KEMILÄINEN · 2019. 12. 3. · Kemin kaupungin tiedotuslehti / numero 3/2012 KEMILÄINEN Kemin vuoden 2012 nuori yrittäjä Lue lisää sivulta 3 . Easy living, vaivatonta elämää

Pääkirjoitus 2Kemin vuoden 2012 nuori yrittäjä valittiin 3Kemi vihreäksi ja viihtyisäksi 4-5Elämä Kemissä: yllätys vai unelma? 6-7Valoa kaupunkiin 8Kemin kaupunginteatterissa syyskaudella 2012 9 Sovitellaanko? 10-11Toimintakeskus Takitsun työpajat 12100 ideaa saavutettu 13Kemin hiilijalanjälki reaaliajassa internetissä 14Kolumni: Sienet välitunnille 15Terveyttä kaupunkilaisille omista terveyspalveluista 16

TÄSSÄ NUMEROSSA

Kemi vihreäksi ja viihtyisäksi

Lue lisää sivuilta 4 - 5

Kemin kaupunginteatterin syyskauden 2012 ohjelmisto

Lue lisää sivulta 9

Kemin kaupungin tiedotuslehti / numero 3/2012

KEMILÄINEN

Kemin vuoden 2012 nuori yrittäjä

Lue lisää sivulta 3

Easy living, vaivatonta elämää -slogan kuvaa hyvin Kemiä, niin hyvin saavutettavia erilaiset pal-velut ja harrastukset ovat. Neljän kuukauden kokemuksella Kemis-tä ei ehkä vielä voi rintaa röyhis-tellä, mutta ensituntumaa on jo saatu ja kotoutuminen on käyn-nistynyt hyvin. Kemin kaunis merellinen ym-päristö ja tiivis kaupunkirakenne kytkeytyvät yhteen saumattomas-ti upean rantaviivan ja sisäsata-man alueen satsausten ansios-ta. Jatkossakin kaupunkikuvan ja -ympäristön sekä siihen liittyvän toiminnallisuuden kehittäminen on yhdessä sosiaali- ja terveystoi-men palvelurakenneuudistuksen ohella avaintehtäviämme, kuten myös työttömyyden ja syrjäyty-misen ehkäisy ja kaupungin elin-keinollisen vetovoiman vahvista-minen. Kemin elinvoiman vahvista-minen on kokonaisvaltainen jut-tu. Tarvitaan luovia toimenpiteitä niin ympäristön kasvojenkoho-tuksen, elinkeinojen kehittämisen ja kaavoituksen kuin palvelujen-kin sujuvuuden suhteen. Rajal-listen voimavarojen kuntatalou-dessa tarvitaan painopisteiden

KOTI KEMISSÄvalintaa, sillä kaikkeen eivät pau-kut riitä. Näitä painotuksia sekä avaintehtäviä ja -tavoitteita olem-me parhaillaan hakemassa mm. osana vuosien 2013-2015 toiminta- ja taloussuunnitelmavalmistelua. Kaikki menestyvät asiat tarvit-sevat tarinan. Mikä sitten on Ke-min tarina, jolla erottaudumme myönteisesti? Olemmeko pape-ri- vai meri- ja satamakaupunki, luova harrastekaupunki vai logis-tinen kehto? Miten valjastamme tarinamme ja jalkautamme sen useiksi samansuuntaisiksi kehittä-mistoimenpiteiksi? Onneksemme Kemissä on aitoja mahdollisuuk-sia vaikka mihin lähihistorian pienistä pettymyksistä ja tulevis-ta haasteistakin huolimatta. Tätä kaikkea on syytä pohtia ja hakea yhteistä näkemystä kaupunkilais-ten ja päättäjien kesken. Käydyt kuntavaalitkin antoivat osaltaan puhtia tähän mietintöön. Haastan kaikki kemiläiset yhteiseen ajatus-työhön kaupunkimme kehittämi-seksi. Toivotan itse kullekin hyvää lop-puvuotta, olkaamme yhteyksissä!

Tero NissinenKaupunginjohtaja

2

KEMIN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI 3/2012Julkaisija: Kemin kaupunkiPäätoimittaja: Jukka VilènToimitus: Taina Alajärvi, Eija Kantola, Irja Kavasvuo, Jani Koskela, Marja Kynsijärvi, Hanna Romppainen, Heli Veijola, Anutiina Tervonen-AhoSähköposti: [email protected]äärä: 19 200 kplTaitto: Mainostoimisto Reklaami, KemiPaperi: LumiSilk 115 g/m2

Paino: Erweko Oulu 11/2012 ISSN I 1799-8751

Lehti

sähköisenä

www.kemi.fi

KEMIn KaupungIn puhELInnuMErOITa

Puhelinvaihde (016) 259 111 Kemin Energia Oy•Puhelinvaihde (016)259303•Sähköviat (016)259341•Sähköviat24h 0400392969

Kemin Vesi Oy•Puhelinvaihde (016)259666•Vikailmoituksetiltaisinja viikonloppuisin 0407391775•Vikailmoituksettyöaikana (016)259659 tai (016) 259 627

Hoidon tarpeen arviointiKarihaaran terveysasema (016) 259 795Sauvosaaren terveysasema (016) 259 705Syväkankaan terveysasema (016) 259 800

Hammashoitolat, ajanvaraus (016) 259 769

Työntekijöiden sähköpostiosoitteet [email protected]

Kotisivut www.kemi.fi

Kuva: Jouni Kallankari

numero 3/2012 KEMILÄINEN2 3

Teksti ja kuva: Juha Peltoperä

Tuomas ei välttämättä aja-tellut kouluaikoina, että hänestä tulisi kahden-kauppaliikkeen vetäjä ja

seitsemän ihmisen työnantaja. - Kesähommia ne olivat aluksi ja monta eri vaihtoehtoa oli mie-lessä armeija-aikaa odotellessa, muistelee Tuomas nuoruusvuosi-aan.

Kiinnostus kasvoi armeijaa odotellessa

- Jotenkin vaan se kiinnostus al-koi hiljalleen kasvaa ja hommat-kin alkoivat käyttää päiväpäiväl-tä paremmin, miettii Tuomas. Sen

seurauksena tuli ajatus myös alal-le kouluttautumisesta ja nuorimies pääsi opiskelemaan optometriksiHelsinkiin, silloiseen ammattikor-keakoulu Stadiaan. Nyt töitä on tullut paiskittua neljäntoista vuo-den ajan. Siitä yrittäjänä on kulu-nut yhdeksän. Tässä sitä ollaan ja mennään Isä-Markun jalanjäljil-lä, muistuttaa nyt 33-vuotias toi-mitusjohtaja Tuomas Varonen. Sellainen oli hänen uraputkensa alku. Toki Markkukin on vieläkin puuhassa mukana.

Siistiä sisähommaa

- Sitähän tämä on, mutta myös to-

della mielenkiintoista ja monipuo-lista työtä. Saa tehdä asiakaspalve-lua, tutkimustyötä ja lasien kanssa kun värkkää, niin myös käsityö-tä, arvioi Tuomas työnsä mielek-kyyttä. Tuomas Varonen sanoo, ettei liikkeessä juuri ole kahta ihan sa-manlaista työpäivää peräkkäin. Jokainen sisään astuva asiakas on ainutkertainen. Siitä se mielen-kiinto syntyy. Yrittäjyyden lainalaisuuksien oppiminen, säännöt, lait ja käy-tännöt vaativat opiskelua. Tuomas Varonen on suorittanut työnsä ohessa Markkinointi-instituutissa Yrittäjän-ammattitutkinnon.

Kemin Yrittäjät valitsi vuoden nuoreksi yrittäjäksi optikkoliike TA Kaakinen Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Varosen. Vuodesta 1929 lähtien toiminut liike on nykyään osa Synsam-ketjua.

