Eväitä rokotuksia epäröivän kohtaamiseen

26.1.2017 1

Eväitä rokotuksia epäröivän kohtaamiseen

THL:n verkkokoulutus 26.1.2017

Asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo, Rokotusohjelmayksikkö, THL

Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo

Sosiaalinen

media

26.1.2017 Rokotusohjelmayksikkö / THL / Ulpu Elonsalo 2

Epävarmuuden taustalla

• Tietoa on tarjolla hyvin erilaisista lähteistä

– Netti, sosiaalisen median eri kanavat, keskustelupalstat, blogit

– Perinteinen media, lehdet, tv, radio (ovat myös netissä)

– Tunteisiin vetoavat tarinat myyvät – keräävät klikkauksia

– Tietoa etsivällä ei aina ole riittävää kykyä arvioida lähteen luotettavuutta

• Sosiaalinen media: – vertaisryhmiä löytyy helposti, samaistuminen helppoa

• Sähköistä ja nopeaa, helppo verkostoitua

• Eletään omassa `kuplassa´, jota Some:n algoritmit vahvistavat – Kerran tietyn tyyppisillä sivuilla käynyt ohjautuu samankaltaisille sivuille uudestaan,

hakuihin poimiintuu samankaltaisia viestejä välittäviä tahoja

Perinteinen

media ja

sähköinen

media

• Pneumokokkirokotteissa ei ole eläviä taudinaiheuttajia, siitä ei voi saada tautia

• Uutinen jatkoi ja jatkaa edelleen elämäänsä netin keskustelupalstoilla

• Kohu-uutisointi aiheuttaa turhaa epävarmuutta

• Julkisen sanan neuvoston langettava tuomio

• ”Yleisöä houkuteltiin ostamaan lehti tunteita kuohuttavalla väitteellä, jolle olisi pitänyt löytyä perusteet itse jutusta. Kohuotsikoille ei ollut katetta.”


Journalistiikan

perussääntöihin kuuluu

tarkistaa taustat, otsikon

tulisi vastata sisältöä

Terveydenhoitajalla ja

lääkärillä on tärkeä rooli

huhukierteen katkaisussa ja

oikean tiedon tarjoamisessa

Epävarmuuden taustalla

• Luottamuksen rapautuminen niin lääketieteeseen kuin lääketieteellisen tiedon tuottajiin ja soveltajiin – Tällöin faktoilla vakuuttaminen ei pure

– Luottamuksen puutos täyttyy helposti tunnepitoisilla, ideologisesti tai kaupallisesti tuotetuilla mielikuvilla

• Rokotusten vastustajat viestivät tehokkaasti • Sosiaalisen media eri alustoja hyödyntäen

• Samat henkilöt ovat aktiivisina eri foorumeilla

• Salaliittoteoreetikot, Big Pharma

• Elämänkatsomus tai uskonto

• Alueellisia eroja, vahvoja vaikuttajia: Viestinnälliset haasteet paikallisella tasolla


Vastakkainasettelun epäsuhtaisuus

• Media rakastaa vastakkainasetteluja

– Asiantuntijat vrs. ``asiaa tunteva´´ maallikko

• Laitetaan kaksi asiantuntijaa vastakkain

– Tieteelliseen tietoon perustavat asiantuntijat vrs. muulla ”näytöllä” kuten omalla kokemuksella, omalla ”maailmankuvalla”, edustamallaan koulukunnalla omia teesejään perustelevat asiantuntijat tai ns. pseudoasiantuntijat, joilla voi olla myös omia kaupallisia intressejä mukana

• Vastakkainasettelussa on epäsuhtaa, false balance:

– Pieni ryhmä saa sanansa esille suhteettomassa mittakaavassa


Mitä muuta taustalla voi olla

• Yksilöllisyyttä ja yksilöllisiä kokemuksia korostava ”aikakausi”

• Yhteisöllisyys ja vastuun kantaminen myös muista on väistynyt vähän syrjemmälle

• `Minä itse´ on keskiössä: ”selfie-kulttuuri”

• Myös lähipiirin kokemukset vaikuttavat



Rokottaa vai eikö rokottaa?

• Netti on tulvillaan erilaisia hämmentäviä väitteitä

– Luotettava tieto ”hukkuu ja peittyy”

– Mihin tahoihin uskotaan tai halutaan uskoa?

– Minkä perusteella päätökset tehdään?

Rokotteet heikentävät vastustuskykyä!

