Kokeilurahoitus – Mitä tiedetään tänään? Annukka Berg, VTT Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kokeilukummien tapaaminen 26.1.2016
Kokeilurahoitus –Mitä tiedetään tänään?
Annukka Berg, VTTSuomen ympäristökeskus (SYKE)
Kokeilukummien tapaaminen 26.1.2016
2
● Joulu – tammikuussa käyty läpi kokeilujen rahoitukseen ja sen kehittämiseen liittyvää kirjallista materiaalia. Vinkit saatu:○ KORVA-hankkeen ohjausryhmältä○ Kokeilukummit-verkostolta○ Kokeilukulttuuria käsittelevistä muista tilaisuuksista
viimeisen vuoden ajalta ○ Kansainvälisen INOGOV-työpajan osallistujille
lähetetystä kyselystä (26 kpl)
● Tilanne: katsaus pääosin valmis○ Pieniä täydennyksiä mahdollista tehdä vielä ennen
hankkeen loppua
Kirjallisuuskatsaus
3
(1) Tarvitaanko Suomeen kokeiluihin erikoistunutta rahastoa? Mikäli rahasto perustettaisiin, miten sen toiminta kannattaisi järjestää? Mitkä olisivat rahan keruun ja jaon periaatteet?
(2) Minkälaisia muita innovatiivisia rahoitusmalleja mahdollisesti tarvitaan, jotta yrityksillä, julkisella sektorilla ja kansalaisyhteiskunnalla olisi taloudelliset mahdollisuudet ja kannusteet kokeilevaan kehittämiseen? Mitä voidaan oppia suomalaisilta ja kansainvälisiltä edelläkävijöiltä kokeilevasta kehittämisestä ja rahoituksesta?
Uudet tutkimuskysymykset
4
(3) Minkälaisia toimintaperiaatteita kannattaa omaksua kokeilukulttuurin tueksi rakennettaviin järjestelmiin ja yhteiskunnan toimintaan laajemmin, jotta kokeilevasta kehittämisestä tulisi Suomessa valtavirtaa? Mitä pitäisi tehdä, jotta nykyisin mahdollisesti toteuttamatta jäävät mutta yhteiskunnan kannalta merkittävät kokeilut saataisiin toteutettua?
Uudet tutkimuskysymykset
5
The potential and risks of experimenting
Paluu perusasioihin.
Mitä kokeiluilla tavoitellaan?
6
(1) Konkreettista toimintaa (ei esim. vain kirjoittamista tai puhumista), joka on (2) uutta (tietyssä yhteydessä) ja(3) rajattua (ajan/paikan/toimijoiden/yms suhteen).(4) Keskeisiä piirteitä myös tulosten epävarmuus sekä(5) mahdollisuus epäonnistumiseen.
Kokeilujen minimimääritelmä
7
Tavoite 1: Testi● Kokeilut keinona testata, mikä toimii:
informaatioarvo○ Perinteikkäin ja tavanomaisin
näkökulma kokeiluihin: tyypillinen tarkasteltaessa esim. tuotekehitystä
● Rahoituksen tavoitteet ja kriteerit: Laadukas tieto -> Keskeistä mm. kokeilun suunnittelun ja arvioinnin tutkimuksellinen validiteetti ja reliabiliteetti
8
Tavoite 2 a: Oppimisen jakeskustelun väline
● Kokeilut keinona tuottaa syvällisempiä oppimiskokemuksia sekä muutoksia päätöksentekoprosesseja ja käyttäytymistä ohjaavissa olettamuksissa, normeissa ja tulkintakehyksissä○ Kokeilu prosessina, jossa opitaan
yhdessä○ Tyypillinen näkökulma esim. kestävän
kehityksen kokeilujen tarkasteluissa
● Rahoituksen tavoitteet ja kriteerit: Keskeistä järjestää kokeilu oppimisen ympärille -> Oppimisen laatu ja määrä
9
Tavoite 2 b: Toimintatapojen muuttamisen väline● Kokeilut keinona muuttaa
käytäntöjä ja käyttäytymistä○ Käyttäytymisen muutoksia
edistävän kirjallisuuden, markkinoinnin ja käytäntöteorian näkökulma
● Rahoituksen tavoitteet ja kriteerit: Keskeistä mm. henkilökohtaisen kokemuksen, moniaistillisten elämysten ja ”tuuppareiden” (nudges) vaikutus muutoksessa -> Käytäntöjen ja toiminnan muutoksen määrä ja laatu
10
Tavoite 3: Väline toiminnan skaalaamiseen ja monistamiseen● Kokeilujen mallit ja opit suojatun
piirin ulkopuolelle○ Toiminnan laajentaminen ○ Kokeilun ja/tai sen oppien
monistaminen/levittäminen verkostoissa
○ Tarvittavia resursseja esim. tietopääoma; jaetut puhumisen tavat; verkostot; julkisuus; raha
● Rahoituksen tavoitteet ja kriteerit: Kokeilun kohteen merkityksen kasvu ja monistuneiden kokeilujen määrä
11
Tavoite 4: Vaikutustason noston ja rakennemuutoksen väline
● Kokeilut osana systeemisiä muutoksia○ Kokeilujen vaikutustason nosto○ Olemassa olevien rakenteiden
haastaminen○ Havainnollistetaan usein multi-level
perspective (MLP) -mallilla, joissa kokeilut tapahtuvat niche-tasolla
● Rahoituksen tavoitteet ja kriteerit: mm. kokeiluihin liittyvä systeeminen vipuvarsi/polku ja kyky luoda painetta ylätason muutokselle
12
Toimiiko kokeilujen luokittelun malli? Kommentteja, kysymyksiä?
