäkunta itse määrittää säännöt resurssin hyödyntämiseksi (boundary rules). Ulkopuolelta asetetut säännöt syrjäyttävät ryhmän sisäiset, endogeeniset, yhteistoiminnan muodot.
2) Käyttäjät itse toimeenpanevat yhteiset käytännöt.
3) Käyttäjät määrittävät, ketkä kaikki kuuluvat toiminnan piiriin ja kuka toimintaa monitoroi.
4) Väärinkäytösten vähentämiseksi käyttäjät sopivat keskenään (nimellisistä) sanktioista.
In a study of 48 irrigation systems in India, Bardhan (1999) finds that the quality of maintenance of irrigation canals is significantly lower on those systems where farmers perceive the rules to be made by a local elite. On the other hand, those farmers (of the 480 interviewed) who responded that the rules have been crafted by most of the farmers, as contrasted to the elite or the government, have a more positive attitude about the water allocation rules and the rule compliance of other farmers.