Rokotteissa

on myrkkyjä!

On parempi sairastaa

tauti kuin ottaa rokote!

Hyvä hygienia

ja ravitsemus

riittää!

Vaihtoehtoiset hoitomuodot

ovat turvallisempia kuin rokotteet!

Yhdistelmärokotteet

kuormittavat elimistöä! Rokotuksin estettävät taudit

ovat harvinaisia, rokotuksia ei tarvita!

BIG PHARMA Rokotteesta autismia


Rokotuksia epäröivän kohtaaminen

• Perehdy itse tavanomaisimpiin huolenaiheisiin ja kysymyksiin, jotta osaat tarvittaessa vastata niihin

– Selvitä, mikä tai mitkä asiat mietityttävät

– Älä sivuuta huolenaiheita, vaan kuuntele ja vastaa

– Muista, että on olemassa tiedon epäsuhta: sinun tehtävänäsi on selventää hankalasti ymmärrettäviä asioita

– Oikaise mahdollisia väärinkäsityksiä niin, ettei toinen nolostu

– Älä jaa musta tuntuu tietoa

– Tarjoa näyttöön perustuvaa tietoa

– Riskien arviointi on hankalaa, auta vertaamaan mahdollisia riskejä toisiinsa

– Suhteuta asioita toisiinsa

Faktat ja fiktiot voivat olla sekaisin


Rokotteita tutkitaan tarkkaan ja pitkään

• Ennen markkinoille pääsyä taustalla on useimmiten 10-20 vuoden kehitys- ja tutkimustyö

• Tarkkaan valvottua, seuranta jatkuu myös markkinoille tulon jälkeen

– Luontaistuotteiden tehoa ja turvallisuutta ei ole tutkittu samalla tavalla, luonnosta peräisin oleva mielletään turvallisiksi, vaikka näin ei aina ole:

• Eivät sisällä sitä, mitä luvataan, tai valmisteessa on epäpuhtauksia

• Rohdosvalmisteilla voi olla yllättäviä ominaisuuksia, esimerkiksi mäkikuismalla on interaktio noin 150 eri lääkkeen kanssa

– Homeopatiassa ideana `samanlainen parantaa samanlaista´, luotetaan ns. veden muistiin: laimennetaan voimakkaasti ja ravistetaan, käytännössä myydään pullotettua vettä

– Kaikilla hoidoilla on aina myös ns. placebovaikutus

– Ihmiset paranevat ”hoidosta huolimatta”



Rokotteen kehittäminen on tarkkaan säädeltyä

• Ennen kuin rokote saa myyntiluvan ja se voidaan ottaa käyttöön, pyritään varmistamaan tutkimuksin, että sillä on paras mahdollinen teho ja mahdollisimman vähän haittavaikutuksia

• Rokotekehittelyn aikana rokotteen ainesosat tutkitaan erikseen ja yhdessä

• Tarkkaan säädeltyä toimintaa: rokotteet on tutkittava ja valmistettava Euroopan Farmacopean säädösten mukaan

• Turvallisuusseuranta jatkuu myös markkinoille tulon jälkeen, harvinaisimmat haittavaikutukset havaitaan vasta kun miljoonia annoksia on käytetty


Rokotteet eivät sisällä merkittäviä määriä myrkyllisiä aineita

• Rokotteissa on niiden koostumuksen stabilisointiin sekä tehon ja turvallisuuden takaamiseksi erittäin pieniä määriä apu-, tehoste- tai säilöntäaineita

– Vesi / suolaliuos on tavanomaisin apuaine, stabilisoivia aineita, koostumuksen sopivaksi tekeviä aineita jne.

• Rokotteissa voi olla jääminä joitakin tuotannossa käytetyistä aineista kuten formaldehydiä

• Määrät ovat niin pieniä, että ne eivät tee rokotteita myrkyllisiksi

• Huomattavasti suurempia määriä samoja aineita ihminen saa normaalista elinympäristöstään, esimerkiksi huoneilmasta, liikennepäästöistä, ruuasta, juomasta ja jopa äidinmaidosta


Formaldehydi

• Joissakin rokotteissa jääminä tuotantoprosessista

– Jäämillä ei käytännössä ole mitään merkitystä, hajoaa nopeasti

– Saanti ympäristöstä isompaa esim. kosmetiikka, vaateteollisuus, ilman epäpuhtaudet, ruoka (esim. hedelmät), tupakointi