Hyväntekeväisyys verissä

Tuomas on ollut aktiivisesti mu-kana myös hyväntekeväisyydessä. Joukko Synsam-ketjun liikkeitä on toimittanut asiakkailta kerättyjä käytettyjä silmälaseja paikanpääl-le mm. Keniaan ja Peruun useam-paan otteeseen.

Kemin vuoden 2012 nuori yrittäjä:

TuOMaS VarOnEn OpTIKKOLIIKKEIdEn KEuLaLLE jO nuOrEna

Kemin kaupungin kaavoitus-osastolla on kuluneen kesän aikana tehty keskus-tan aluetta koskeva kaupun-kikuvallinen inventointi.

Sauvosaaren alue on tutkittu katu kadulta, mu kaan luki-en puistot ja ranta-alueet, ja tarkasteltu miltä Kemi

näyttää. Samalla on mietitty mitä uu denlaisia mahdollisuuksia nykyi-nen rakenne kaupungille tarjoaisi. Työn pohjalta on laadittu julkai-su ”Kemi viihtyisäksi! Kaupunki-kuvallinen inventointi ja keskustan kehittämisopas”. Julkaisu on suun-nattu kaupunkilaisille ja päättäjille. Sen tavoitteena on herättää ajatuk-sia kaupungin elinvoiman ja viihtyi-syyden osalta – minkälaisia toimen-piteitä tarvitsemme, jotta Kemistä muodostuu yhä parempi asuin- ja liiketoimintaympäristö kaikille alu-een asukkaille ja yrityksille. Inventointityön tuloksena ha-

vaittiin, että Kemillä on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia, jota jalostamalla kaupungista kehittyy vihreä vireä, idyllinen pikkukau-punki, jossa on kau nis ja toimin-nallinen kaupunkipuistoverkosto.

Kehittämisehdotuksia

Inventoinnin pohjalta luotiin myös

lukuisa määrä kehittämisehdotuk-sia, joiden tavoitteena on parantaa Kemin kaupunkikuvallista ilmet-tä ja ympäristön laatua. Julkaisus-sa on esitetty kehittämisajatuksia niin yleisen viihtyvyyden lisää-misestä kuin kaupallisen liikekes-kustan vetovoiman parantamises-ta kadunkalusteiden uusimiseen ja puistokatujen kohentami seen.

KEMI VIhrEÄKSIja VIIhTyISÄKSI!

Teksti: Saija AlakareSuunnitelmakuvat: Kemin kaupunki / kaavoitusGraffitipiirrokset: sarjakuvataiteilija Emma Rask

4

numero 3/2012 KEMILÄINEN

•Kutsutyönesittelytilaisuuteen kulttuurikeskukseen 8.11.2012 klo 18.00 alkaen

•”Kemiviihtyisäksi!Kaupunkiku- vallinen inventointi ja kes- kustankehittämisopas”löytyy kaupungin etusivulta www.kemi.fi

Toimenpiteiden avulla entistä pa-remmasta elinympäristöstä voi-si nauttia niin asukas kuin vierai-lijakin. Kehittämisideoiden toteuttami-nen vaatii myönteisiä rahoituspää-töksiä. Osa kehittämisehdotuksista vaatisi mittavia investointeja, osan suhteen voidaan edetä pienemmäl-läkin rahalla. Kokonaisuudessaan tarvittaisiin lisää työntekijöitä kun-nossapitopuolelle huolehtimaan ja hoitamaan Kemin kauniita puisto-ja, ranta-alueita ja istutuksia.

Periaatepäätös vetovoimaansijoittamisesta

Kemin kaupunginhallitus teki elo-kuussa periaatepäätöksen sijoittaa kaupungin viihtyisyy teen ja veto-voimaan. Hallitus hyväksyi yksi-mielisesti kaupunginjohtaja Tero Nissisen esityksen siitä, että tulevi-en vuosien taloussuunnitelmiin va-rattaisiin vuosittain erillinen mää-räraha kaupungin viihtyisyyttä parantaviin investointeihin. Ensi-sijaiset toimenpiteet tu levat näillä näkymin liittymään puistokatujen viihtyistämiseen. Kemin puisto-esplanadit ovat harvinaislaatuinen ja arvokas kaupunkikuvallinen ele-mentti, joita pyritään jatkossa hyö-dyntämään kaupunkilaisten virkis-tyskäytössä nykyistä enemmän. Muita merkittäviä muutostöitä

ovat kaupungin pohjoisen sisään-tulon selkeyttäminen sekä rauta-tieaseman ympäristön viihtyistä-minen. Nämä kohteet ovat tärkeitä ensivaikutelman antajia kaupungis-sa vieraileville – näiden kautta voi-daan toivottaa tulija tervetulleeksi kau niiseen kaupunkikeskustaan. Vastuu ympäristön viihtyisyydes-tä kuuluu myös keskustan yrittäjille ja kiinteistöjen omista jille. Kaupun-gin esimerkin toivotaankin innos-tavan myös taloyhtiöitä laittamaan nurkat kun toon ja pihat siisteiksi. Jokaisella kemiläisellä on mahdol-lisuus tehdä omasta kaupungis taan entistä viihtyisämpi. Hiotaan yhdessä Kemistä esiin se viihtyisä vihreä, meren huuhtoma timantti, minkä kau punkirakenne pitää sisällään!

4 5

TuLEVIa TapahTuMIaKEMIN KAUPUNGINORKESTERI

JoulukonserttiTi 4.12.2012 klo 19 Kemin kirkkoMarjukka Tepponen, sopraanoKarihaaran koulun lapsikuoroJukka Myllys, kapellimestariLiput30.11.saakka:15€/10€/5€, ovelta: 17€/12€/7€

Ennakkomyyntipisteet: Kaupunginorkesterin toimisto, teatterin lippukassa ja kaupungintalon asiakaspalvelupiste

LÄNSI-POHJAN JOUSIKVARTETTI

Marrasmusiikki 2012Talven hohkaaTi 20.11. klo 19 Kemin kirkkoSallinen:Jousikvartettonro4”Hiljaisialauluja”Yli-Salomäki: Hohka (kantaesitys)Pärt: FratresGrieg: Kvartetto g-molli op. 27Liput 10€/konsertti tai 15€ molemmat konsertit

Ke 21.11. klo 19 Kemin kulttuurikeskus, iso auditorioKemiBoysMikko Sorri, viuluOlli-Pekka Kajasviita, selloPasi Porttikivi, pianoDebussy - PiazzollaLiput 10 €/konsertti tai 15 € molemmat konsertit

LÄNSI-POHJAN MUSIIKKIOPISTO

Pe 9.11. klo 19 Suomalaisen laulun ilta, Jouko Juntusen oppilaat esiintyvätKemin kulttuurikeskus, iso auditorio

Ti 13.11. klo 19 OppilaskonserttiKemin kulttuurikeskus, Sointu-sali

Pe 30.11. klo 19 PopparikonserttiKemin kulttuurikeskus, iso auditorio

Ti 18.12. klo 18.30 Pienten jousien joulusoittoKemin kulttuurikeskus, Sointu-sali

Musiikkiopiston konsertteihin on vapaa pääsy.

Kuvat: Dinan henkilökohtainen kuva-arkisto ja Pixmac

6

ELÄMÄ KEMISSÄ: yLLÄTyS VaI unELMa?