13
Miten kokeiluja rahoitetaan Suomessa?
14
Lähde: Tilastokeskus
Suomen TKI-menot 2014
15
● Yrityksissä ketterä kehittäminen vakiintuneempaa
● Julkinen/yleishyödyllinen TKI-rahoitus monin tavoin epäoptimaalista kokeilukulttuurin toimintatapoja ajatellen.○ Tekes, Suomen Akatemia, ELY-keskukset, EU:n
rakennerahastot, ministeriöt, RAY, säätiöt…○ Toisaalta: Kokeiluja voidaan melko helposti liittää
isompien hankkeiden osiksi○ Monilla TKI-rahoittajilla on halua muuttua
ketterämpään suuntaan sekä joitakin notkeampia välineitä
● Pelkkää kokeilujen mikrorahoitusta saatavilla vain paikoitellen○ Edelläkävijöitä löytyy
Kokeileva kehittäminen ja TKI-rahoitus Suomessa
16
● Kokeilukulttuurin edistämiselle on laajaa kannatusta yli sektorirajojen
● Erilaiset kokeilut○ Kokoerot: ruohonjuuritaso (pienet) – ekosysteemit (isot)○ Sektorierot: esim. yritykset, julkinen sektori,
kansalaisyhteiskunta ○ Tavoite-erot: testi -> vaikutuksen syventyminen ->
vaikutuksen monistaminen ja skaalaaminen -> rakennemuutos
● Uudenlaisten rahoitusmallien erilaiset logiikat○ TKI-rahoituksen kehittäminen ja kokeilurahasto○ Innovatiiviset yhteistyömallit, joissa esim. uudenlaista
tavoitehakuisuutta ja riskien jakamista
Uusien rahoitusmallien kehittämisen lähtökohtia
17
Kokeilurahoituksen uudet kehityspolut.
18
1. Mahdollinen kokeilurahasto● Suomessa ei pysyvää ja laajasti
toimivaa kokeilurahoittajaa○ 70 % vastaajista:
kokeilutoiminnalle tarvitaan omat rahoitusmallit
● Kokeilurahasto notkeana pienrahoituksen jakajana noussut esiin useassa selvityksessä
● Edelläkävijäesimerkkejä löytyy (mm. Sitran kehittämät)
19
2. Lisää kokeiluja nykyisellä TKI-rahoituksella
● Kokeilevan rahoituksen kriteerejä● Tavoiteorientaatio● Vaiheistaminen● Oppiva toimintatapa, jossa rajat
ylittävää vuoropuhelua● Rajattujen epäonnistumisten
mahdollistaminen● Rahoitusprosessin ketteryys
mm. kevyempi suunnittelu, joustavat kriteerit ja sopivat mittarit, avoimuus, nopea päätös ja ympärivuotinen haku
20
3. Yksityisen ja julkisen notkea yhteistyö
● Innovatiiviset julkiset hankinnat○ Kok. noin 35 mrd e/v.○ Hallitusohjelmassa 5 %:n
tavoite innovatiivisille hankinnoille
● Kehittämisideoita: markkinavuoropuhelu, mm. pitch & match○ Motivan neuvontapalvelu ja
tilaaja-toimittajatilaisuudet○ Innokylän ohjeet
21
4. Riskin jakaminen● Välineenä Tulosperustainen
rahoitussopimus (SIB)○ Julkinen sektori maksaa vain
tuloksista - sijoittaja kantaa riskin○ Pääoman takaisinmaksu ja tuotto
perustuvat toiminnan tuloksellisuuteen, usein taloudelliseen säästöön.
● Vaikuttavuusinvestoiminen globaalisti 55 mrd euroa: kasvu voimakasta○ Sitra ajaa Suomessa
● Muita malleja esim. ESCO
22
5. Tavoitehakuisuus● Haastemuotoiset lähestymistavat
(challenge prizet): palkinto taho(i)lle, joka/jotka pystyvät ensin ratkaisemaan jonkin ennalta määritellyn ongelman○ Tapa päästä tavoitteeseen ja
kiihdyttää muutosta○ Kehittäjiä esim. Nesta○ Suomessa esim. Challenge
Finland ja RAYn yksinäisyysideointi
● Hackathonit ○ Yleensä softakehityksen
tapahtumia, esim. Konecranesin IndustryHack Kuva: Nesta
23
Onko nykytilan analyysi oikea? Kommentteja kokeilurahoituksen uusiin polkuihin?