– Omassa aineenvaihdunnassa mukana oleva, elimistössä itsessään siis on myös formaldehydiä

• Hyvä muistaa myös, että formaldehydiallergiassa on käytännöllisesti katsoen aina kyse viivästyneestä, tyyppi IV –yliherkkyydestä, mikä ei lisää riskiä saada vakavaa välitöntä allergista reaktiota rokotteesta


Tiomersaali, elohopejohdannainen

• Eri kuin ruoan mukana saatava, ravintoketjussa rikastuva ja elimistöön kumuloituvampi elohopea

• On käytetty ja käytetään edelleen säilytysaineena joissakin rokotteissa esim. moniannospullot

• Yhden rokoteannoksen tiomersaalimäärä on merkityksetön verrattuna saantiin ympäristöstä

• Tällä hetkellä Suomessa käytössä olevissa rokotteissa ei ole tiomersaalia

• Esimerkiksi polio-, Hib- ja MPR-rokotteet ovat aina olleet ilman tiomersaalia


Alumiiniyhdisteet tehosteaineina

• Alumiini on maapallon kolmanneksi yleisin alkuaine maapallolla, sitä on vedessä, maassa ja ilmassa, ruoassa ja hygieniatuotteissa

• Saamme elimistöömme päivittäin n. 5-15 mg alumiinia pääasiassa ruoan mukana: määritelty ns. turvallinen alumiinialtistustaso on 2 mg/kg/pv

• Rokotteissa, joissa on alumiiniyhdistettä tehosteena, alumiinia on yleensä ≤ 0,5 mg / annos

• Rokotusannos ei nosta sanottavasti seerumin Al-tasoa eikä ns. kuormita elimistöä, poistuu virtsassa

• Aivan sama tuleeko ruoansulatuskanavan kautta tai pistettynä, elimistö ei sitä erota

• Rokotteissa alumiinisuoloja on käytetty 1920-luvulta

Alumiiniyhdisteet tehosteaineina

• Alumiinille ei voi tulla IgE-välitteisesti allergiseksi

• Ei siis tarvitse jättää rokotussarjaa kesken “alumiiniallergia”-epäilyn takia

• Paikallisreaktioita ja steriili absessi voi ilmetä, eteenkin, jos alumiinisuolaa joutuu ihonalaiskudokseen

• Hyvällä rokotustekniikalla voidaan välttää tätä

• Viivästyneiden paikallisreaktioiden taustalla on kuitenkin vielä useammin kyseessä immunologisesta reaktiosta, joka johtuu korkeasta vasta-ainetasosta rokotteen vaikuttavalle aineelle, eli siitä, että henkilön puolustusjärjestelmä on oppinut reagoimaan


Kuva: THL:n Rokotustekniikkavideot

Käytännön ohjeet – Rokottaminen askel askeleelta

Rokotteiden koostumus ei ole maallikoille itsestään selvää

• Rokotusten parissa työskentelevien tulee tuntea rokotteiden koostumukseen ja `toimintaan´ liittyvät perusasiat, jotta tarvittaessa voi vastata kysymyksiin

• Antigeenit eli rokotteiden ns. vaikuttavat aineet, aktivoivat, herättävät puolustusjärjestelmän tunnistamaan ja vastustamaan taudinaiheuttajia

– Elävät heikennetyt taudinaiheuttajat

– Tapetun = inaktivoidun taudinaiheuttajan pienet palaset, rakenteen osaset tai kokonaiset tapetut taudinaiheuttajat

– Toksoidit = taudinaiheuttajan tuottaman toksiinin myrkyttömäksi tehty muoto



Rokotteiden koostumus ei ole maallikoille itsestään selvää

• Apuaineet

– Ovat välttämättömiä rokotteiden sopivan koostumuksen, hyvän tehon, helpon käytön ja pitkän säilyvyyden takaamiseksi

– Tärkein on vesi, johon rokotteiden muut aineosat on liuotettu

– Muita apuaineita ovat tehosteaineet eli adjuvantit, säilytysaineet, emulgaattorit, stabilointiaineet ja pH-indikaattorit

• Tuotantoprosessin jäämät

– Niiden pitoisuus lopullisessa rokotteessa on hyvin pieni laimentumisen ja puhdistusvaiheiden jälkeen

– Niillä ei välttämättä ole mitään merkitystä, edes sellaiselle henkilölle, jolla on allergia kyseiselle aineelle