Yhteystiedot:Nimi: Dina RodriguesIkä: 24Maa: Portugal-Madeiran saariAmmatti: SosiaalityöntekijäMitä kautta tulin tänne: Kansainvälisen liikkuvuuden ohjelma – Leonardo d’Vinci

Oli suuri yllätys ja mukana pientä pelkoakin, kun sain kuulla uutisen, että tulen viettämään kuusi kuukautta työs-kennellen Suomessa ja kaupungissa nimeltä Kemi. Sinä päivänä paistoi aurinko ja oli lämmin talvipäivä Madeiran saarella, missä kylmyys on vain illuusio!

numero 3/2012 KEMILÄINEN

Joku varoitti minua kylmyy-destä, mutta kertoi myös, että Joulupukki oli vielä elossa ja asui vain muutaman tunnin

ajomatkan päässä Kemistä. Yritin motivoida itseäni ja rau-hoitella mieltäni peloista. Nuo pe-lot toivat hieman varovaisen asen-teen ja muutama ”euro” menikin ostaessa vaatteita ja sopivia ken-kiä, mutta päässäni pyöri aino-astaan kysymys: ”Minä varmaan kuolen siihen kylmyyteen”. Kui-tenkin pääsin siihen ratkaisuun, että paras ”lääke” olisi juuri ”läh-teminen”! Ja paras lääke se tosi-aankin on ollut! Vuoden 2012 ensimmäinen päivä oli merkitty jäähyväisille Madeiran kuuman auringon alla ja toinen päivä saapumispäiväksi paikkaan, joka muutti paljon maa-ilmankäsitystäni. Kun katselin maisemia lentokoneen ikkunasta, ensimmäinen ajatus oli ”Pelotta-van iso!” Tunnin unen jälkeen he-räsin juuri sopivasti, oli vain viisi minuuttia lentokoneen laskeutu-miseen Kemin lentoasemalle. Toi-nen ajatus oli: ”Pitää ostaa lisää vaatteita!” Kemi oli itselleni täysin tunte-maton paikka maailmassa, enkä olisi uskonut että se on niin val-koinen. Totuus on, että ajan kans-sa aloin tuntea jatkuvasti ajatusta sisälläni ”En olisi ikinä uskonut, että kylmyys voisi lämmittää niin paljon!” Portugalista tulleet mat-kakumppanini olivat mukana te-kemässä tästä kokemuksesta epä-tavallisen – kokemuksen, joka on täynnä taianomaisia hetkiä ja muistojen rakennelmia. Nämä muistot varmasti ohjaavat meidät vielä yhteen lähitulevaisuudessa! Alussa päivät kuluivat hieman sekavin tuntein eteenpäin. Mie-lialani on aina ollut riippuvainen auringosta ja täällä päivät olivat niin lyhyitä, että oli vaikeaa löytää rutiineille tasapaino. Opin kuiten-kin nauttimaan kuunvalosta ja sen kauneudesta. Öisin lumi erottui hyvin ja otti näin pääroolin itsel-leen. Taivas esitti silloin tällöin usko-mattoman esityksen revontulten muodossa ja otimme revontulet

vastaan halausten kera ja suun-nattoman riemun vallitessa. Täl-löin pohjoisen tähdet näyttivät tie-tä tehden hetkestä ikimuistoisen. Joskus ihmiset katsoivat oudos-ti, kun lumipallot lentelivät Ke-min kaduilla - lumitaistelut, jotka päättyivät vasta ajan myötä ka-sautuneisiin lumikinoksiin. Nuo-ret aikuiset, jotka ovat ylittäneet lasten leikki-iän, halusivat havain-nollistaa paluun lapsuuteen, jos-sa lunta näki vain piirretyissä jou-lun aikaan. Emme siis epäröineet mennä ulos vaikka pakkasta oli -20 astetta. Aloimme kutsua kaupunkia ”söpöksi”. Talot, kadut, jäätynyt meri ja mahdollisuus kävellä sen päällä taannutti meidät jälleen lapsiksi. Kaikki näytti värikkäältä piirrokselta, joka oli hetki hetkel-tä tulossa todellisemmaksi ja jossa olimme astumassa tämän piirrok-sen sisään antaen sille elämän. Myös maisemat olivat aina yhtä ihmeellisiä silmille, jotka eivät ol-leet koskaan nähneet vastaavaa. Aloimme oppia nauttimaan ”sini-sistä hetkistä”, joita olivat ne het-ket, jolloin yö alkoi ottaa vallan tehden lumesta vielä kauniim-man. Gastronomisten herkkujen eh-doton kuningatar oli pulla! Ah-mimme sitä paljon ja resepti on jo Portugalissa. Poronliha ja sen monet versiot ovat myös asioita, joita voisin myös kokeilla uudel-leen. Suolakurkut ja tumma leipä olivat myös todella mukava tutta-vuus. Itse asiassa niistä on tullut jo tapa, koska ne ovat niin hyviä ja terveellisä. Parhaat pizzat olivat San Milanossa. Paras paikka sosi-aalisille kontakteille oli Corneris-sa ja niissä baareissa, joissa elävä musiikki kutsui luokseen. Kulttuurista sen verran, että ru-tiinit täytettiin työn kunnioittami-sella, täsmällisyydellä ja työhön

suhtauduttiin vakavasti. Kahvi ei ole mikään syy tauoille tai työ-paikalta lähtemiselle! Huomatta-va oli, että kaikelle on aikansa ja aina on mahdollisuus täyttää ka-lenteri. Olemme päässeet siihen tulokseen, että tuottavuus riippuu täysin noista asioista ja päivän päätteeksi on hyvä tunne tehdys-tä työstä. Sauna käy todella hyvin ren-toutumiseen! Se on myös täydel-linen tapa elvyttää keho ja mieli. Alussa alastomuus oli suuri kyn-nys, mutta ensimmäisen kerran jälkeen olin jo unohtanut koko asian. Nykypäivinä ajan puute on ainoa rajoitus. Varmaa on, että jo-nain päivä haluan itselleni oman saunan. Oli suuri yllätys kun saimme kuulla, että melkein kai-kissa taloissa on oma sauna! Por-tugalissa saunoja on vain kylpy-löissä ja hotelleissa. Talot olivat myös näkemisen arvoisia. Yksinkertaisia, kaunii-ta ja puisia, suomalais-tyyppisiä! Lumi antoi ”spesiaalin kosketuk-sen”. Myös halu kokeilla mökke-jä, jotka antaisivat mukavan maa-laismaisen kosketuksen, kasvoi. Jää tarjosi tietämättään mah-dollisuuden kaatumiselle, kun yritimme taitoluistella! Hiihdon harjoittelu on tuottanut tulosta ja voin kertoa, että haluaisin har-joitella sitä lisää. Hieman nolot-ti, kun hiihdin lasten kanssa ja he osasivat niin hyvin… joka kyllä kertoo paljon talvilajien kulttuu-rin juurtumista Suomeen. Näim-me myös kilpailua, jossa suksien käsittelytaidot eivät jättäneet pal-jon tilaa sanoille.

Jungon mäki kannusti myös luo-vuuteen… pulkkien puuttues-sa käytimme muovipusseja, joita saimme kaupasta. Niiden uusio-käyttöominaisuudet olivat myös loistavat. Päivä, jolloin ulkona oli -30 as-tetta pakkasta, oli myös sama päi-vä jolloin meitä kiehtoi upea Lu-milinna, missä naimisiinmeno voi olla eksoottinen ja uskomaton ko-kemus! Veistosten kauneus saivat aikaan surrealistisen vaikutelman. Olisin halunnut kokeilla tätä epä-tavallista hotellia…. No ehkä seu-raavalla kerralla. Loppujen lopuksi kylmyys ei koskaan ollut hidaste Portugalista tulleille tytöille, jotka elivät täysil-lä ne hetket, joita Kemi heille tal-viaikana tarjosi. Kaiken kaikkiaan tämä oli ”YL-LÄTYS” ja ”UNELMA” juuri sil-le tytölle, joka ei olisi ikinä usko-nut, että kylmä voisi lämmittää niin paljon!