Auttavia lukuja havainnollistamiseen

• Apuaineet useimmiten milligrammoissa, jäämät mikro- tai nanogrammoissa

milligramma 1 mg= 0,001 g

mikrogramma 1 μg = 0,000 001 g

nanogramma 1 ng = 0,000 000 001 g

pikogramma 1 pg = 0,000000000001 g

• Valmisteyhteenvedossa on mainittu useimmiten vain aineet, ei määriä

• Erityisesti aiemmin apuainekohdassa on saatettu luetella aineita, joita rokoteannoksessa on vain jääminä

Miten rokotteet toimivat, ei ole maallikoille selvää

• Opiskele itse asia, jotta osaat vastata kysymyksiin

• Helena Käydyn esitys: Mitä rokottaminen saa aikaan ihmisen immuunipuolustuksessa?

• Löytyy Rokottaminen-verkkosivulta Rokotteet-osion pääsivun oikean reunan nostoboksista

• https://www.thl.fi/fi/web/rokottaminen/rokotteet


https://www.thl.fi/fi/web/rokottaminen/rokotteet




Yhdistelmärokotteet eivät kuormita liikaa lapsen vastustuskykyä

• Lapsi syntyy immunologinen kyky jo valmiiksi sisäänrakennettuna kohtaamaan ympäristön uudet antigeenit

– Synnytyskanavan läpi tullessaan lapsi kohtaa noin 400 valkuaisainetta, joille hän voi immunisoitua

– Pieni vauva kykenee muodostamaan vasta-aineita yhdellä kertaa ainakin tuhat kertaa suuremmalle määrälle rokotteita kuin mitä nykyisessä rokotusohjelmassa annetaan


Yhdistelmärokotteet eivät kuormita liikaa lapsen vastustuskykyä

• Yhdestä viitosrokotteesta, DTaP-IPV-Hib, lapsi saa antigeeneja saman verran kuin hyttysenpistosta

• Aikaisempi kolmoisrokote DTwP, sisälsi kokonaisia tapettuja hinkuyskäbakteereja, jonka pinnalla on yli 3000 erilaista antigeenia

• Nykyisissä yhdistelmärokotteissa on soluton hinkuyskäosio, valmisteesta riippuen vain 2-5 erilaista antigeenia


Rokotuksia ei anneta lapselle liian varhain

• Monet rokotuksin ehkäistävät taudit ovat kaikkein kohtalokkaimpia juuri vauvoille

• Siksi rokotukset on tarkoituksenmukaista aloittaa riittävän varhain

• Kansallinen rokotusohjelma on tarkkaan harkittu

• Aikaansaadaan perussuoja montaa eri taudinaiheuttajaa vastaan

• Tavoitteena on saavuttaa riittävä suojateho oikeaan aikaan

Rokottamatta jättäminen ei tee lasta “vahvemmaksi”

• Lapsi kohtaa jatkuvasti viruksia ja bakteereita ”tullakseen vahvaksi” aikuiseksi

• Lapsi ei tarvitse rokotusohjelmalla torjuttavia taudinaiheuttajia vastustuskykynsä sparraajiksi

• Esim. tuhkarokon sairastamisen jälkeen elimistön puolustusjärjestelmän toiminta heikentyy jopa 2-3 vuodeksi

• Jos lapsi jää rokottamatta, hän on alttiina vakaville taudeille, niihin liittyville komplikaatioille ja vammautumisille, rokotusohjelmalla torjuttaviin tauteihin liittyy myös menehtymisen riski



Mikä muu voi vaikuttaa rokotuspäätökseen?

• Tarkkaan harkittu ja hyvin toteutettu rokotusohjelma on oman tehokkaan toimintansa ”uhri”

• Monet rokotuksin ehkäistävät taudit ovat käyneet hyvin harvinaisiksi tai hävinneet kokonaan Suomen erinomaisen rokotuskattavuuden ansiosta

• Tämän päivän vanhemmat eivät ole nähneet rokotuksin ehkäistäviä tauteja ja niiden aiheuttamia komplikaatioita

• Syntyy illuusio siitä, että rokotteita ei enää tarvittaisi

• On ymmärrettävää, että kysymykset rokottamisen tarpeellisuudesta nousevat esiin

Globaali näkökulma rokotuksiin

• Vieläkin noin joka viides lapsi jää ilman rokotusten antamaa suojaa

• 1,5 miljoonaa lasta kuolee tauteihin, joita vastaan on olemassa rokote

• Rokotusten vastustaminen on kehittyneiden maiden ongelma

Siellä, missä tauteja nähdään ja lapsia kuolee, rokotuksia ei yleensä kyseenalaisteta


© UNICEF/NYHQ2001-0636/

Shehzad Noorani

© UNICEF/NYHQ2011-2454/Sokol

Isorokko, rokotusten ansiosta hävitetty maailmasta


Kuvat:

http://phil.cdc.gov/phil/home.asp

Tappoi miljoonia

ihmisiä joka vuosi!

Viimeinen

isorokko v. 1977

Jäykkäkouristus on hyvin harvinainen Suomessa

• Vuosittain yksi tai ei yhtään tapausta, tapausselostuksia esimerkiksi iäkkäämmistä, joiden vastustuskyky on heikentynyt ja/tai rokotussuoja on vanhentunut

• Tehokas haavojen puhdistaminen ja tehosterokotukset puremahaavojen ja likaisten haavojen yhteydessä

• Kansalaisten tietoisuus

• Laumasuoja ei auta, tarvitaan oma henkilökohtainen rokotussuoja



• Vastasyntyneen jäykkäkouristusta

ei tavata Suomessa lainkaan

• Synnyttäjien ja vastasyntyneiden

hygieniaolot, rokotukset

• Maailmalla tappaa edelleen

Kurkkumätä eli difteria

On bakteerin aiheuttamaa yleisvaarallinen, vakava tartuntatauti, joka hävitettiin suomesta 1960-lukuun menneessä rokotusten avulla


Raju nielutulehdus ja kaulaturvotus

hankaloittavat hengitystä

Bakteerin tuottama toksiini

vaurioittaa elimistöä: sydän,

hermosto

Länsimaissa 5–10 %

kurkkumätäpotilaista menehtyy

Kuva: http://phil.cdc.gov/phil/home.asp

Kurkkumätätapausten esiintyminen Suomessa 1917–2012.

Lähde: Valtakunnallinen tartuntatautirekisteri.

http://www.thl.fi/fi/web/infektiotaudit

Polio hävitettiin Suomesta kattavien rokotusten avulla jo 1960-luvulla


Poliotapausten esiintyminen Suomessa 1917–2012.

Lähde: Valtakunnallinen tartuntatautirekisteri.

Viimeisin tapaus Suomessa oli 1985.

www.thl.fi/fi/web/infektiotaudit

www.thl.fi/infektionssjukdomar

Poliovirus on erittäin tarttuva


Rautakeuhko-osasto

California 1953


Hyvä hygienia ja ravitsemus eivät riitä tautien ehkäisyyn

• Hyvä hygienia ja ravitsemus auttavat osaltaan joidenkin tautien torjunnassa

– Esimerkiksi tuberkuloosi, A-hepatiitti ovat tauteja, joiden tarttuminen riippuu hygieenisistä oloista tai ravitsemuksesta

• On tauteja, joiden tarttumisessa hygienialla ja ravitsemuksella ei ole juurikaan merkitystä

– Esimerkiksi hinkuyskä, tuhkarokko, vihurirokko ja sikotauti

– Kohonnut elintaso ei vähentänyt myöskään Hib-bakteerin aiheuttamia vakavia infektioita: niiden esiintyminen oli Suomessa huipussaan juuri ennen rokotusten aloittamista 80-luvulla

Vakavat Hib-taudit saatiin kuriin rokottamalla

Kattavilla rokotuksilla lasten ja nuorten Hib-taudit on saatu häviämään Suomesta miltei kokonaan


Haemophilus influenzae tyyppi b -bakteerin aiheuttamien infektioiden esiintyvyys

Suomessa 0–15-vuotiailla lapsilla 1977–2012.

Lähde: H. Peltola, A. Takala, J. Eskola ja Valtakunnallinen tartuntatautirekisteri.