7

8

Kemin keskustan valais-tuksen elävöittämispro-jekti päättyy vuoden lopussa. Projekti on so-

veltunut erityisen hyvin Peräpoh-jolan pimeään syksyyn ja alkutal-veen tuoden omalta osaltaan valoa pimeyteen. Kolmivuotisessa pro-jektissa on tavoitteena ollut tuoda kaupunkikeskustaan uutta ilmettä ja vetovoimaa sekä ilahduttaa kes-kustassa asioivia ihmisiä perintei-

sestä katuvalaistuksesta poikkea-villa valaistusratkaisuilla. Projektin myötä on elämyksel-listä valaistusta rakennettu Valta-kadulle, Keskuspuistokadulle ja Kauppakadulle sekä Täiköntorin ja Meripuiston alueelle. Projekti-suunnitelmassa mukana olleelle Meripuistokadulle sekä kaupun-gintalolle ei valaistusta projekti-rahoituksen puitteissa kyetty ra-kentamaan. Kaupunkikeskustan

valaistuksen elävöittäminen jat-kuu vielä ensi vuonna Valotila-projektin puitteissa yhteistyössä Lapin Yliopiston kanssa kahdella-kolmella yksittäisellä kohteella. Olisi hienoa, jos kaupungis-sa toimivat liikkeet ja kiinteis-töt osallistuisivat omalta osaltaan kaupunkikuvan kehittämiseen ja edesauttaisivat näin kaupungin uuden valoilmeen ra kentamista asentamalla omiin toimitiloihin ja

kiinteistöihin yleisilmeeseen sopi-via valoja. Valojen tulee olla läm-pimän valkoisia ja energiatehok-kaita led-valoja tai köynnöksiä. Valoilla voi luodan pimeään ai-kaan hyvinkin edullisesti näyttä-viä elämyksiä. Luvan yleisten ka-tualueiden valaisuun antaa Kemin teknisestä palvelukeskuksesta yh-dyskuntatekniikan osasto.

Ilmianna naapurisi!

Kemiläinen avaa alkutalven an-keuteen kaikille kemiläisille avoi-men pihavalokilpailun. Ilmianna oma tai naapurisi taidokkaasti va-laistu piha tai liiketila kemiläisen toimitukseen sähköpostiosoittee-seen toimitus.kemilä[email protected]. Toimitus suorittaa joulukuun alussa katselmuksen kaupungissa ja palkitsee kolme parasta pihaa lahjakorteilla. Toimitus ottaa it-selleen myös oikeuden valita par-haiten valaistuksi pihaksi myös sinun pihasi vaikka et olisi ilmoit-tautunutkaan. Jos ovellesi kopu-tetaan pimeänä iltana, kannattaa ovi avata. Voi olla, että oven ta-kana ei olekaan joulupukki vaan joku muu, jolla on lahjakortti kä-dessä ja hyvät mielessä!

VaLOa KaupunKIInKuva: Eija Kantola • Teksti: Jukka Vilén

Kemin kaupungin tontti-torilta löydät helposti Kemin alueen vapaat omakotitontit.

Käy osoitteessa http://tonttitori.keminkaari.fi/ ja unelmatonttisi saattaa löytyä jo tänään.

Lisätietoa tonttiasioissa • puh. (016) 259 644 • puh. (016) 259 600

Kemin kaupunki / Maankäyttö- ja mittaustoimi • Valtakatu 26 (4.krs) • 94100 Kemi

Löydä unelmatonttisi jo tänään

rOVan aSunTOaLuE

ETEnEE!

numero 3/2012 KEMILÄINEN8 9

Tony RoperPYYKKÄRIT

Käännös Aino Piirola, ohjaus Iiris Rannio, lavastus Kalle Nurminen

Skottilaisen menestysnäytelmän tapahtumat sijoittuvat 1950-luvun alkuun, jolloin televisiot, puheli-met, pesukoneet ja jääkaapit vas-ta tekivät tuloaan. Neljä naista kohtaa yleisessä pyykkituvassa uudenvuodenaat-tona. Pyykkiä pestessään naiset pesevät myös elämänsä pyykkiä ja jakavat surunsa, unelmansa ja juomansa solidaarisesti keske-nään. Naisten haaveita kuljettaa nauhalta kuultava Jari Sillanpään musiikki.

Eeva LitmanenENTÄS NYT EEVA?

Näyttelijä SatuTalan mutkaton ja viihteellinen esitys eläkkeelle jää-västä floristista. Esitykset teatteri-ravintolassa.

Kimmo Virtanen & Johanna Keinänen MÖRKÖJEN YÖ

Ohjaus Kimmo Virtanen, lavastus Arvo Jokiniemi

Yli 4-vuotiaille suunnattu uusi ko-timainen satunäytelmä. Mörkö-jen yö on raikas ja humoristinen kertomus lasten ja vähän aikuis-tenkin peloista. Esitykset teatterin Sipi-näyttämöllä.

Ken LudwigDIIVATEnsi-ilta 17.11.2012

Ohjaus Kimmo Hirvenmäki, lavastus Samuli Juopperi (vier.)

Farssilta haiskahtava komedia, jossa ei ole rahtuakaan syvälli-syyttä, ei ainuttakaan poliittista kannanottoa, ei nimeksikään asi-aa. Esityksen ajaksi aivot saa jät-tää teatterin narikkaan ilmaiseksi. Ulkovaatteista peritään 1 €.

Kemin kaupunginteatterissaSyySKaudELLa 2012

Laurie WylieILLALLINEN YHDELLE

Palaa ohjelmistoon 28.12. Huom! Vain 6 esitystä ajalla 28.12. – 3.1.

Ohjaus Kimmo Hirvenmäki, lavastus Kalle Nurminen

Illallinen yhdelle on klassikkon-sa veroinen! Maria Peren ja Jukka Lempisen huikea esitys, joka vat-kaa naurulihaksia, ja josta ei tar-vitse poistua tyhjin vatsoin. Esi-tykset teatteriravintolassa.

VIERAILUJAVarietee Magican varieteeshow vierailee teatterin suurella näyttä-möllä ma 19.11. klo 18 ja ti 20.11. klo 18.

Tulossa tammikuussa:KOM – TEATTERIMarkus Nummen KARKKIPÄIVÄpe 11.1. klo 19 jala 12.1. klo 14 ja klo 19

Teatterin lippukassa on avoinna ti - pe klo 14 - 19 ja aina kaksi tuntia ennen esityksiä. Lippukassa (016) 258 232, www.kemi.fi/teatteriTeatterilippuja voi ostaa myös netistä www.piletti.fi

Kuvat: Kalle Nurminen ja Ismo Perkkiö

10

Kyse on rikos- ja rii-ta-asioiden sovittelus-ta. Sovittelutoiminnan vastaava Sanna Toivai-

nen kertoo, että sovittelussa on ol-lut vuosien varrella kaiken ikäisiä asiakkaita. Nuorin on ollut 7-vuo-tias ja vanhin 80-vuotias. Sovitteluohjaaja Esa Savolai-nen muistuttaa, että alle 15-vuo-tiaskin on itse korvausvelvolli-nen aiheuttamastaan vahingosta, vaikka ei ole rikosoikeudellisessa vastuussa. Alaikäisten sovitteluis-sa usein päädytään työkorvauk-seen vahingonkorvauksen hyvit-tämisessä, koska vanhempien ei ole pakko maksaa alle 18-vuoti-aan vahingonkorvauksia. Sovittelun aloittamisen taustalla on hyvin usein rikosilmoitus. Kä-räjäoikeudessa rikosasian käsitte-lyprosessi voi kestää jopa vuo-den, jolloin odotusaika varsinkin uhrille on pitkä. Sovitteluun pää-see nopeasti. Sovittelussa tehdyt sopimukset pitävät pääsääntöises-ti hyvin ja esimerkiksi rahalliset korvaukset maksetaan lähes poik-keuksetta. - Rikoksentekijä ja uhri kohtaa-

vat sovittelussa kasvotusten, millä on varmaankin suuri vaikutus so-pimusten pitämiseen, pohdiskelee Sanna. Sopua löytyy