Hib-sepsis

Kuva: http://phil.cdc.gov/phil/home.asp

• Hib-bakteerin nielukantajuutta esiintyy, joten

rokottamaton on vain laumasuojan varassa

• Vajaa rokotussuoja tulisi aina merkitä

potilaskertomukseen


Rokotuksin ehkäistävät taudit eivät ole harvinaisia, rokotukset eivät ole turhia

• Suurinta osaa rokotuksin ehkäistävistä taudeista tai niiden jälkitaudeista tai komplikaatioista ei Suomessa enää nähdä

• Tartuntataudit eivät tunne rajoja: Niin kauan, kun tauteja vielä esiintyy maapallolla, rokotteita tarvitaan

• Mikäli rokotuskattavuudet laskevat, taudit voivat helposti palata maahan ja ilman rokotusten antamaa suojaa levitä uudelleen

• Rokottamatta jättäminen on aktiivinen päätös, se vaikuttaa sekä yksilö että väestötasolla


Epätietoisuus rokotteen turvallisuudesta voi lisätä epävarmuutta

• Todetut vakavat haittavaikutukset ja niiden uutisointi: BCG-rokote

• Selvittelyvaiheessa olevat haittavaikutusepäilyt ja niiden uutisointi: Narkolepsia

• Erilaiset näyttävästi esille tuodut kohut silloinkin, kun yhteyttä rokotukseen tai rokottamiseen ei oikeasti ole: MPR-rokote / autismi


Aiheettomat kohut aiheuttavat turhaan epävarmuutta ja ”kummittelevat” pitkään

• Wakefieldin julkaisu MPR-rokotteen yhteydestä autismiin

vuonna 1998

• Vasta 2/2010 Lancet veti artikkelin pois

• Suurin vahinko oli jo ehtinyt tapahtua

• Asia ehtisi vaikuttaa pitkään Euroopassa, vaikkei toki ole ainoa

asia, mikä on vaikuttanut tuhkarokkotilanteeseen

• Isoja tuhkarokkoepidemioita eripuolilla Eurooppaa 2000-luvulla

• Monia, turhia sairastumisia ja kuolemia, jotka olisi voitu

välttää

• Wakefield ei enää toimi englannissa – muutti USA:han


MPR-rokotuksella ei ole yhteyttä autismiin

• 2000-luvulla on julkaistu tuloksia useissa eri maissa tehdyistä laajoista tutkimuksista, jotka eivät tue väitteitä siitä, että MPR-rokotteella ja autismilla olisi yhteys

• Rokotuksissa ja autismissa on kyse kahdesta erillisestä tapahtumasta, jotka ajoittuvat samaan ikäkauteen

• Vaccines and Autism: A Tale of Shifting Hypotheses, Paul A. Offit Clin Infect Dis. 2009

Rokotteet eivät aiheuta diabetesta, autismia ja allergioita

• Autismi, diabetes ja allergiat ovat viime vuosikymmenten aikana lisääntyneet korkean elintason maissa

• Koska lähes kaikki näihin tauteihin sairastuneet lapset ovat ehtineet saada rokotuksia ennen sairastumistaan, on epäilty, että tautien syynä voisivat olla samoihin aikoihin yleistyneet ja laajentuneet rokotusohjelmat

• Nykytiedon valossa ja laajojen väestötutkimusten mukaan mikään rokote ei lisää autismin, diabeteksen tai allergioiden vaaraa



Kun tauteja, jälkitauteja, vammautumisia ja kuolemia ei enää nähdä

• Pelot mahdollisista haittavaikutuksista tai jopa tavanomaiset odotettavissa olevat rokotuksen jälkeiset oireet voivat nousta painoarvoltaan suureksi tai suhteettoman suureksi rokotuspäätöstä tehdessä

• Internetin tietotulva on vaikuttanut siihen, että vastaanotolle voi saapua hämmentynyt asiakas

• Hyöty ja haitta - puntarointia on ylipäätään hankala tehdä, jos ei ole omakohtaista tai lähipiirin kokemusta vakavista taudeista

• Haittavaikutusriski pitäisi osata suhteuttaa rokotteella ehkäistävien tautien, niihin liittyvien jälkitautien, pitkäaikaisten haittojen / kuoleman riskiin

Jos rokotteiden mahdolliset haittavaikutukset huolestuttavat

• Keskustelulle ja kysymyksille on hyvä varata aikaa

• Kerro, että

– Haittavaikutuksia voi ilmetä, mutta niitä tulee vain osalle rokotetuista

– Valtaosa oireista on ohimeneviä ja lieviä, hoidettavissa olevia

– Vakavat haittavaikutukset ovat harvinaisia

• Selitä tavanomaiset oireet ja niiden hoito, anna ohjeet harvinaisten oireiden varalle

• Riskien käsittäminen ja suhteellistaminen on vaikeaa

– Terveydenhoitaja tai lääkäri voi auttaa esimerkiksi vertaamalla tai suhteuttamalla riskejä muihin interventioihin tai jokapäiväiseen elämään