Kemissä rikos- ja eräiden riita-asioiden sovittelu on aloitettu jo vuonna 1992. Sovittelutoimiston toiminta-alue laajeni Lapin alue-hallintoviraston ja Kemin kaupun-gin välisellä toimeksiantosopimuk-sella kesäkuussa 2012 kattamaan

lähes koko Lapin (poislukien Ro-vaniemi, Ranua ja Posio). Samalla nimi muutettiin Länsi-Lapin sovit-telutoimistosta Lapin sovittelutoi-mistoksi. Kemin kaupungin sosi-aali- ja terveyspalvelukeskuksen alaisena toimivan rikos- ja riita-asioiden sovittelun kustannukset korvaa täysimääräisenä valtio. Lapin sovittelutoimiston ja So-dankylän toimipisteen viiden työn-tekijän lisäksi sovittelua tekee noin 70 vapaaehtoista sovittelijaa Lapin alueella. Kemissä aktiivisia vapaa-

ehtoisia sovittelijoita on noin 20. Vapaaehtoiset sovittelijat koulute-taan ja he toimivat sovittelutoimis-ton valvonnan ja ohjauksen alaisi-na. Viimeisin koulutus järjestettiin marraskuussa 2011. Koulutukseen halukkaita oli enemmän kuin ne 12 henkilöä, jotka valittiin. - On hienoa, että vapaaehtoistyö sovittelun piirissä kiinnostaa niin monia, kertoo Sanna. Sovittelijoil-le maksetaan kulukorvaus heidän tekemästään vapaaehtoistyöstä.- Länsi-Lapin sovittelutoimiston

Teksti ja kuva:Taina Alajärvi

Lapin sovittelutoimiston tiloissa kohtaavat kasvotusten 30-vuotias pahoinpitelijä ja pahoinpite-lyn uhri sekä kaksi sovitte-lijaa. Aloite sovittelusta on tullut poliisilta. Asianosaiset sopivat, että anteeksi-pyynnön lisäksi pahoinpite-lijä korvaa uhrille syntyneet vahingot.

SOVITELLaanKO?

numero 3/2012 KEMILÄINEN10 11

alueella sovitteluja on aloitetettu vuosittain 150 - 200, kertoo sovit-teluohjaaja Maarit Silvola. Aloitet-tettujen sovittelujen määrä kasvaa arviolta noin kolmeen sataan toi-minta-alueen laajentumisen myö-tä. Aloitetuista sovitteluista so-puun päättyy 70 - 80 %, noin 20 % aloitetuista sovitteluista ei toteudu lainkaan esim. jonkun asianosai-sen kieltäytymisen vuoksi. Mikäli asianosaiset saadaan saman pöy-dän ääreen, sovittelu päättyy so-puun 90 %:sti. Sovittelut pyritään

järjestämään asiakaslähtöisesti ja ne tapahtuvat usein arki-iltaisin. - Parasta tässä työssä on se het-ki, kun osapuolet kättelevät sovun syntymisen merkiksi, vastaavat Sanna, Maarit ja Esa. Ja se, kun näkee miten vakavina toimistol-le tulleet asianosaiset lähtevät hel-pottunein mielin kotejaan kohti.

SOVITTELUN TARKOITUS:Sovittelun tarkoituksena on tarjota rikoksen osapuolille mahdolli-suus toistensa kohtaamiseen ja rikoksesta aiheutuneiden fyysisten, psyykkisten ja aineellisten vahinkojen korvaamiseen. Sovittelun toteutuminen edellyttää kaikkien osapuolten suostumusta sovitteluun. Alaikäisen kohdalla edellytetään myös huoltajan suostumusta. Osapuolilla on oikeus peruuttaa suostumus milloin tahansa sovittelun aikana. Sovittelu on puolueetonta, luottamuk-sellista, vapaaehtoista ja maksutonta.

MITÄ SOVITELLAAN?Sovitella voidaan mm. vahingonteot, pahoinpitelyt, varkaudet, kotirauhanrikkomiset, riita-asiat, alle 15-vuotiaiden tekemät rikkomukset, lähisuhdeväkivaltatapaukset

MISTÄ ALOITE SOVITTELULLE ?Sovittelualoitteen voi tehdä kumpi tahansa rikoksen tai riidan osapuolista, alaikäisen vanhemmat, poliisi, syyttäjä, sosiaalityön-tekijä tai muu viranomainen.Yleensä sovitteluun tullaan poliisin rikostutkinnan kautta, mutta on myös mahdollista ottaa itse yhteyttä sovittelutoimistoon.

KETKÄ TOIMIVAT SOVITTELIJOINA?Vapaaehtoiset tehtävään koulutetut sovittelijat sovittelutoimiston ohjauksessasekäsovittelutoimistontyöntekijät!

MITÄ HYÖTYÄ SOVITTELUSTA ON?•Rikoksentairiidanosapuoletvoivatkohdatatoisensaturvallisesti•Osapuoletpääsevätitseosallistumaanasianratkaisuun•Mahdollisuussaadaaikaansopimusmolempiaosapuolia tyydyttävällä tavalla•Saavutettusovintovoidaanhuomioidasyyteharkinnassatai rangaistusta tuomittaessa•Asianomistajarikoksissaasiankäsittelypäättyysaavutettuun sovintoon

Lapin sovittelutoimisto (Kemi) ja Sodankylän toimipiste vastaa sovittelupalvelun tuottamisesta alueella: Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio,Ylitornio, Pello, Kolari, Sodankylä, Savukoski, Pelkosenniemi, Salla, Kemijärvi, Muonio, Enontekiö, Kittilä, Inari ja Utsjoki Sovittelua säätelee laki Rikos- ja eräiden riita-asioiden sovittelusta (1015/2005).

Lisätietoa sovittelusta mm.Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen www-sivuilta thl.fi/sovittelu

LAPIN SOVITTELUTOIMISTOKeskuspuistokatu20,[email protected]

SovittelutoiminnanvastaavaSannaToivainen,puh.0400238002

Sovitteluohjaajat:EsaSavolainen,puh.0400238005 MaaritSilvola,puh.0400238017

Kuvassa vasemmalta oikealle: sovittelutoiminnan vastaava Sanna Toivainen, sovittelutoiminnan ohjaajat Maarit Silvola ja Esa Savolainen

rIKOS- ja rIITa-aSIOIdEn SOVITTELu pÄhKInÄnKuOrESSa

Toimintakeskus Takitsu on nimensä mukaises-ti monitoimitalo, joka tarjoaa nuorille paikan

vapaa-ajan viettoon ja harrastuk-siin nuorisotilalla, sekä työharjoit-teluun, kuntouttavaan työtoimin-taan tai työkokeiluun työpajoilla. Työpajoja ovat: LumiStudio, Työ-paja Senkki ja Kädentaitopaja Tuu-lenpunojat. Harjoittelijaksi pajoille voi päästä työ- ja elinkeinotoimis-ton, sosiaalitoimiston tai Kelan kautta, joko ohjattuna tai oma-aloitteisesti käymällä itse haastat-telussa pajaohjaajan luona. Harjoittelusopimus on tyypilli-sesti kuukauden mittainen ja nii-tä voidaan jaksottaa jopa kuuteen kuukauteen asti nuoren tarpeiden mukaan. Sopimuksen lähestyessä loppuaan pyritään nuorelle var-mistamaan jatkopolku esim. kou-luun, toiseen harjoittelupaikkaan tai avoimille työmarkkinoille.

LumiStudio

LumiStudiolla keskitytään tieto-tekniikkaan ja mediaan erilaisil-la tehtävillä joihin kuuluu mm: tietokoneen kokoaminen kom-ponenteista, erilaisten käyttöjär-jestelmien asennus, esitteiden ja julisteiden suunnittelu ja valmis-tusta sekä valokuvien editointi ja entisöinti. LumiStudiossa nuorel-la on mahdollisuus oppia käyt-tämään käyttöjärjestelmiä ja oh-jelmia sujuvasti ja turvallisesti. LumiStudio tekee tiivistä yhteis-työtä kaupungin nuorisotilojen kanssa ja valmistaa kaikki nuo-risotyön tapahtumajulisteet sekä esitteet. LumiStudiolla harjoitte-lijat osallistuvat myös Anime-, ja LAN-tapahtumien järjestelyyn sekä musiikkitapahtumien talti-ointiin.