Rokotuksen ottaminen on turvallisempaa kuin tautien sairastaminen

• Rokotus on sekä luonnollinen että monin verroin turvallisempi tapa saada vastustuskyky tautia vastaan kuin taudin sairastaminen

• Samalla vältetään sairastamiseen liittyvät jälkitaudit ja komplikaatiot

• Taudin sairastaminen on kymmeniä tai jopa satoja kertoja vaarallisempaa kuin rokotteen ottaminen, esim. MPR-taudit toimivat hyvänä esimerkkinä tästä


Kuvat: http://phil.cdc.gov/phil/home.asp

Tuhkarokko, vihurirokko

ja sikotauti eivät ole

pelkkiä harmittomia

lastentauteja


Tuhkarokko vai MPR-rokotus?

Tuhka

rokko

MPR- rokote

Kuolema 10 0

Aivotulehdus 40 0,1**

SSPE * 1 tai jopa 4-11

0

Kouristus 500 30

* Subakuutti sklerosoiva panenkefaliitti, viiveellä ilmenevä aivotulehdus, johtaa vammautumiseen ja kuolemaan

** Raportoituja tapauksia, ei välttämättä yhteyttä

Jälkitautien ja komplikaatioiden ilmaantuvuus

100 000 tartuntaa vrs. 100 000 rokotettua kohden


Sikotauti vai MPR-rokotus?

Sikotauti MPR-rokote

Aivokalvon-tulehdus

1000 <0,1

Aivotulehdus 20 0

Kivestulehdus 100 0

Lapsettomuus 3 0




Vihurirokko vai MPR-rokotus ?

Vihuri-

rokko

MPR-

rokote

Sikiökuolema 5-20 0

Sikiökaudella saadun tartunnan

aiheuttama vamma

10-40 0

Aivotulehdus 15 0

ITP 30 3



Jos vanhemmat epäröivät

• Selvitä, mitä asioita taustalla on?

– Pyri oikaisemaan mahdollisia väärinkäsityksiä ja pelkoja rokotteisiin ja rokottamiseen liittyen

– Tarjoa tietoa myös rokotuksilla ehkäistävistä taudeista ja niiden jälkitaudeista, vammautumis- ja menehtymisriskistä

– Kerro, että vaikka rokotuksilla ehkäistävät taudit ovat käyneet harvinaisiksi, niin taudinaiheuttajaan voi silti törmätä

• Epävarmuudessa se, ettei tee mitään voi tuntua harmittomammalta ja helpommalta valinnalta

• Ota esille se, että rokottamatta jättäminen on myös aktiivinen teko ja lapsen terveyden kannalta erittäin merkittävä päätös


Entä jos lapsi

saisi päättää?

Taudit vai

rokotus?


Jos vanhemmat epäröivät

• Muista, että vanhemmat haluavat suojella lasta

– Kerro, että rokottaminen vähentää selvästi terveysriskejä ja että rokottaminen on paljon turvallisempaa kuin rokottamatta jättäminen

– Ohjaa tutkitun tiedon lähteelle

– Päätökset tehdään silti usein tunteiden perusteella, älä harmistu

– Jatka keskustelua sopivan tilaisuuden tulleen uudestaan, jos ensimmäisellä kerralla et esimerkiksi saa hälvennettyä kaikkia pelkoja tai vastattua kaikkiin kysymyksiin

• Lapsella on oikeus terveyteen – Rokotuksia ei suositeltaisi, elleivät hyödyt olisi merkittävästi

mahdollisia haittavaikutuksia suurempia

– Hyödyt ja haitat arvioidaan aina sekä yksilö että väestötasolla


Rokotusten ja rokotusohjelman hyödyt ja haitat - jatkuvasti puntarissa

Hinta Tautien vakavuus, kuolemat

jälkitaudit, vammautumiset

Mahdolliset Sairastumisriski

haittavaikutukset Rokotteen antama suoja

Väestötason vaikutukset

Rokotteen turvallisuus

Tarkkaan harkittu ja suunniteltu

Tavoitteena saavuttaa riittävä suojateho mahdollisimman varhain, oikeaan aikaan

Rokotusohjelman vaikutuksia seurataan aktiivisesti koko ajan, ohjelmaa muutetaan tarpeen mukaan

Eväitä rokotuksia epäröivän kohtaamiseen

Health & Medicine