Työpaja Senkki

Työpaja Senkissä nuoret harjoitte-levat pääasiassa huonekalujen en-tisöintiä. Asiakkaiden työtilaukset ovat useimmiten vanhahkojen, mutta arvokkaiden huonekalujen, kuten tuolien, pöytien sekä hylly-jen kunnostamista sekä uudel-

leen maalausta tai lakkausta. Tar-peen vaatiessa Senkissä tehdään myös muita puukäsityöalan töitä tilauksien mukaan. Pajalla nuoril-le opastetaan yleisimpien puukä-sityöalan laitteiden, mm: hioma-koneiden, vannesahan, sirkkelin sekä muiden työkalujen turvalli-nen ja oikeaoppinen käyttötapa.

Tuulenpunojat

Kädentaitopaja Tuulenpunojat on kolme kuukautta kerrallaan kestä-vä toimintapaja, johon voi hakea

vain sosiaalitoimiston kautta kun-touttavaan työtoimintaan. Käden-taitopaja on taiteiden, liikkeen, elämänhallinnan ja kädentaito-jen työpaja. Työpajajaksot suunni-tellaan aina ennakkoon jokaiselle ryhmälle sopivaksi. Pajassa voi-daan tehdä mitä erilaisimpia kä-sitöitä, maalaamisesta kynttilän-valantaan.

Pajojen yhteistoiminnot

Joka viikko pajalaisten kesken jär-jestetään yhteistä tekemistä, esi-

merkiksi liikuntailtapäivä, harras-tusmahdollisuuteen tutustuminen, teatterikäynti, koulu- tai työpaik-kavierailu jne. Nuorille järjes-tetään kuukausittain myös keit-tiöpäiviä, joiden tarkoituksena on opettaa nuoria tekemään ruo-kaa alusta loppuun itse, ettei aina tarvitsisi turvautua roskaruokaan. Samalla nuoret saavat tietoa ruo-an laadusta, terveysvaikutuksista sekä kustannuksista.

TOIMInTaKESKuS TaKITSun TyöpajaT

Sami työn ääressä

Teksti ja kuva: Matias Sunnari

12

Mikä oli sinun polkusi työpajalle?- Tieto työpajamahdollisuudesta tuli alun perin työ- ja elinkeinotoimistolta. Olin työttömänä noin kahdeksan kuukautta ennen LumiStudiolle tuloa. Olin täällä alkujaan kolme kuukautta, kunnes sain muualta töitä. Töiden loputtua olin kesällä pari kuukautta työttömänä, kunnes hain takaisin LumiStudiolle harjoittelemaan, nyt olen uudelleen kolme kuukautta täällä.

Millaisista työtehtävistä olet pitänyt eniten?- Julisteiden teko on ihan mukavaa ja palkitsevaa. Myös tapahtumien järjestämisessä on mukava olla mukana.Joko sinun jatkosuunnitelmasi pajajakson jälkeen on selvillä?- Pajajakson jälkeen menen tammikuussa armeijaan, jonka jälkeen lähden opiskelemaan tietotekniikan insinööriksi Kuopioon.

LuMISTudIOLaInEn SaMI KIMpIMÄKI

numero 3/2012 KEMILÄINEN

Sami työn ääressä

13

TErVETuLOaKEMIn TyöVÄEn-OpISTOOn!

Kemin työväenopisto tarjoaa koulutustehtävänsä mukaisesti helposti saavutettavaa, laadu-kasta koulutusta, joka antaa elämän eri vaiheissa tilaisuuden omaehtoiseen oppimiseen ja kokonaisvaltaiseen hyvin-vointiin. Erityisesti senioreille suunnattuja harrastus- ja opis-kelumahdollisuuksia on tarjolla monia. Uutuutena mainittakoon Seniorien sekakuoro. Lisäksi ohjelmassa on joogaryhmä, englantia iltapäivällä, eläke-läisten keskusteluryhmä, hyvän mielen iltapäivä ikäihmisille, ukkokerho, senioritanssi. Koko työväenopiston ohjelma on täynnä mukavia mahdollisuuksia huolehtia omasta terveydestään, niin fyysisestä kuin psyykkisestäkin. Onhan kulttuurin, taiteen sekä itsetekemisen ja omaehtoisen toiminnan vaikutus kansalaisten hyvinvointiin monin tutkimuksin todettu. Toivotankin kaikki lämpimästi tervetulleiksi viihtymään Kemin työväenopistoon!

Marjaliisa Hynninen, rehtori

Kirjastossa järjestetään Lukupiiri eri aihealueista12.11.ja10.12.2012klo17.30.

Talk talk tanssiteos esitetään kirjastossa19.11.2012 klo 18.00.

Teksti: Jukka Vilèn

Ideoita haluttiin nimenomaan tavallisil-ta kuntalaisilta, jotka ovat kaupunkim-me palveluiden käyttäjinä parhaita asi-antuntijoita kehittämään kaupunkia ja

sen palveluita. Ideoita on tullut runsaasti, kiitoksia niistä. Tiivistetysti voisi sanoa, että kaupunkilaiset tuntevat huolta kaupungin puistojen, uima-rantojen ja vapaa-ajanviettoalueiden siiste-ydestä. Monissa ideoissa tuotiin myös esille halua lisätä tapahtumia ja erityisesti kulttuuri-tapahtumia katukuvassa. Sahansaaren kadun turvallisuuden lisääminen pohjoisten kau-pungiosien lasten koulutien turvaamiseksi sai myös runsaasti huomiota. Aloitteet on syyskuussa käsitelty kaupun-

100 IdEaa SaaVuTETTu - KIITOSKemiläinen-lehdessä avattiin helmikuussa 100 ideaa -kampanja, jossa kerättiin kuntalaisilta kehittämisideoita omasta kotikaupungista.

KEMInKaupungIn-KIrjaSTO

ginjohtajan johtoryhmässä ja toimitettu jat-kovalmisteluja varten palveluiden tuottajien johtoryhmiin ja sitä kautta eri toimialojen vi-ranhaltijoille. Vuoden 2013 talousarvioval-mistelussa on kaupunkilaisilta saatua palau-tetta kuunneltu herkällä korvalla. Vaikka tätä kirjoitettaessa talousarvio vuodelle 2013 on vasta valmistelussa, näyttää monien kunta-laisten esittämien ideoiden eteneminen hyvin lupaavalta. Uskon, että jo ensi vuonna useita aloitteissa esitettyjä kehittämisideoita aloitet-taneen toteuttaa käytännön tasolla. Kemiläi-nen seuraa ideoiden etenemistä. Kiitoksia aktiivisuudesta ja innosta parantaa kaupunkia entistä viihtyisämmäksi ja turvalli-semmaksi paikaksi asua.

COMIng SOOnhTTp://KEMIpaThS.COM/

Kemin kaupunki on mu-kana Benviroc Oy:n hiilidioksidin raportoin-tipalvelussa. Palvelulla

saadaan tietoa Kemin kaupungin hiilidioksidipäästöistä ja eri pääs-tölähteistä sekä hiilidioksidipäästö-lähteiden %-osuuksista. Tiedon saa-minen on tarpeen, jotta kaupungin hiilijalanjälkeä voidaan ylipäätänsä edes ajatella pienennettävän.

Seuranta netissä

Vuonna 2008 perustettu verkossa ilmestyvä sitoutumaton uutislehti www.CO2-raportti.fi kertoo luki-joilleen ajankohtaisimmat uutiset ilmastonmuutoksesta ja energias-ta. Raportti julkaisee myös ainut-laatuista, koko Suomen kattavaa, kuntatasolle asti ulottuvaa kasvi-huonekaasujen viikkotilastoa, joka kertoo kuluttajien sähkönkulutuk-sen, rakennusten sekä käyttöveden lämmityksen, tieliikenteen, maata-

louden ja jätehuollon päästöt. Juttuarkistossa on valikoituja artikkeleita ilmastosta ja energi-asta vuodesta 2005 lähtien. Blo-geissa ja mielipidekirjoituksissa alan asiantuntijat kertovat näke-myksiään aiheesta. Ilmastovinkit-palstalla julkaistaan ajankohtaisia vinkkejä, joiden avulla tavallinen kuluttaja voi vähentää ja tehostaa energiankulutustaan ja pienentää päästöjään. Ilmastonmuutossivul-la kerrotaan perustietoja ilmaston-muutoksen syistä ja seurauksista. Raportti tuotetaan yhteistyös-sä Suomen Tietotoimiston (STT), Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), Benviroc Oy:n ja GWP Oy:n kanssa. Päästöjen seuranta-menetelmän kehitykseen on saa-tu rahoitusta Teknologian ja inno-vaatioiden kehittämiskeskuksesta (Tekes). Raportissa esitetty kasvihuone-kaasujen laskenta perustuu Ben-viroc Oy:n ja GWP Oy:n kehittä-

Kemin hiilijalanjälki rEaaLIajaSSa InTErnETISSÄ

Teksti: Risto PöykiöKuva: Pixmac

Kemin kaupunki on aloittanut hiilidioksidipäästöjen seurannan. Kaupungin hiilidioksidipäästöjen kehitystä voi seurata lähes reaaliajassa Internet-osoitteessa www.CO2-raportti.fi

mään laskentamalliin, joka vastaa päästöraportoinnin uusimpia kan-sainvälisiä standardeja. Lasken-tamalli vastaa tapaa, jolla Suomi raportoi päästönsä YK:n ilmasto-sopimukselle.

Viikkotilasto

Viikkotilaston tarkoituksena on konkretisoida arkipäivän valinto-jen merkitys ilmastonmuutoksel-le tarjoamalla lähes reaaliaikaista tietoa kasvihuonekaasujen pääs-töistä. Päästöjen viikkoraportoin-timenetelmä on Suomessa ensim-mäinen laatuaan, ja maailmallakin sovelluksia on kehitetty ainoas-taan muutamalle alueelle. Viikkotilasto kostuu viidestä osasta: kuluttajien sähkön kulu-tus, lämmitys, tieliikenne, maata-lous ja jätehuolto. Viikkotilastos-sa eivät ole mukana teollisuuden energiankulutus eivätkä prosessi-päästöt. Viikkotilastossa ovat mu-

kana tärkeimmät ilmastoa lämmit-tävät kaasut: hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi. Metaanin ja dityppioksidin pääs-töt voidaan yhteismitallistaa hii-lidioksidipäästöiksi käyttäen niin kutsuttua lämmitysvaikutusker-rointa. Esimerkiksi 1 kg metaania vastaa lämmitysvaikutukseltaan 21 kg hiilidioksidia. Dityppioksidi on vieläkin voimakkaampi kasvi-huonekaasu: 1 kg dityppioksidia vastaa 310 kg hiilidioksidia. Viik-kotilastoissa päästöt ilmaistaan hiilidioksidi-ekvivalentteina, mikä tarkoittaa, että myös metaalin ja dityppioksidipäästöjen ilmastovai-kutus on yhteismitallistettu vastaa-maan hiilidioksipäästöjä.

KEMIn KaSVIhuOnEpÄÄSTöjEn jaKauTuMInEn ErI SEKTOrEILLE VuOnna 2010 (ILMan TEOLLISuuTTa)

14

numero 3/2012 KEMILÄINEN15

Jossain vaiheessa tulevaisuut-ta kaikkien Suomen koulujen pihoille on maalattu ruuduk-ko, jonka jokaisessa ruudus-

sa on numero. Näissä nume-roiduissa ruuduissa oppilaat seiso-vat kypärä päässä tuulettumassa välitunnin ajan. Ettei vain sattui-si jotain. Tällaista tulevaisuuden-kuvaa oli mielessään maalaillut kaupunkimme kansliapäällikkö Jukka opettajavuosinaan, kun vä-lituntien turvallisuus oli taas ker-ran noussut puheenaiheeksi. Viime keväänä sain eräältä op-pilaan huoltajalta hyvin aiheelli-sen kysymyksen asiasta. Hän ky-syi, miksi kaikki poikamainen vauhdikas ja jännä on kiellettyä tekemistä välitunneilla. Pitääkö lasten seisoa välitunnit koulun pi-halla kuin sienet konsanaan, hän ihmetteli. Samaan aikaan, kun Suo-men nuorien toivotaan liikkuvan enemmän, on koulujen pihoilla yhä enemmän asioita, joita ei saa tehdä. Jotta kukaan ei loukkaan-tuisi. Jotta mitään ei sattuisi. Jotta voitaisiin estää epäasiallista käyt-täytymistä, kiusaamistakin. Jot-ta koulu ei pahimmillaan joutuisi iltapäivälehtien lööppeihin, eikä välituntivalvoja oikeuteen. Myös oman kouluni pihalla on kiellettyjä asioita. Ei saa kiive-tä – mihinkään. Voi pudota. Vain paikalle tarkoituksella tuotuihin standarditurvatarkastettuihin leik-kitelineisiin saa kiivetä. Ei saa pai-nia, ei saa pelata sählyä. Keinus-ta ei saa hypätä. Puomeilla ei saa tasapainoilla. Lumivuorenvalloi-tus on ehdottomasti kielletty. Mi-tään ei saa heitellä. Välitunnilla ei saa ajaa pyörällä, ei leikkiä potku-laudalla, eikä… Eikä oikeastaan saa juostakaan. Voi tulla törmäys. Piiloon meneminenkin on vähän vaikeaa, kun sallitut piilot tietä-

vät kaikki. Nämä kiellot oppilaat tietävät. Keräsin ne heiltä. Pyysin vain kertomaan, mikä on kiellet-tyä koulun pihalla. Saa leikkiä vain sellaista, missä ei tule riitaa ja tönimistä, eikä pu-toa, kompastu tai kaadu, kiteytti yksi oppilaista. Vaikka turvallisuus on asia, jota tulee suunnitella, arvioida ja to-teuttaa tinkimättömästi, on ole-massa myös vääränlaista turvalli-suutta. Kolhutkin kuuluvat asiaan elämässä. Niistä oppii. On loppu-peleissä hyvin epäturvallista, jos lapsemme eivät opi touhuamaan luonnollisia asioita yhdessä, odot-tamaan vuoroaan, olemaan eri mieltä ja sopimaan asioita. Puhu-mattakaan siitä, että tasapaino, li-haksisto, hermosto, verenkierto-

elimistö ja luusto eivät kehity ja vahvistu, jos niitä ei monipuolises-ti, säännöllisesti ja tehokkaasti lii-kuta ja käytä. Liikkuminen ja leik-kiminen vaikuttaa voimakkaasti aivojenkin kehitykseen. Lapsi tar-vitsee vähintään kaksi tuntia rei-pasta liikuntaa joka päivä, koko-naisaika voi muodostua vaikka kymmenen minuutin pätkistä. Eläinten maailmassa on oikeas-taan vain kolme ryhmädynamiik-kasääntöä: seuraa kaveria, älä jää liikaa jälkeen, älä törmää kave-riin. Näillä säännöillä sillit, kurjet, muurahaiset, mehiläiset, porot ja muut ryhmässä elävät pärjäävät jo aika pitkälle hyvinkin vauhdik-kaissa tilanteissa. Luulisi ihmislap-sen oppivan ja hallitsevan nämä samat perusasiat, jos vain saa niitä harjaannuttaa.

Suomalainen välitunti on itse asi-assa vientituote. Kun Yhdistyneet Arabiemiraatit osti muutama vuo-si sitten suomalaista peruskou-luosaamista, he saivat suomalai-sen pedagogiikan ja didaktiikan mukana lapsilleen välitunnit ja erääseen kouluun myös lappilai-sen Lappset Groupin leikkiväli-neet pihalle. Lasten jaksaminen ja sitä kautta oppiminen on kuu-leman mukaan parantunut kovas-ti. Välituntiperinnettä voikin pitää yhtenä suomalaisena innovaatio-na, sitä pitää kehittää, eikä näivet-tää. Koulun piha voi olla yhtä ai-kaa turvallinen ja toiminnallinen. Turvatoiminnallinen välituntipi-ha on jaettu erilaisiin toimintoihin selkeästi. Jos saisin toivoa, toivoi-sinkin kaikille Kemin koulupihoil-

le runsaasti leikkivälineitä ja -teli-neitä, tilaa sählylle, jalkapallolle, pituushypylle, ehkäpä musiik-kivälkkä ja skeittiramppikin oli-si paikallaan – se on nykypäivää. Myös ”sieniruudukoita” saisi olla mukana, sillä joskus on toki pai-kallaan vain jutella. Opettaja Olli Kelhän vetämässä Liikkuva kou-lu -ohjelmassa on yhtenä ideana hankkia Kemin koulujen välitun-neille niin välineitä kuin vetäjiä-kin, joten ”ennustan ja tunnustan, että parempaa on tulossa…” Turvatoiminnallisella välitunti-pihalla on ohjattua ja suunniteltua toimintaa. Isommista oppilaista voisi kouluttaa pienempien lei-kittäjiä välituntivalvojien avuksi. Tätä kokeillaan tänä lukuvuonna ainakin Takajärven koululla, jossa 5. ja 6. luokan oppilaat on koulu-

KOLuMnI Heli Veijola

tettu Välkkäri-kurssilla pienempi-en liikuttajiksi. Yläkoululaisetkin voisivat suorittaa vaikka yhtenä valinnaisena kurssina alaluokka-laisten välituntiliikunnan ohjauk-sen. Turvatoiminnallisen välitunnin säännöt on suunniteltu yhteistyöl-lä. Toivottavaa olisi avoin keskus-telu koulun ja kodin välille siitä, kuinka me annamme lapsien liik-kua ja touhuta koulussa ja kotona. Tasapaino turvallisuuden ja sal-litun tekemisen välille olisi hyvä löytää yhdessä. Oppilaiden mieli-pide asiasta tulee kuin tykin suus-ta. He haluaisivat tanssia, luistella, pelata koripalloa, jalkapalloa, säh-lyä, leikkiä hiekkalaatikolla, leik-kiä piilosta, rakentaa puumajan, lennättää leijaa… ideat saada sy-dän kunnolla sykkimään välitun-nilla eivät heiltä lopu. Tuki- ja liikuntaelimistön, sekä mielenterveyden sairaudet ovat Kemissä Terveyden ja hyvinvoin-nin laitoksen mukaan hälyttä-vän paljon yleisempiä kuin val-takunnassa keskimäärin. Terveys on kansallisomaisuutta, jota tulisi varjella. Liikkuminen auttaisi noi-hin molempiin edellä mainittui-hin terveyspulmiin. Lapselle liik-kuminen on luonnollista. Lapset ovat kuitenkin riippuvaisia meis-tä aikuisista tässäkin asiassa. Lap-sena omaksutut harrastukset siir-tyvät aikuisuuden tavoiksi. On aikuisten vastuulla antaa malli ja mahdollisuus lapsille liikkua – ja meidän aikuisten tulisi muuten liikkua itsekin! Tekisi mieleni lait-taa välitunnit työpaikoille ja kotei-hin. VÄLITUNNILLE kaikki – ylös, ulos ja hetkeksi liikkumaan! Me ihmiset kun emme ole sie-niä.

SIEnET VÄLITunnILLE!Eli mitä koulun pihalla saa ja ei saa tehdä

”SuOMaLaInEn VÄLITunTI On ITSE

aSIaSSa VIEnTITuOTE.”

16

Kemin terveyspalvelujen toiminnasta on olemas-sa erilaisia mielikuvia, negatiivisiakin. Hoidon

saatavuudessa on ollut ongelmia. Tilanteen parantamiseksi on haet-tu uudenlaisia ratkaisuja. Tällä het-kellä hoitotakuu toteutuu Kemin terveyskeskuksessa. Asiakkaan on saatava hoidon tarpeen arviointi kolmen vuorokauden kuluessa yh-teydenotosta ja hänelle tulee antaa vastaanottoaika kiireettömään hoi-toon kolmen kuukauden kuluessa, kuitenkin alle puolen vuoden sisäl-lä. Aika annetaan joko lääkärin tai sairaanhoitajan vastaanotolle, riip-puen asiakkaan tarpeesta.

Asiantuntevaa henkilökuntaa

Omat asiantuntijalääkärimme kes-kittyvät hoitamaan monisairaita kaupunkilaisia ja lyhyempiä ajan-varauksia kiire- ja päiväpäivys-tyksessä hoidetaan toistaiseksi os-topalveluna. Omaa vastaanottoa pitävät sairaanhoitajat ovat perus-koulutuksensa ja työkokemuksen-sa lisäksi toimipaikkakoulutettuja ja he ovat antaneet näytön osaa-misestaan. Kemiläiset saavat myös näiltä osin laadukasta hoitoa ja onkin valitettavaa, että meillä jää hyvin paljon perumattomia hoito-aikoja käyttämättä lääkärien ja sai-raanhoitajien vastaanotoilla. Käyt-tämättä jääneellä ajalla voisimme hoitaa paljon enemmän kaupun-kilaisten terveysongelmia. Neuvolatoiminta on tärkeä osa ennaltaehkäisevää terveystyötä. Neuvoloissa työskennellään ahke-rasti nuorten perheiden, äitien ja lasten hyvinvoinnin edistämisek-si. Tulevaisuudessa pyrimme li-säämään myös muiden ikäryhmi-en neuvolapalveluita.

TErVEyTTÄ KaupunKILaISILLE OMISTa TErVEySpaLVELuISTa

Neuvoja verkostakin

Opiskelijoille suunnattuja verkko-neuvontasivuja on kehitetty yh-dessä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa ja tämä sivusto löytyy Internetistä osoit-teesta http://www.sosiaalikollega.fi/sosiaalijaterveyspalvelut/. Pal-velu on henkilökohtaista ja edel-lyttää kirjautumista henkilökoh-taisella tunnisteella. Ammattilaiset antavat tukeaan erilaisten asioiden käsittelemiseksi myös verkossa. Me haluamme huolehtia hen-kilöstömme jaksamisesta, jotta saamme osaajat viihtymään ter-veyskeskuksessa ja samalla pyrim-

me kehittämään rekrytointiamme, jotta voimme varmistaa palvelujen saatavuuden alueellamme myös tulevaisuudessa. Osaava henkilös-tö on vahvasti mukana käytännön kehittämistyössä. Mm. INR-pkl :n ja toiminnastamme ollaan oltu kiinnostuneita valtakunnallisesti-kin. Lisäksi suun terveydenhuol-to toimii erityisen hyvin Kemissä. Me kaikki täällä terveyspalveluis-sa työskentelemme potilaiden par-haaksi ja näemme, että henkilö-kohtainen käynti ammattilaisen luona varmistaa asiakkaan omaan hoitoon ja hoito-ohjeiden toteutta-miseen liittyvien kysymysten par-haan käsittelyn.

Olettehan tutustuneet lisäksi Kemin terveyspalvelujen verkkosivuihin osoitteessa www.kemi.fi. Sivus-tolta löytyy paljon tietoa omatoi-miseen terveyden edistämiseen ja itsehoito-ohjeita. Terveyspalve-lujen sivulla tiedotamme omasta toiminnastamme ja kaikista ajan-kohtaisista tapahtumista koskien terveyspalvelutoimintaa. Otam-me lisäksi mielellämme vastaan palautetta kaupunkilaisilta kehit-tymistä silmällä pitäen.

Teksti:Mari Kärkkäinen, johtava lääkäri ja Outi Kääriäinen, terveydenhuollon johtajaKuva: Pixmac

Hoitotakuu toteutuu Kemin terveyskeskuksessa. Asiakkaan tarpeen mukaan aika annetaan joko lääkärin tai sairaanhoitajan vastaanotolle.